IN ENGLISH

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

KUVATAIDE 50 V

Esitystaide

ravistelee

3 | 2015

Vahvaa dialogia ja vaikuttavaa toimintaa

RETEE-TUTKIMUSRYHMÄ:

TOHTORIKIIHDYTTÄMÖ

MITÄ VÄITÄT?

Hoitotyön koulutus 70 vHoitajien uudet haasteet

BUZZBUSINESS: Yhdessä ja jakaen

MUKANA MYÖS

SAMK Summit -liite

2 | AGORA 3/2015

PÄÄTOIMITTAJAAnne Sankari

PÄÄ

KIR

JOIT

US

YMPÄRISTÖ MUUTTUU, OSAAMINEN MUUTTUU

Terveydenhoitotyön ammattilaisten toimin-

taympäristöt muuttuvat. SAMKissa se tar-

koittaa tietysti hoitotyön opetuksen jatkuvaa

kehittämistä: simulaatio-opetuksen tarve

kasvaa, kun tosielämän harjoittelutilanteita

on aiempaa vähemmän. Lisäksi halutaan li-

sää uudistumiskykyisiä harjoittelupaikkoja.

Hoitotyön koulutus SAMKissa täytti 70 vuot-

ta. Aihepiiri on yhteiskunnallisestikin ajan-

kohtainen. Lehdessä on iso juttukokonaisuus

hoitotyön tulevaisuuden näkymistä, nykyhet-

kestä ja historiasta.

Hoitajalla on oltava vahva tietoperusta. Myös

eettinen osaaminen on lähtökohtaista. Siksi

jutussa ei kerrota niistä, vaan siinä korostuu

muun muassa ohjausosaamisen tärkeys. Kun

erikoissairaanhoidon hoitoajat lyhenevät, po-

tilaan on osattava yhtä enemmän hoitaa itse

itseään, ammattilaisen ohjaamana. Ammat-

tilaisen pitää vastata myös google-haastee-

seen, potilaathan hakevat tietoa netistä, myös

monenlaisilta keskustelupalstoilta.

Koulutuksen ja työelämän haasteet ovat

yhteiset: miten opiskelijat oppivat oikeita

asioita ja miten heidät saadaan viihtymään

alalla – ja juuri meillä. Nyt näyttää siltä,

että liian moni nuori sairaanhoitaja lähtee

ammatistaan, eikä syynä ole vain ammatin

rankkuus. Nuoret sairaanhoitajat haluavat

kollegiaalisuutta, kehittävää työilmapiiriä

ja hyvää perehdytystä tehtäviin. Työyh-

teisöissä on ehkä haastavaa nähdä, että

uusien työntekijöiden uudet ajatukset voi-

sivat tuoda myönteisiä muutoksia ja mah-

dollisuuksia.

Vaikka hoitotyön opetussuunnitelmaa voi

moneen muuhun alan verrattuna pitää

konservatiivisena, työnkuva on muuttunut

selvästi sekä pitkällä aikavälillä että viime

vuosina. Koulutus tuottaa osaajia kunkin

yhteiskunnan tarpeisiin – koulutukseen siis

vaikuttaa sekin, mikä hoitotyön asema on

kussakin maassa ja terveydenhuoltojärjes-

telmässä. Suomessa koulutetaan itsenäisiä

asiantuntijoita.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

JULKAISIJA PUBLISHERSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0)2 620 3000

PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEFAnne Sankari

TÄMÄN NUMERON TOIMITTAJAT EDITORSInna SaarinenHanna Valtokivi

ULKOASU & TAITTO LAYOUTHeidi Valtonen / Vida Design Oy

KANNEN KUVA COVER PHOTOVeera Korhonen

PAINOPAIKKA PRINTEura Print Oy

PAINOS CIRCULATION3 500 kpl

SÄHKÖPOSTIT EMAILetunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

AGORA IN ENGLISHwww.samk.fi/agora/english

SEURAAVA AGORA ILMESTYYFOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHEDJoulukuussa 2015 / in December 2015

www.samk.fiOSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK agora@samk.fi

ISSN-L 1456-114XISSN 1456-114X (painettu)ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

SAMK – Satakunta University of Applied Sciences

SatakunnanAMK

Satakunta University of Applied Sciences

SAMK

TUTUSTU LIITTEESEEN JA OSALLISTU

SAMK Summit 21.8.2015 Tiedepuiston kampuksella

AGORA 3/2015 | 3

SOLARLEAP Harppaus kohti aurinkoenergiaa

UUSIUTUVA ENERGIA Aurinkovoimaa!

PUHEENVUORO Vauhdikkaammin työelämään

COASTAL Nyt kiihdytetään tohtoreita

KOLUMNISTIVIERAS Insinööri eilen ja huomenna

AJATUSHAUTOMO BuzzBusiness – Uudenlaista kehittämistä

FYSIOTERAPIA Valmiina työelämään – takataskussa loistavia ideoita

JULKAISUJA SAMKin julkaisusarjan uusimmat

HOITOTYÖ Kuka saa sairaanhoitajat

Lääkärin palvelijasta itsenäiseksi asiantuntijaksi

Osaavat kädet

TAIDEKOULU Esitystaide on kansankulttuuria

ALUMNIKOLUMNI Kaupan täti koulussa

VINKKI Turvaa tietoliikenteeseen

TÄRPIT Tulevaa ja menevää

LIITE SAMK Summit

18

3/15

47891011

12

13

14

12

14161718202122 +

23

22

4

TEKSTI: Meri Olenius & Teemu Heikkinen | KUVAT: Petri Lähde, Veera Korhonen, Eero Hammais, Marko Kukka & Teemu Heikkinen

4 | AGORA 3/2015

Harppaus kohti

AURINKOENERGIAA

SO

LAR

LEA

P

AGORA 3/2015 | 5

Aurinkoenergia kiinnostaa yhä enemmän. Järjestelmät yleistyvät ja tietoa saa helposti, joten askel kohti omaa energiatuotantoa ke-venee.

Yksi merkittävä syy siihen, että kotita-louksien kiinnostus aurinkoenergiajärjes-telmiä kohtaan on kasvanut, on erityisesti sähköpaneelien hintojen voimakas lasku viime vuosina. Ilmastonmuutoksesta on keskusteltu ahkerasti ja monien mielestä uusiutuvien energioiden käytön lisäämi-nen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen tor-juntaa.

SOLARLEAP Satakunta -hankkeen au-rinkoenergiajärjestelmien pilottikohde-hakuun ilmoittautui yli 130 kotitaloutta. Kaikille näille kotitalouksille toteutetaan aurinkoenergiajärjestelmän potentiaali-kartoitus ja kymmenelle kohteelle asen-netaan aurinkoenergiajärjestelmä, josta kerätään ja analysoidaan seurantatietoa seuraavien viiden vuoden ajan. Tällaisen konkreettisen mittaustiedon avoin jakami-nen madaltaa aurinkoenergian käyttöön-oton kynnystä.

Kasvavaa kiinnostusta aurinkoenergian käyttöön osoitti vahvasti myös Biolan Eko-asumisen keväällä 2015 toteuttama kysely,

johon vastasi 842 pientaloasujaa. Heistä 74 prosenttia näki aurinkoenergian hyvänä energialähteenä käyttöveden lämmittämi-sessä. Vuonna 2013 vastaavassa kyselyssä luku oli 48 prosenttia Asunnon lämmit-tämiseen aurinkoenergian koki hyväksi 68 prosenttia vastaajista (vuonna 2013 vain 26 prosenttia).

Energiateollisuuden syksyllä 2014 teettä-män ”Suomalaisten energia-asenteet” -tut-kimuksen mukaan 89 prosenttia väestöstä lisäisi aurinkosähkötuotannon määrää. Jotta kotitalouksien kasvanut kiinnostus aurinkoenergiaa kohtaan saataisiin hyö-dynnettyä yritysten liiketoiminnaksi, on

yritysten ryhdyttävä kehittämään omia palveluitaan alalle.

Valmennusta alan liiketoimintaan

Aurinkoenergia on vielä harvan yrityk-sen liiketoiminta-aluetta. Jotta kotimaisia markkinoita saadaan kasvatettua, tulee yritysten määrän kasvaa – laatua unohta-matta.

SOLARLEAP Satakunta -hankeen hen-kilöstö järjesti liiketoiminta-alueella jo toimiville yrityksille tai sille haluaville valmennusta, jotta perusteet teknolo-gioista, markkinoista ja järjestelmien suunnittelusta olisivat yrityksillä hallus-sa. Tavoitteena on edistää yritysten kil-pailukykyä ja laadukasta sekä tehokasta toimintaprosessia. Valmennuksiin osal-listui myös kuntien rakennusvalvonnan toimijoita.

Laatua ja selkeyttä aurinkoenergian kan-sallisille markkinoille tuodaan toteutta-malla yksi selkeä koko aurinkoenergia-järjestelmän toimitusprosessin kuvaava dokumentointityökalu, ASSERi. Työka-lun halutaan palvelevan kuluttajia, yri-tyksiä ja kuntien toimijoita. ASSERia ke-hitettiin sisällöllisesti aluksi yritysten ▶

SOLARLEAPin pilottikohdekartoitukseen ilmoittautuneita kohteita. Jossain kohteissa aurinkoenergian hyödyntäminen on jo huipussaan.

Pilottikohdehakuun ilmoittautui yli 130

kotitaloutta

6 | AGORA 3/2015

DEWIL (Device Ecosystem With Infinite Limits) -hankkeessa toteutetaan RETEE-ryhmän aiemmin SolarForum- ja SmartSolar I & II -projekteissa kehit-tämän älykkään mittaus- ja ohjaussovelluksen liike-toiminnallistamista tukeva prosessi.

DEWIL on Internet of Things -sovellus, joka on › loputtomiin skaalautuva, modulaarinen vaihtoehto mittausjärjestelmille

› suoraviivainen vaihtoehto datankäsittely- ja analysointijärjestelmille

› edullinen ja helppokäyttöinen vaihtoehto automaatio- ja smart home -sovelluksille

› monikäyttöinen vaihtoehto seuranta- ja raportointityökaluille

› rajapinta jokaiselle laitteelle, IoT-yhteensopivalle tai ei.

Listauksen mukaisesti DEWILiä voi aiheellisesti luonnehtia termillä Gateway of Things.

DEWIL-IoT -sovelluksen toiminta testataan en-simmäisen kerran reaaliolosuhteissa kahdessa proof of concept -toteutuksessa sekä tehdään liiketoiminnallistamista tukevat hankehakemuksen mukaiset toimenpiteet. DEWIL-hanke toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa.

SOLARLEAP TEHOSTAA PROSESSEJASOLARLEAP Satakunta on SAMKin ja Win-

Novan vuoden alusta startannut kaksivuoti-

nen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on

poistaa esteitä aurinkoenergia-alan kasvun

tieltä. Esteitä ovat muun muassa alan yritys-

ten vähyys, osaajien puute sekä lupa- ja so-

pimuskäytäntöjen kankeus.

Lisäapua vaikuttamiseen antaa SOLAR-

LEAP Varsinais-Suomi, joka toteutetaan

Turun ammattikorkeakoulun ja Ammatti-

Instituutin välisenä yhteistyönä samanai-

kaisesti Satakunnan hankkeen kanssa.

SOLARLEAP Satakunta -hanke saa rahoi-

tusta Euroopan Unionin aluekehitysrahas-

tosta (EAKR). Rahoituksen on myöntänyt

Satakuntaliitto.

kanssa, ja sen teknisestä toteutuksesta vastaa SAMKin opiskelija.

Lisäksi laadukasta asennusprosessia ja järjestelmien pitkää käyttöikää tuetaan päivittämällä aurinkoenergiajärjestelmien RT-ohjeet, joissa on rakenneohjeita suun-nittelussa ja rakentamisessa hyödynnettä-väksi.

Projektioppimisella uutta osaamista

Kun kehitetään tulevaisuuden tekno-logioita, on tärkeää huomioida myös opiskelijat ja heissä piilevät voimavarat. Opiskelijoiden integroiminen mukaan pi-lottikohteiden järjestelmien suunnitteluun ja asennukseen tuottaa alalle lisää päteviä ammattilaisia.

SAMKin opiskelijat toteuttivat kesän 2015 aikana aurinkoenergiapotentiaalin kartoi-tuksia piloteiksi ilmoittautuneisiin kohtei-

siin. Syksyllä 2015 opiskelijat suunnittelevat aurinkoenergiajärjestelmän valikoituihin kohteisiin ja vastaavat järjestelmän hankin-nan ja asennuksen kokonaisprosessista tule-van syksyn ja kevään 2016 aikana.

WinNovan opiskelijat asentavat valikoitu-jen kohteiden aurinkoenergiajärjestelmät. Sekä SAMKin että WinNovan opiskelijoille karttuu näin arvokasta käytännön koke-musta aurinkoenergiajärjestelmien koko-naistoimitusprosesseista. Se luo erinomai-set edellytykset järjestelmien asennusten ja suunnittelun uudelle yritystoiminnalle. ■

Kirjoittajat ovat SOLARLEAP Satakunta

-hankkeen projekti-insinööri ja

projektipäällikkö.

Tutkimusryhmän vetäjä Suvi Karirinne

DEWILILLE TEKES-RAHOITUS

LISÄTIETOJAwww.solarforum.fiProjektipäällikkö Teemu Heikkinen, teemu.heikkinen@samk.fi

SAMKin nykyinen aurinkosähköjärjestelmä. Uudelle Porin SAMK-kampukselle on jo suunnitteilla uusi.

AGORA 3/2015 | 7

TUTK

IMU

SR

YH

MÄ

AURINKOVOIMAA!

RETEE-ryhmän nimi tulee sanoista Re-

newable Energy Technologies and Energy

Efficiency. Tutkimusryhmä toimii Energia ja

rakentaminen -osaamisalueella. Sen toiminta

jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: 1) aurin-

koenergiateknologioiden integrointi rakennet-

tuun ympäristöön ja energiainfrastruktuuriin,

2) älykkäiden uusiutuvan energian hybridi-

järjestelmien ohjaus- ja mittausympäristöjen

kehittäminen sekä HAN (Home Area Network)

ja HEM (Home Energy Management) järjestel-

mäintegraatiokehitys ja 3) yritys- ja yhteisö-

koulutukset sekä tiedonsiirtoprosessit.

Näillä osa-alueilla ryhmä toteuttaa ulkoises-

ti rahoitettuja yhteishankkeita yritysten ja

muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on

kokonaisvaltainen aurinkoenergiatietotaidon

nostaminen sekä uusien liiketoimintamallien

tunnistaminen ja aktivointi erityisesti uusiu-

tuvan energian tuotannon ja ICT-teknologian

soveltamisen rajapinnalla.

RETEE-ryhmä on luonut ja ylläpitää Solar-

Forum-yhteisöä, joka on kokonaisvaltainen

aurinkoenergia-alan TKI-ekosysteemi. So-

larForum kokoaa yhteen yritykset, kunnat,

kaupungit, oppilaitokset ja suuren yleisön

kehittämään sekä vauhdittamaan yhdessä

aurinkoenergia-alan toimintaa.

SolarForumin toiminnassa kiteytyy ryhmän

vetäjän näkemys korkeakouluopettajuu-

desta, joka on joukkuelaji, pyrkii vahvaan

dialogiin sekä näkyvään ja vaikutukselli-

seen toimintaan ympäröivän yhteiskunnan

eri rakenteiden kanssa ja perustuu avoi-

meen tiedon jakamiseen sekä siirtämiseen.

Voit seurata toimintaamme osoitteessa

www.solarforum.fi.

RETEEsti: Tunnustettua osaamista

RETEE-ryhmän osaaminen on toiminta-

alueellaan tunnustettua. Tästä esimerkkinä

ovat Porin uimahallin (2010–2011) ja ympä-

ristöviraston (2013) aurinkoenergiaratkaisujen

toteuttaminen yhteistyössä Porin kaupungin,

paikallisen yrityskentän ja elinkeinoyhtiöiden

kanssa. RETEE-ryhmälle myönnettiin Ulla

Tuomisen säätiön erikoisapuraha vuonna

2012 hybridienergiajärjestelmien ja niiden

mittaus- sekä ohjausjärjestelmäkehityk-

seen.

Ryhmän toiminta on luonut ensimmäisen

spin-off -yrityksensä, ENE Ympäristöinsinöö-

rit Oy:n, joka suunnittelee Pohjoismaiden suu-

rimman aurinkosähköpuiston (10,08 GWh/a)

rakentamista Suomeen vuosina 2015–2016.

RETEE-ryhmä toteuttaa kehittämänsä älyk-

kään ohjaus- ja mittausjärjestelmäsovelluk-

sen, DEWILin, liiketoiminnallistamisen Te-

kesin myöntämällä rahoituksella 2015–2016.

Ja kyllä, RETEE on myös asenne!

RETEE Kuvassa vasemmalta:

› Meri Olenius, DI-opiskelija, insinööri (AMK)

› Sami Rantamäki, insinööri (AMK) › Suvi Karirinne, TkT, yliopettaja

(ryhmän vetäjä) › Marko Kukka, insinööri (AMK) › Petri Lähde, insinööri (AMK) › Teemu Heikkinen, insinööri (AMK)

Yhteyshenkilö: suvi.karirinne@samk.fi

TEKSTI: Suvi Karirinne | KUVA: Veera Korhonen

8 | AGORA 3/2015

VAUHDIKKAAMMIN TYÖELÄMÄÄNSipilän hallituksen strateginen oh-

jelma linjaa useita toimenpiteitä, joilla

tuetaan nopeampaa siirtymistä kor-

keakoulutuksesta työelämään. Näihin

kuuluvat muun muassa korkeakoulu-

jen valintakoemenettelyn uudistami-

nen ja kolmannen lukukauden käyt-

töön otto korkeakouluissa.

Mullistavin toimenpide löytyy kuiten-

kin vasta hallitusohjelman liitteestä.

Siellä todetaan, että alemman korkea-

koulututkinnon työelämälähtöisyyttä

on tarkoitus parantaa. Tavoitteena

on, että merkittävä osa opiskelijoista

siirtyisi työelämään jo kandidaatintut-

kinnolla. Mitä tämä tarkoittaa?

Toimenpide on suunnattu yliopistoille,

joiden odotetaan muuttavan kandi-

daatintutkintojen sisältöä siten, että

tutkinnot antaisivat paremmat työelä-

mävalmiudet. Tämän taas odotetaan

lisäävän työelämään siirtymistä kan-

didaattina siten, että maisterin tutkin-

non suorittaminen vähenisi ainakin

noin 20 prosenttia. Näin toteutettuna

työmarkkinoille tulisi kolmen vuoden

opiskelun ja 180 opintopisteen suo-

rittamisen jälkeen noin 3000 uutta

kandidaattia.

Käsitteistö uudistukselle on napattu

suoraan ammattikorkeakoulujen sa-

nastosta. Työelämälähtöisyys ja työ-

elämävalmiudet ovat sanoja suoraan

ammattikorkeakoulujen strategioista.

Useilla alueilla ammattikorkeakou-

lututkinnoilla on täysin määräävä

osuus alueen toimihenkilörakentees-

sa. Yritykset ovat löytäneet ammat-

tikorkeakoulut kumppaneikseen ja

yritykset pyrkivät sijoittumaan am-

mattikorkeakoulujen läheisyyteen.

Ammattikorkeakoulut ovat kokonai-

suutena Suomessa menestystarina,

jonka keskeisin osa halutaan nyt siir-

tää osaksi yliopistojen koulutusta.

Voidaan pohtia onko muutos realisti-

nen. Yliopistot ovat omissa kannan-

otoissaan kaavailleet laaja-alaisia

yleisvalmiuksia sisältäviä kandidaa-

tintutkintoja. Sellaisina ne eivät voisi

sisältää ammattikohtaisia työelämä-

valmiuksia eivätkä esimerkiksi harjoit-

telua. Onko yliopistoilla sitten suurta

intressiä rakentaa työelämäyhteyksiä

ja yrityskumppanuuksia? Muutos

veisi yliopistojen fokusta pois tieteen

tekemisestä ja huippututkimuksesta,

eli juuri siitä mitä yliopistojen erityi-

sesti pitäisi kehittää. Kolmivuotinen

kandidaatintutkinto ei ole muiden

Euroopan maiden kokemusten valos-

sa osoittautunut yhtä toimivaksi kuin

3,5–4-vuotinen ammatillinen korkea-

koulututkinto.

Näistä lähtökohdista uudistuksen to-

teuttaminen toimivaksi ei ole helppo

eikä suoraviivainen tehtävä. Valtion

säästötavoite taas on helposti toteu-

tettavissa pienentämällä yliopistojen

rahoituksen perustana olevia mais-

teritutkintojen tutkintotavoitteita ja

kasvattamalla kandidaatintutkintojen

tutkintotavoitteita. Kansallisen edun

kannalta uudistuksen tavoitteita on

helppo perustella. Uudistuksella var-

masti vauhditetaan opiskelijoiden siir-

tymistä työelämään, osittain pakolla,

koska sisäänottoa maisteriohjelmiin

tutkintotavoitteiden pienentyessä vä-

hennetään.

Tulee muistaa, että ammattikorkea-

koulututkinnot ovat jo nykyisellään

nopea väylä työelämään. Ammatti-

korkeakoulujen ylemmät tutkinnot

ovat jatkuvasti kasvaneet sekä mää-

rältään että merkitykseltään. Meneil-

lään olevan uudistuksen myötä ylem-

pien AMK-tutkintojen arvo kasvaa

entisestään.

Käsitteistö on napattu suoraan

AMKien sanastosta.

PU

HE

EN

VU

OR

O

PUHEENVUORO

Juha KämäriToimitusjohtaja, rehtori

AGORA 3/2015 | 9

Turun ammattikorkeakoulu ja Satakunnan

ammattikorkeakoulu ovat käynnistäneet

CoastAL-yhteistyössä tohtorikiihdyttämön. Se

tähtää korkeakouluissa syntyvän uuden käy-

tännöllisen tiedon yhteiskunnallisen vaikutuk-

sen kasvattamiseen sekä innovaatioiden käy-

tön tehostamiseen ja kaupallistamiseen.

Tohtorikiihdyttämö on jatko-opiskelujärjes-

tely yhteistyössä kotimaisten ja ulkomais-

ten partneriyliopistojen kanssa. Kiihdyttämö

kytketään tiiviisti mukaan tutkimusryhmien

toimintaan. Jatko-opinnot rahoitetaan pää-

sääntöisesti ammattikorkeakoulujen

TKI-hankerahoituksella ja työ to-

teutetaan TKI-hankkeissa.

Tohtoriopiskelija saa kiihdyttämöstä › mentorointia sekä tieteellisen substanssin

että syntyvän uuden tiedon vaikutuksen kasvattamiseen

› ajatusten vaihtoa, vertaistukea ja uusia verkostoja

› yhteisiä työpajoja ja seminaareja, jotka hyväksytetään osaksi yliopiston tohtori-opintoja.

Tohtorikiihdyttämöön keväällä 2015 vali-

tut 30 kiihdytettävää ovat tutkimustyönsä

suhteen hyvin eri vaiheissa: tutkimuksen

uutuusarvoa varmistavista kirjallisuuskat-

sauksista vuoden sisällä esitarkastukseen

jätettäviin töihin.

Tulevat väittelijät laitetaan aluksi pohtimaan

työnsä vaikuttavuutta yrityskentältä sovelle-

tun itsearviointimallin mukaisesti. Tutkimus-

työn esittely muutamalla lauseella niin, että

tutkimuksen tarve, menetelmä, ratkaisut,

hyödyt, uutuusarvo sekä tutkimusverkostot

saadaan kuvattua ymmärrettävästi, on haas-

tavaa, mutta välttämätöntä.

Ensimmäisenä tohtorikiihdyttämön mentori

kysyy tutkijalta: ”Mitä väität?”

Johanna Jalonen, hoitotyön lehtori

Aihe: Nuoruusiällä syöpään sairastuneiden psyko-

sosiaalisen tuen tarve aktiivihoitojen päättymisen

jälkeen sekä terveydenhuoltohenkilöstön valmiudet

vastata tuen tarpeeseen erikois- ja perusterveyden-

huollossa.

”Kiihdyttämössä ei ole yksin. Odotan konkreettista

tukea – ja apua myös rahoitusmahdollisuuksien löy-

tämiseen. Samoin odotan verkostoitumista ja yhteis-

työtä kahden ammattikorkeakoulun välillä.

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella väitöskirjan

teon aikataulu on kolme vuotta. Siinä ajassa pitäisi

siis tulla valmista.”

TEKSTI: Cimmo Nurmi & Harri Ketamo

CO

AS

TAL

Nyt kiihdytetään

tohtoreitaSuomi tarvitsee tohtoreita, jotka vievät tiedettä käytäntöön.

Tero Tuomi, liiketalouden lehtori

Aihe: Erilaisten markkinointiviestinnän keinojen rooli

kansainvälisessä liiketoiminnassa.

Tuomi on asiantuntija Satakunnan Yrittäjien kasvu-

verkostossa. Tutkimusaineisto tulee sitä kautta.

”On tavoite, mutta toisaalta on menossa kohti tun-

tematonta, matkalla tapahtuu niin paljon oppimista.

Tulee koko ajan uusia asioita, jo nyt olen saanut pro-

sessista ajatuksia. Odotan saavani sparrausta – ja

tukea ja apua silloin, kun en itse ymmärrä jotain.

Luen koko ajan paljon. Miksen lukisi omaa alaa sy-

ventävää ja menisi asiassa tosi syvälle? Tämä on it-

sensä kehittämistä.”

MIKSI HALUSIT KIIHDYTTÄMÖÖN?

Ammattina insinööri on hyvin vanha ja perintei-

nen. Insinöörikoulutus on Suomessakin kuulunut

vahvoihin koulutusaloihin jo yli sata vuotta. Tuona

aikana on meillä valmistunut yli 100 000 insinöö-

riä. Heidän työpanoksellaan on ollut ratkaisevan

tärkeä merkitys koko Suomen kehittymiselle, ta-

loudelliselle ja kansainväliselle menestymiselle.

Alkunsa koulutus sai tarpeesta, jossa ”… jotain on

tehtävä niitten nuorukaisten hyväksi, jotka lyseosta

lähteneinä eivät pyri korkeakouluihin, vaan halua-

vat kääntyä käytännöllisille

aloille”.

Näiden vuosien aikana

olemme saaneet enemmän

tai vähemmän systemaattis-

ta oppia siitä, miten Egyp-

tin pyramidit konstruoitiin ja

kuinka muinaisen Pompei-

jin kylpylöiden lattiat pidet-

tiin mukavuuslämmössä.

Tänä aikana on hyödyn-

netty insinöörioppeja so-

takoneita ja tappovälineitä

rakentaen. Olemme toki myös oppineet pelasta-

maan ihmishenkiä esimerkiksi lääketieteen tuke-

na.

Parin viimeisen vuosikymmenen merkittävimpiä

muutoksia ovat olleet ihmiskunnan tulo riippuvai-

seksi tieto- ja viestintäteknologiasta. Harva enää

edes muistaa, miten työskenneltiin ennen nykyisiä

välineitä ja tiedonsiirtoa. Itsekin 80-luvulla insinöö-

riopintoja suorittaneena muistan hämärästi kynän,

lehtiön ja mekaanisen kirjoituskoneen. Työelämäs-

sä tehokkuus on luultavasti kasvanut hurjasti. Sitä

on vain vaikea huomata, kun juoksee mukana. Se

on kuitenkin varma, että ilman insinöörejä emme

olisi näin tehokkaita – ja kiireisiä.

SAMKissa kannetaan huolta tulevaisuuden kou-

lutuksen sisällöstä ja laadusta työelämätarpeiden

tyydyttämiseksi sekä alan vetovoimasta ja markki-

na-arvosta. Miksi ammattia valitseva nuori päätyisi

opiskelemaan insinööriksi? Vastaako koulutus me-

todeiltaan mielikuvaa nuoren ihmisen osaamisen

kehittämisestä? Entä vastaako koulutus sisällöl-

tään työelämän tarpeita vielä silloinkin kun tutkinto

on valmis, ja pitkään sen jälkeen työuraa ajatellen?

Näihin kysymyksiin ei ole täysin oikeaa vastausta,

tilannehan muuttuu ajan funk-

tiona. Niinpä varteenotettava

ratkaisu on monipuolisuus ja

joustavuus, ajan mukana muut-

tuva ja askelen edellä oleva.

Koulutuksen ja alan vetovoi-

maisuuden lisääminen, kou-

lutuksen sisällön ja laadun

kehittäminen, vahvan ammat-

ti-identiteetin luominen sekä

tutkinnon joustava räätälöinti

ovat tehtäviämme. Tämä kaikki

perustuu ammatissa tarvitta-

van osaamisen tunnistamiseen ja tuon osaamisen

tuottamiseen. Siihen tähtää SAMKissa meneillään

oleva tutkintouudistus. Osaaminen tuotteistetaan

mahdollisimman loogisiksi kokonaisuuksiksi eli

osaamisperustaisiksi tuoteperheiksi ja tuodaan jo-

kaisen opiskelijan saataville. Tällöin hän voi koos-

taa tutkintoonsa kaiken ammatissa vaadittavan

osaamisen täydennettynä sellaisella osaamisella,

joka tekee tutkinnosta ainutlaatuisen, kilpailuky-

kyisen ja opiskelijan taipumuksia ja toiveita kunni-

oittavan. Ei se sen vaikeampaa ole.

INSINÖÖRI EILEN JA HUOMENNA

kolumnistivieras.....Anne Pohjus

vararehtori, opetus

Ilman insinöörejä emme olisi näin tehokkaita

– ja kiireisiä.

10 | AGORA 3/2015

KO

LUM

NI KOLUMNISTIVIERAS

AGORA 3/2015 | 11

AJATU

SH

AU

TOM

O

– Kun on muutosta ilmassa, on hyvä haastaa

vahvasti myös omaa ajattelua. BuzzBusiness

on kokeileva konsepti, jonka kautta pyritään

nappaamaan kiinnostavimmat bisneksen kehit-

tämisen mahdollisuudet tiukkaan happotestiin

moniammatillisessa kehittäjä-tutkimusporukas-

sa yhdessä yritysjohtajien kanssa. Mikä voisi

olla hienompi tapa kehittyä ja oppia itse muiden

mukana, sanoo Minna Nore Prizztech Oy:stä.

BuzzBusiness auttaa tilanteissa, joissa nykyi-

set strategiat eivät enää toimi ja tarvitaan kor-

kealaatuista liiketoiminta- ja tutkimusosaamista

tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi. Par-

haimmillaan Buzzin asiantuntijat auttavat haas-

tavissa muutostilanteissa sekä strategisissa

henkilöstöhallinnan ja johtamisen kysymyksissä.

BuzzBusineksen tavaramerkki ovat huolellisesti

valmistellut sparraustilaisuudet. Niissä hyödyn-

netään uudenlaista ajattelua sekä asiakkaiden

yhteistyöstä ja ideoinnista syntyviä synergiaetu-

ja. Tarjolla on apua myös yksittäisten yritysten

liiketoiminnan kehittämiseen. Liiketoiminnan

kehittämisen ei tarvitse olla hampaat irvessä

puurtamista. Parhaimmillaan osaavien ihmisten

yhteen tuominen energisoi ja luo uutta.

BuzzBusiness toteuttaa gallup-kyselyitä, kes-

kustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista

sekä uutiskirjeitä. Tällä hetkellä BuzzBusi-

ness testaa TEKESin tukemana valikoitujen

yritysten kanssa ”Learning camp” -hanketta.

Siinä tavoitteena on yritysten muutosproses-

sien kehittäminen vuorovaikutteiseen kehittä-

miseen ja yhteiseen tiedonluomiseen.

Lisäksi tutkitaan millainen rooli ulkopuolisil-

la asiantuntijoilla on yritysten vuorovaikut-

teisten oppimisprosessien tukemisessa ja

muutosjohtamisen kehittämisessä. Tutki-

muksellinen osuus perustuu havainnointiin ja

haastatteluihin ja pureutuu yhdessä oppimi-

sen teemaan. Tutkijat ja kehittäjät toteuttavat

tutkimusta tiiviissä vuorovaikutuksessa.

Tutkimustulokset mallinnetaan, jotta ne ovat

siirrettävissä myös muiden kehittäjien ja op-

pimisyhteisöjen käyttöön. Tutkimuksen tulok-

set hyödyttävät koko markkinan kehittymistä

ja myös muiden suomalaisten yrityskehittäji-

en palvelujen kehittämistä.

Yksin tekemisen kulttuuri on ohi. Maailma on

liian kompleksinen, mikä tarkoittaa, että mei-

dän on aika oppia tekemään asioita yhdessä

ja jakamaan osaamistamme.

Työkaluja tähän on olemassa, nyt tarvitaan

vain oikeanlaista asennetta, tahtoa ja ennen

kaikkea luottamusta. BuzzBusiness haluaa

olla mukana uudenlaisen kulttuurin luomises-

sa suomalaiseen työelämään.

On aika oppia tekemään asioita yhdessä ja jakamaan osaamistamme.

TEKSTI: Mari Suvanto | KUVA: Senni Uusikartano

BuzzBusiness – uudenlaista kehittämistä

YHTEYSTIEDOTSatakunnan ammattikorkeakoulujohtamisen yliopettaja Mari Suvanto044 710 3820, mari.suvanto@samk.fi Prizztech Oykehittämisjohtaja Minna Nore044 710 5364, minna.nore@prizz.fi

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikköprofessori Ulla Hytti040 540 9112, ulla.hytti@utu.fi www.buzzbusiness.fi

BuzzBusiness on satakuntalainen think tank -yhteisö, joka tarjoaa liiketoiminta- ja tutkimusosaamista yritysjohdon käyttöön. SAMKin yhteyshenkilö on kuvan Mari Suvanto.

12 | AGORA 3/2015

VALMIINA TYÖELÄMÄÄN – takataskussa loistavia ideoita!

Ideoita kertyy muun muassa soveltavan

liikunnan opintojaksolta. Opintojakson to-

teutus on nelivaiheinen. Johdantotunnilla

opettaja ”markkinoi” aiheita opiskelijoille.

Suunnitteluvaiheessa opiskelija tai pien-

ryhmä paneutuu boccian, pyörätuolirugbyn

ja -tanssin, näkövammaisten maalipallon,

vammaisten moniottelun tai keilailun sovel-

tamiseen. Suunnitteluvaihe sisältää didakti-

sen pohdinnan: miten jakaa ideoita opiske-

lukavereille mahdollisimman tehokkaasti ja

monipuolisesti?

Toteutus tapahtuu käytännön ohjausharjoituk-

sin. Opiskelijat pääsevät kokeilemaan bocci-

an erilaisia heitto- ja avustustyylejä, keilailua

pyörätuolista, sokkolasein, kahvapallolla tai

kourun kanssa.

Pyörätuolirugbyn menoa ei voita mikään! Ei

ihme, sillä sen alkuperäinen nimi on ”Murder

Ball”. Muistettakoon kuitenkin, että laji on ke-

hitetty neliraajahalvaantuneille.

Sisällön kehittelyn ohella tuokion ohjaus vaatii

hyvää jäsentelytaitoa, ajankäytön hallintaa, tur-

vallisuusmyönteistä ajattelua ja motivointitaitoa.

Homma toimii, kun adrenaliinia pumppaavasta

soittolistasta kaikuu Iron Maidenin The Trooper!

Harjoitteiden tehon voivat todistaa pyörätuoli-

rugbyyn osallistuneet nuoret, terveet ja fyysi-

sesti todella hyvässä kunnossa olevat opiske-

lijat, jotka puuskuttivat palautekeskustelussa

posket punaisina ja valittelivat, kuinka käsivar-

ret ovat hellinä pyörätuolilla kelaamisesta.

Palautekeskustelussa ajatuksia vaihdetaan

puolin ja toisin. Opettajalta saatu palaute tulee

vuosien kokemuksella, mutta ei pidä unohtaa

kurssikavereiden palautetta. He ovat juuri ol-

leet tuokiossa asiakkaina. Opettajalle annetun

virallisen palautteen perusteella opiskelijat

ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Hyvät opit siirre-

tään käytäntöön viimeistään työelämässä – tai

jo opiskeluaikana projektituotoksena, harjoit-

telujaksolla tai vaihto-opintojen yhteydessä.

Porissa on organisoitu vaikeasti kehitysvam-

maisten tanssikurssi toimintakeskuksessa,

ja vuosi sitten opiskelijat veivät moniottelun

espanjalaiseen vaikeavammaisten kuntoutus-

laitokseen. Suunnitteilla on saman idean to-

teutus suomalaisen ja israelilaisen opiskelijan

yhteistyönä Tel Avivissa.

Vaihto-opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti

opintojaksolle. Kokemuksen mukaan SAMK on

edelläkävijä tämän opetuksen toteutuksessa

Euroopassa. Kuten eräs heistä totesi:

”I discovered a New World – and that is what I

wanted!”

Kirjoittajat ovat hyvinvointi-osaamisalueen

lehtori ja fysioterapian opiskelija.

TEKSTI: Tarja Javanainen-Levonen & Toni Mujunen | KUVAT: Eero Hammais ja Tarja Javanainen-Levonen

SAMKista valmistuneella fysioterapeutilla on takataskussa upeita ideoita asiakkaiden liikunnalliseen aktivointiin – toimiipa hän terveystoimessa, kuntoutuslaitoksessa, liikuntapalveluissa tai järjestössä.

FYS

IOTE

RA

PIA

Historiikki kuvaa väännöt ja ilonaiheetVUOSIKYMMENTEN MUOVAILEMA TAIDEKOULU. KUVATAIDEKOULUTUSTA KANKAANPÄÄSSÄ 1965–2015 Johanna Frigård ISBN 978-951-633-166-2Kankaanpään taidekoulu on tänä vuonna viisikymmenvuotias – ja sen vaiheet ovat olleet moninaiset, ripeästä alusta sekä moniin taisteluihin että taiteellisiin onnistumisiin. FT Johanna Frigård tarkastelee koulun muotoutumista osana niin kuvataiteen ilmiöitä kuin Kankaanpään ja alueen politiikkaa, talouden suhdanteita ja valtakunnallista ammatillisen koulutuksen järjestäy-tymistä.

JULK

AIS

UJA

RATKAISUJA SISÄYMPÄRISTÖJEN HYGIENIAN HALLINTAAN. HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Merja Ahonen, Aki Halme, Jarkko Heinonen, Jenni Inkinen, Marko Kukka, Tanja Lepistö, Riika Mäkinen & Tiina Mäkitalo-Keinonen ISBN 978-951-633-174-7Ihmisten liikkuvuuden lisäännyttyä infek-tioiden ehkäisy ja hallinta ovat merkittävä hyvinvointi- ja kustannustekijä. Tutkimus tarjoaa tietoa hygieenisten tuotteiden tek-nisistä ominaisuuksista ja käytettävyydestä arkielämän ympäristössä.

IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI. KEINO PALVELUJEN KEHITTÄMISEEN ASIAKASLÄHTÖISEMMIKSI

Päivi Kankaanranta & Sari Teeri (toim.) ISBN 978-951-633-170-9Kansalaisten osallistumisen avulla voidaan kehittää julkisen sektorin palvelujärjes-telmää ja palvelujen laatua vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Julkaisu kuvaa Porin yhteistoiminta-alueella järjes-tetyn ensimmäisen ikäihmisten kansalais-raadin kokemuksia.

SAMKIN JULKAISUSARJAN JULKAISUT NETTIKIRJAKAUPASTA: SAMK.PIKAKIRJAKAUPPA.FI Suurin osa julkaisuista on luettavissa ja ladattavissa ilmaisina e-julkaisuina.

OUTDOORS FINLAND – SATAKUNNAN VETOVOIMAN KEHITTÄMINEN VALTA-KUNNALLISENA JA KANSAINVÄLISENÄ LUONTOMATKAILUKOHTEENA

Sanna-Mari Renfors (toim.) ISBN 978-951-633-164-8 Satakunnassa on monia valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti arvokkaita luonto-kohteita. Julkaisu taustoittaa Satakunnan luontomatkailun elinkeinomahdollisuuksia ja Satakuntaa luontomatkailukohteena.

YHDESSÄ TOIMIEN. JÄRJESTÖT PALVELUJEN TARJOAJANA JA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

Eila Hirvonen & Arja Markkanen (toim.) ISBN 978-951-633-155-6 Monipuolinen kuvaus kolmannen sekto-rin järjestöistä, yhdistyksistä sekä niiden nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Kirjoittajina SAMKin opettajat yhteistyö-kumppaneineen sekä SAMKin ja DIAKin ylempi AMK -opiskelijat.

NÄKÖKULMIA MATERIAALITEHOKKAASEEN RAKENTAMISEEN

Mari Uusitorppa (toim.)ISBN 978-951-633-165-5 Rakentamisen materiaalitehokkuudella pyri-tään saamaan mahdollisimman suuri hyöty käytetyistä materiaaleista. Siihen vaikute-taan materiaalin valinnassa ja tuotannossa, käytössä sekä loppusijoituksessa. Julkaisu soveltuu käytännön tietopaketiksi.

KULTTUURIN JA HYVINVOINNIN PALVELUMANAGEROINTI. MALLI TAIDEPALVELUJEN SAAVUTETTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN

Tomi Kuusimäki, Saija Mustaniemi & Liisa Oksanen ISBN 978-951-633-157-0 Palvelumanageroinnin tavoitteena on paran-taa ja laajentaa taiteilijan työllistymismahdol-lisuuksia. Taidesisältöisen, toimivan ja muun-tautuvan palvelutoiminnan mallia on kehitetty erityisesti terveys- ja hyvinvointisektorille.

14 | AGORA 3/2015

Kuka saa sairaanhoitajat? Koulutuksen isoin haaste voi tulevaisuudessa olla siinä, miten saadaan hyviä hakijoita. Sisällöt on paketoitava mielekkäästi ja toteutuksen pitää joustaa.

TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Jussi Partanen, haastateltavien kuva-albumit, SAMKHO

ITO

TYÖ

70

V

Hoitotyön opiskelijoita vuodelta 2009. Sairaanhoitajan tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä, josta 75 op pakollista harjoittelua.

AGORA 3/2015 | 15

– Koulutuksenkin pitää olla vetovoimais-ta, ei vain ammatin. Tällä hetkellä meillä ei ole ongelmaa, sanoo Kirsti Jasu-Kuu-sisto. Hän on hoitotyön lehtori, joka vas-taa hoitotyön opetussuunnitelman uudis-tamisesta SAMKissa.

Myös työelämässä nähdään vetovoimahaas-te. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittä-misylihoitaja, dosentti Marita Koivunen toteaa osaajien hakeutuvan työpaikkoihin, joissa he kokevat olevan hyvät työolot. – Juuri valmistuvilla on aivan eri mieli kuin yli 50-vuotiailla. Nuori sukupolvi ei sitoudu työpaikkaansa niin kuin ennen, vaan kysyy, miksi olisi tietyssä työpaikassa ja asettaa sil-le jopa ehtoja, sanoo Koivunen.

Kirsti Jasu-Kuusisto listaa koulutukselle kolme tärkeää asiaa: opetussuunnitelman, opetusmenetelmät ja toteutustavan. Hoi-totyön opetuksen on joustettava ajan ja paikan suhteen opiskelijalähtöisesti.– Me oppilaitoksena pystymme yhä vä-hemmän määrittämään opiskelijoiden ajankäyttöä. On pystyttävä joustamaan si-sällöistä tinkimättä – ja ahotin [aikaisem-min hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen] on oltava arkipäivää.

Uuden opetussuunnitelman mukaisesti se teoreettinen osa, joka voidaan toteuttaa joustavasti, toteutetaan niin.

Näyttö korostuu

Opetussuunnitelmassa – koulukielel lä ”opsissa” – korostetaan entistä enemmän

näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Se tar-koittaa sitä, että opiskelijat töitä tehdes-sään hakevat tutkittua tietoa ja toimivat sen mukaisesti.

Sairaanhoitajan ammattia ja koulutusta määrittävät monet pykälät, sekä valtiol-linen lainsäädäntö että Euroopan tason direktiivit. Näiden pohjalta Suomen am-mattikorkeakoulut ovat sopineet yhtei-sesti 180 opintopisteen laajuiset opinnot, joiden on löydyttävä kaikkien opetus-suunnitelmista.

Sairaanhoitajan opetussuunnitelma on si-sällöltään varsin konservatiivinen. Tietyt asiat eivät muutu nopeatempoisesti kuten vaikkapa IT-alalla. Toimintaympäristöt kuitenkin muuttuvat.– Pedagogiset menetelmät on pidettävä sellaisina, että meiltä valmistuu sairaan-hoitajia, jotka pystyvät toimimaan tu-levaisuuden ympäristöissä, sanoo Jasu-Kuusisto.

On opittava riittävä määrä tietoteknistä osaamista. On osattava luontevaa vuoro-vaikutusta verkkoyhteyden yli. Simulaa-tionuket ja -tilanteet lisääntyvät, sillä har-joittelutilanteita on aiempaa vähemmän. Esimerkiksi kirurgisen potilaan hoito on jo nyt muuttunut niin, että potilaat ovat vähemmän aikaa sairaalassa – potilaan on esimerkiksi todettu toipuvan kotonaan pa-remmin kuin sairaalassa.

Toimintaympäristöt muuttuvat

Sairaanhoitajaa silti tarvitaan, ja edelleenkin hän toimii potilaan kanssa. Muutokset aset-tavat haasteita hoitajien ohjausosaamiselle.– Tarvitaan aikamoisia ohjausvalmiuk-sia, sillä sinulla ei ole hoitajana paljoa aikaa tunnistaa potilaan toimintakykyä ja tapaa vastaanottaa tieto, sanoo sairaanhoitopiirin Koivunen.– Yhä enemmän opiskelijan pitää oppia ajat-telemaan itsenäisesti. Enää ei ole helppoa an-taa yhtä ainoaa neuvoa, sanoo Jasu-Kuusisto.

Simulaatioissa harjoitellaan päätöksen-tekoa. Sairaanhoitajan on seurattava po-tilaan vointia ja ratkaistava esimerkiksi, milloin paikalle pyydetään lääkäriä.

Harjoittelua haastetaan

Poliittiset päätökset, kuten tuleva sote-uu-distus, muuttavat sairaanhoitajan toimen-kuvaa. Toimintaympäristöjen muutos on haaste koulutukselle. Käynnistymässä on valtakunnallinen kehittämishanke harjoit-teluympäristöjen laadun varmistamiseksi. ▶

Marita Koivunen

Enää ei ole helppoa antaa

yhtä ainoaa neuvoa.

Anne-Maria Kanerva

Eila Hirvonen

Sari Teeri

Kirsti Jasu-Kuusisto Juhlavuoden kunniaksi vähän historian havinaa. Kirjoittajat ja haastateltavat "eilen ja tänään".

16 | AGORA 3/2015

– Haasteena on löytää sellaisia uusia ja innovatiivisia harjoittelupaikkoja, jot-ka tuottavat tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista ja valmiutta kehittämiseen, sa-noo hoitotieteestä väitellyt lehtori Anne-Maria Kanerva. Kanerva on Satakunnan sairaanhoitajat ry:n puheenjohtaja ja jär-jestöaktiivi myös kansallisella ja kansain-välisellä tasolla.

Työelämällä ja koulutuksella on yhteinen haaste: alalla viihtyminen. Ammattikor-keakoulusta valmistuu yleissairaanhoi-tajaksi, mutta toimintaympäristöt ovat hyvin erilaisia. Työpaikan antamalta pe-rehdytykseltä vaaditaan paljon.

Opiskelijoiden ohjaukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.– Opiskelijaohjauksesta vastaavia on kou-lutettu. Opiskelijoiden ohjauksessa hyviä yksiköitä palkitaan. Pitää nähdä opiskeli-

ja tulevana kollegana, sanoo Marita Koi-vunen.

Alalla pysyminen

On iso haaste, että nuoret sairaanhoitajat läh-tevät ammatistaan. Joka neljäs sairaanhoi-taja on miettinyt ammatinvaihtoa. Lähdön syyt liittyvät työoloihin, ilmapiiriin ja pereh-dytykseen. Nuoret sairaanhoitajat eivät suos-tu kaikkeen ja hyväksy kaikkea – ammatti ei ole enää kutsumus, vaan ammatti muiden joukossa. Hoitotyön johtamiseen kohdistuu isoja paineita: sen tulisi olla osallistavaa ja kehittämis- ja koulutusmyönteistä. – Nuoret sairaanhoitajat eivät ole tyyty-väisiä siihen, että he eivät voi tehdä töitä niin hyvin kuin haluaisivat tehdä, sanoo Anne-Maria Kanerva.

Kanerva painottaa sitä, että nuoren hoita-jan ajatukset nähtäisiin mahdollisuutena.

– Jos menetetään sellainen potentiaali, mikä valmis sairaanhoitaja on, se on tuhlausta sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmas-ta – koulutuksen saatuaan hän ei olekaan ke-hittämässä hoitotyötä, toteaa Kanerva. ■

Lääkärin palvelijasta itsenäiseksi asiantuntijaksi

Hoitotyö ja sen eri osa-alueet muodostavat

sairaanhoitajan koulutuksen ja osaamisen yti-

men. Hoitotyö perustuu hoitotieteeseen ja on

keskeinen hoitotieteen tutkimuskohde. Hoi-

totiede tieteenä on terveystieteiden ja lääke-

tieteen alaan kuuluva tiede ja oppiala yliopis-

toissa. Tieteenä hoitotiede on nuori. Tieteen

itsenäisen aseman hoitotiede saavutti Suo-

messa vasta 1970-luvulla.

Hoitotyö on kehittynyt kokemukseen perus-

tuvasta sairashoitotyöstä tutkittuun tietoon

perustuvaan hoitotyöhön. Englantilaisella Flo-

rence Nightingalella (1820–1910) on ollut suuri

vaikutus siinä, että sairaiden hoitaminen alkoi

kehittyä ammatilliseksi ja arvostetuksi oppi-

alaksi. Hänen teostaan Notes on Nursing

(1859) pidetään yhtenä klassisena sairaan-

hoitotyön käsikirjana. Suomalaiset sairaan-

hoitajat toivat Nightingalen uudet ajatukset ja

filosofian Suomeen opiskeltuaan Nightingale

Training School for Nurses -koulussa. Esi-

merkiksi vapaaherratar Sophie Mannerheim

sai sairaanhoitajar-kasvatuksen Nightingalen

koulussa ja alkoi uudistaa suomalaista sai-

raanhoitoa 1900-luvun alussa. Suomen sai-

TEKSTI: Eila Hirvonen, yliopettaja esh, TtT & Sari Teeri, yliopettaja esh, TtT

”Sairaanhoitajan tehtävänä on auttaa ihmistä, sairasta tai tervettä kaikissa niissä toiminnoissa jotka tähtäävät terveyden säilyttämiseen ja saavuttamiseen (tai auttaa häntä rauhalliseen kuolemaan). Nämä toiminnot ovat sellaisia, jotka hoidettava suorittaisi itse, jos hänellä olisi riittävästi voimia, tahtoa ja tietoa. Apuaan sairaanhoitaja antaa siten, että hoidettava saa mahdollisimman pian riippumattomuuden.” (Henderson 1969).

Sairaanhoitajat ovat innokkaita koulut-

tautumaan. Yhä enemmän myös eri or-

ganisaatioissa mietitään urakehitystä. Jo

ammattikorkeakouluopintojen loppuvai-

heessa tuodaan esiin eri vaihtoehtoja.

Aiemmin urakehitys tarkoitti esimies- tai

opetustehtäviä. Etenkin horisontaalisen

urakehitykseen on paljon mahdollisuuksia:

halutessaan voi kehittyä erikoistuneena

asiantuntijana ja silti pysyä potilaan vierellä

– esimerkiksi diabetes- tai haavahoitajana.

Ura urkenee

KOLUMNI

AGORA 3/2015 | 17

Terveydenhuoltoon kohdistuu haasteita

monelta suunnalta, kuten väestön ikään-

tyminen suhteessa työvoimapulaan sekä

kasvava tarve säästää kustannuksissa poti-

lasturvallisuudesta tinkimättä. Samanaikai-

sesti tieto- ja viestintätekniikka valtaa alaa

terveydenhuollossa. Potilaan sängyn vie-

relle ei tuoda enää kiertokärryä, vaan kan-

nettava tietokone, sillä potilasarkistot ovat

siirtyneet sähköiseen muotoon helpottaen

käytännön hoitotyötä ja parantaen potilas-

turvallisuutta.

Sähköiset potilasarkistot tarvitsevat tieto-

tekniikan hallitsevat hoitoalan asiantuntijat.

Sujuvan luku- ja kirjoitustaidon lisäksi tar-

vitaan myös tietotekniikan luku- ja käyttö-

taitoa. Hoitoalalla tämä ei kuitenkaan riitä,

vaan tarvitaan kykyä nähdä ihminen koko-

naisuutena. Hoitotyön keskiössä on ihminen

ja hänen yksilölliset tarpeensa. Ihmisen pe-

rustarpeet pysyvät samoina, vaikka maailma

ympärillä muuttuu. Arvostavaa, empaattista

potilaan kohtaamista ja hoitajan kädentaitoja

ei yksikään kone pysty korvaamaan.

Tehtävänämme SAMKin terveysalalla on

antaa valmiudet hoitoalan haasteelliseen

ammattiin. Tieto- ja viestintätekniset taidot

tukevat näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja

kädentaidot karttuvat koulun simulaatiotun-

neilla ja käytännön harjoittelujaksoilla.

Tärkeää on ohjata tulevia hoitoalan ammat-

tilaisia hyödyntämään tietotekniikkaa työs-

sään, unohtamatta kuitenkaan sitä tärkeintä

työvälinettä: osaavia käsiään. Ne kädet hoi-

tavat myös meitä ja läheisiämme tulevaisuu-

dessa.

OSAAVAT KÄDET

Sini-Charlotta Kivelä & Johanna JalonenKirjoittajat ovat hoitotyön opettajia.

Lääkärin palvelijasta itsenäiseksi asiantuntijaksi raanhoitajakoulutuksen kehittäjät olivatkin

kansainvälisesti koulutettuja ja joko amerik-

kalaisen tai englantilaisen koulutuksen saa-

neita sairaanhoidon uudistajia.

Ensimmäinen valtakunnallinen sairaanhoi-

tajakoulutuksen opetussuunnitelma valmis-

tui 1930. Kesti kuitenkin jonkin aikaa ennen

kuin esimerkiksi oppilaiden valintaan tai sai-

raanhoitajan asemaan sairaalassa alettiin

kiinnittää huomioita. Sairaanhoitajan työssä

alettiin arvostaa yhä enemmän koulutuksen

tuottamaa tietoa ja taitoa, itsenäistä asemaa

ja vahvaa ammattietiikkaa. Kutsumusluon-

teinen ja lääkäriä palveleva työ muuttui itse-

näiseksi ammattityöksi. Lääketieteen nopea

kehittyminen vaati puolestaan sairaanhoita-

jilta erityisosaamista ja vahvaa kliinistä osaa-

mista. Myös sairaanhoitajakoulutuksen

opiskelijavalinta muuttui. 1960-luvulla kou-

lutukseen otettiin ensimmäiset miespuoliset

opiskelijat. Sairaanhoitajakoulutus siirtyi am-

mattikorkeakouluun 1990-luvulla.

Lukuisista koulutuksessa ja terveydenhuol-

lossa tapahtuvista muutoksista huolimatta

hoitotyön ydin on edelleen ihmisen terveyden

ja kuntoutumisen edistäminen, sairauksien

ehkäisy, kärsimyksen lievittäminen, sairas-

tuneen ihmisen hoitaminen ja parantaminen

sekä kuolevan auttaminen. Virginia Hender-

sonin (1897–1996) määritelmä sairaanhoi-

tajan työstä sisältää vielä tänäkin päivänä

ajankohtaisen kuvauksen hoitotyön perus-

tehtävästä. Asiantuntijatyönä sairaanhoitajan

työ sisältää potilastyötä, opettamista, tut-

kimusta ja johtamistehtäviä. Hendersonin

elämäntyö on vaikuttanut hoitotyön käytän-

nön ja koulutuksen kehittymiseen. Hän oli

hoitotyön kehittäjä, joka kannusti ja opetti

sairaanhoitajia käyttämään toimintansa pe-

rustana teoreettista tietoa (Lauri 2005).

HOITOTYÖN HAASTEITA

OSAAMINENVoiko osaaminen olla sekä

laaja-alaista että syvällistä?

MONIAMMATILLISUUSPerusterveydenhuollon, sosiaalipalve-luiden ja erikoissairaanhoidon yhteys

tiivistyy ja asettaa uudenlaisia haasteita.

Miten pystytään näkemään ja hyödyntämään muiden osaaminen?

VÄESTÖN IKÄÄNTYMINENErikoissairaanhoidossakaan ei voida hoitaa vain yhtä sairautta, tarvitaan myös ikääntymiseen liittyvää osaamista.

KANSAINVÄLISYYS Päivittäin on potilaita, joiden kanssa ei selviä vain suomen kielellä.

Huomioidaan uramahdollisuudet ulkomailla.

Haasteisiin vastataan vaihto-opintomahdollisuuksilla ja kotikansainvälistymisellä (saadaan vaihto-opiskelijoita).

TEKNOLOGIATeknologia kehittyy, mutta aina on osattava luonteva vuorovaikutus.

18 | AGORA 3/2015

Taiteilijan kapasiteetti monipuolisesti käyttöön

Esitystaide on kansankulttuuria

Performanssi- ja esitystaide ovat taiteen 2000-luvun ilmiö. Merkil le pantavaa oli, että alun kehitys tapahtui vahvas-ti ruohonjuuritasolla: taidetoimikun-nat tai taiteenhallinnon mielipide eivät puoltaneet esitystaiteen kasvua, vaan se tapahtui yleisöjen tukemana ja tai-teilijoiden tekemänä. Turun ammatti-korkeakoulun ainoalta performanssi- ja esitystaiteen vuosikurssilta 2003 val-mistuneet taiteilijat vauhdittivat aktii-visen taiteilijakentän aikaansaamaa ku-mulatiivista aaltoa.

Vuosikymmenessä ala on vakiinnuttanut paikkansa. Uudistunut Taiteen Edistämis-keskus perusti 2014 performanssi- ja esi-tystaiteelle oman jaoksen, joka on tärkeä maamerkki lajin kehityksessä.

Salonkikelpoista performanssista tuskin koskaan tulee, sillä jokaisella ilmiöllä on kulttuurinen tilauksensa. Performanssi- ja esitystaide vastaa välittömällä tavalla mediallistuvan, läsnäolon ja kohtaamisen puutteesta kärsivän ja rituaalinsa kadotta-neen kulttuurin tarpeisiin.

Performanssi- ja esitystaiteen kriittisel-lä tarkastelutavalla on vaikutus siihen, miten taide yhteiskunnassa nähdään: ei vain salonkien nautintona, vaan osana kansankulttuuria. Taide muokkaa yh-teiskuntaa oma-aloitteisesti ja riippu-mattomasti. Se ei useinkaan tuota vä-litöntä hyötyä tekijälleen, esimerkiksi vastaa markkinatutkimusten kysyntään, minkä takia taiteen arvon määrittely on vaikeaa.

Prototyyppiajatteluun perustuvan pionee-rityön hinta on pysyä marginaalissa. Hyvä niin, sillä ilman marginaalia ei olisi kehi-tystä ollenkaan. Taiteellista työtä voikin verrata perustutkimukseen, joka nykyään on valitettavan ahtaalla. Ammattikorkeakoulun koulutustarjonnan arviointi törmää väistämättä intressien, tulkintojen ja identiteetin kysymyksiin. Keitä me satakuntalaiset olemme, mitä arvostamme, tarvitsemme ja mikä on ke-hityksen suunta? On tärkeä hahmottaa myös muita merkityksiä kuin yksittäisten työnantajien tarpeita, joita maakuntakor-keakoulu täyttää. Esitystaiteen koulutuksella on maakunnal-lisen statuksen lisäksi sekä kansallinen että

TEKSTI: Aapo Korkeaoja | KUVAT: Jussi Partanen, Karoliina Korvuo & Johannes Klaus Koskinen

TAID

EK

OU

LU 5

0 V

1. Miksi olet valinnut esitystaiteen alaksesi?2. Millaista taidetta haluat tehdä?

Karoliina Korvuo, 2. vuosikurssi:

1. Pidän suhdetta omaan ja toisten hen-

kiseen ja fyysiseen läsnäoloon tärkeä-

nä. Esitystaiteessa näiden pohdinnassa

konkreettiselle tasolle pääseminen tuntuu

luonnolliselta. Pidän esitystaidetta tutki-

musmatkana jokapäiväisten asioiden ja

ilmiöiden merkityksiin ja rehellisyyteen.

2. Haluan koetella rajojani materiaalinkäytön suhteen ja löytää paljaan,

arkisen ihmisen potentiaalin. Pohdin materiaalinkäyttöä ja kuluttamista

hyvin kriittisesti myös silloin, kun se tehdään taiteen nimissä.

Johannes Klaus Koskinen, 3. vuosikurssi:

1. Sisään rakennettu kutsu estradille! Lap-

suuden poppistaran ja prinsessan unelmat

ovat toteutettavissa esitystaiteen puitteissa,

joissa ei ole rajoja tai sääntöjä. Omat esi-

tykseni pelaavat paljon läsnäolollani, ja sen

opetteleminen on todella tärkeää koko elä-

män ja itsensä kehittämisen kannalta. Esi-

tystaide pystyy viemään sinut äärirajoillesi,

tekee sinut nöyräksi ja rohkaisee kuuntelemaan sisäistä ääntäsi.

2. Teen taidetta, jolla on voimakas henkilökohtaiseen elämääni pureu-

tuva ote. En pystyisi tekemään taidetta, jolla ei olisi jonkinlaista totuus-

perää kokemassani elämässä. Teokseni ovat esteettisesti miellyttäviä ja

niissä muun muassa Drag Queen -estetiikka.

Esitystaiteen koulutuksen haasteena on välitöntä hyötyä tavoittelevan ajattelutavan muuttamisen lisäksi kouluttaa taiteilijoita, jotka ovat itsenäisiä, vahvoja ja monitaitoisia, kirjoittaa Aapo Korkeaoja.

AGORA 3/2015 | 19

Taiteilijan kapasiteetti monipuolisesti käyttöön

Esitystaide on kansankulttuuria

kansainvälinen ulottuma. Alan pienuuden vuoksi on välttämätöntä liikkua maailmal-la ja toisaalta asettua jonnekin, missä on vapaus toimia. Kankaanpään taidekoulun intensiivinen ja kannustava kasvuympäris-tö ja Porin taidekentän raja-aidaton yhteis-työ ovat vahvuuksia, joita missään muualla Suomessa ei ole. Olennaista on, kuinka tätä substanssia osataan hyödyntää myös muu-alla kuin taiteen alan sisällä. Esitystaiteen opetussuunnitelmaa kootessa-ni ajatukseni on ollut muokata taiteilijuutta pois yhteiskunnan reuna-alueilta kohti kes-kiötä, jossa taiteilijan kapasiteetti otetaan monipuolisesti käyttöön. Taidekoulutuk-sen ihanteiden tarkastelu on välttämätöntä, sillä yhtä hyvin tiedot, taidot, kuin asenne rakentuvat koulutuksen aikana.

Taiteilijat kuuluvat alkuperäiseen, itsensä työllistävään prekariaattiin, jolle pätkätyö ja 360 asteen työllistyminen ovat aina ol-leet itsestäänselvyyksiä. Työvoimapoliit-tiset kategoriat eivät kuitenkaan ole tun-nistaneet tätä asemaa, mikä on leimannut taiteilijoista työttömiä ja tarpeettomia.

Taiteilijat ovat tyytyneet puurtamaan työssään, jonka arvo usein tunnistetaan vasta postuumisti. Vallitsevana haastee-na on välitöntä hyötyä tavoittelevan ajat-telutavan muuttamisen lisäksi kouluttaa taiteilijoita, jotka ovat itsenäisiä, vahvoja ja monitaitoisia. Ammattilaisia, joiden ei tarvitse nojata taiteen itseisarvoisuuteen, vaan tehdä työstään niin arvokasta, ettei sen asemaa tarvitse populismilla sohia.

Kirjoittaja on Kankaanpään taidekoulun esitys-

taiteen koulutuksen vastaava opettaja, perfor-

manssitaiteilija, kuraattori ja maanviljelijä.

Istuin syksyllä Agorassa kahvilla ja selailin ajatuk-

sissani pöydällä olevaa lehteä. En kuunnellut, mut-

ta kuulin viereisen pöydän keskustelun. Aiheena oli

syksyn uusien opiskelijoiden ikärakenne ja se, että

joukossa oli joku yli viisikymppinenkin. Hetken sii-

nä mielessäni ihmettelin, mitä tuon ikäinen oikein

luulee opiskelusta hyötyvänsä. Sitten välähti: mi-

nustahan siinä puhutaan. Neljän aikuisen lapsen

äidistä ja yhden ekaluokkalaisen isoäidistä. Tuntuu

varmasti vanhalta niistä, joiden äidit ovat minua

nuorempia. Positiivista toki

oli se, että puhe soljui reip-

paasti, vaikka istuin ihan

vieressä. Tulkitsin sen niin,

että olen kovasti nuoren nä-

köinen. Älkää korjatko, jos

olen väärässä.

Mikä sitten saa myöhäisellä

keski-iällä lähtemään vielä

opintielle? Hain opiskele-

maan ylempää AMK-tut-

kintoa pitkän harkinnan jäl-

keen. Jäljellä olevien työvuosien määrä mietitytti,

samoin ikäni vuoksi mahdollisesti kohtaamani en-

nakkoluulot. No, ikä ei aiheuttanut ongelmia muille

ja itsekin välillä unohdan, että kukkein nuoruus on

jo takana.

Kyynisesti ajateltuna haen opiskelulta fysiologis-

ten ja turvallisuuden tarpeiden toteutumaa. Muut-

tuvassa työllisyystilanteessa minun on helpompi

huolehtia laumani ruokinnasta, kun osoitan että

pystyn edelleen oppimaan ja kehittämään itseä-

ni. Uskon, että voin itse vaikuttaa tulevaisuuteeni

ja että opiskelun tuottama positiivinen stressi ja

onnistumisen kokemukset vaikuttavat suotuisasti

myös terveyteeni.

Kelan tutkimusblogissa on 30.9.2014 päivätty kir-

joitus dementian riskitekijöistä. Professori Konrad

Beyreuther on todennut, että riskitekijöihin voi vai-

kuttaa ja että dementian kliiniset oireet ilmaantu-

vat sitä myöhemmin, mitä korkeammin koulutettu

henkilö on. Elinikäinen opiskelu lisää hermosolu-

jen yhteyksiä ja hidastaa kognitiivisten toimintojen

heikkenemistä. Tätä näkemystä vasten peilattuna

sijoitus, joka minuun satsataan, kun voin keski-

ikäisenä opiskella, tulee toivottavasti takaisin van-

huusiässä pienempinä tervey-

denhoitokuluina.

Opiskelu työn ohessa on teh-

ty SAMKissa helpoksi. Teh-

täviä on paljon, mutta ne ovat

haastavia ja mielekkäitä, käy-

tännönläheisiä. Yksin puurta-

jalle ryhmässä työskentely oli

alkuun kauhistus, mutta yllät-

täen siitä tuli voimaannuttava

kokemus. On hienoa huomata,

kuinka viisi täysin erilaista ja eri

elämäntilanteissa olevaa persoonaa yltää yhdessä

upeisiin suorituksiin.

Ylempää AMK-tutkintoa suorittavat ovat eri alojen

ammattilaisia ja suhtautuvat opintoihinsa riittävällä

vakavuudella. Ryhmässä on verkostoiduttu, tutus-

tuttu erilaisiin työympäristöihin, saatu vertaistukea

ja opittu katsomaan asioita uudella tavalla.

Minun piti elää 55 vuotta, jotta pääsin Porin sa-

tamassa jäätävässä kevättuulessa tutustumaan

saksalaiseen rahtialukseen ja merikonttien lastaa-

miseen. Tällaiselle osuuskaupan tädille siinä oli

melkein yhtä paljon hämmästeltävää kuin oppikou-

lun ensimmäisessä luokkaretkessä Linnanmäelle.

KAUPAN TÄTI KOULUSSA

Ritva Männistömyyntipäällikkö, Sokos Satakuntatradenomi, ylempi AMK -opiskelija

Mitä tuon ikäinen oikein luulee opiskelusta

hyötyvänsä

ALU

MN

IKO

LUM

NI

20 | AGORA 3/2015

Tietoliikenteen tietoturvasta

VIN

KK

I

TEKSTI: Ismo Trast, lehtori

Tietoliikenteen perussuojaus on käyttäjälle suhteellisen helppoa. Hiukan aktiivisuutta se silti vaatii.

Tietoturvauhkia ja suojautumista voi tarkas-

tella kahdella tasolla. Yleensä tarkastellaan

tietokoneen suojaamista haittaohjelmilta ja

viruksilta. Tähän on hyviä ja helppokäyttöi-

siä suojausohjelmia. Nykyiset käyttöjärjes-

telmät automaattisesti varoittavat ja vaati-

vat esimerkiksi virusturvan olevan päällä ja

tunnistetietojen olevan ajan tasalla.

Pienemmälle huomiolle jää tietoliikenteen

suojaaminen. Tietoliikenneyhteyksien yli

käytetään esimerkiksi pankkipalveluita,

asioidaan viranomaisten kanssa ja etäkäy-

tetään työpaikan tietojärjestelmiä. Osas-

sa palveluita suojaus on automaattisesti.

Osassa suojaus pitää käyttäjän itse jollain

tasolla kytkeä päälle.

Uhkatekijät

Salaamaton liikenne on luettavissa suoraan

verkosta analysaattorilla. Kuvien esimerkki

näyttää suojaamattoman kirjautumisen ja

sen generoiman liikenteen.

Kuvasta nähdään, että syötetty salasana

on luettavissa tietoliikenneyhteydeltä. Eri-

tyisesti käytettäessä langattomia verkkoja

(WLAN) tilanne on ongelmallinen. Kaikki

liikenne on luettavissa mistä tahansa radio-

kantaman päässä olevasta laitteesta.

Suojautumisratkaisut

Yleensä verkossa liikkuva data pyritään

suojaamaan jollain tavalla. Yksinkertaisin

tapa on käyttää SSL/TLS-protokollaa aina-

kin kirjautumissivuilla. Tällöin data salataan

lähetysvaiheessa ja on periaatteessa vain

vastaanottajan avattavissa. Sivusto käyttää

tällaista suojausta, kun osoiterivi alkaa tun-

nisteella ”https://”.

Https-yhteyskäytäntö salaa vain selaimen

liikenteen. Myös muut sovellukset kuten

sähköposti (esimerkiksi Thunderbird,

Outlook tai Macin Mail) ja tiedostojen

siirto (esimerkiksi FileZilla) pitäisi suojata.

Jos jokaista sovellusta ei haluta suojata

erikseen, helpoin käytettävä ratkaisu on

VPN (Virtual Private Network).

VPN-tekniikkaa on alun alkaen käytetty

yhdistämään yritysten eri toimipisteiden

verkkoja. Nykyään VPN:llä voidaan liittää

myös yksittäinen etätyöasema osaksi yri-

tysverkkoa. Tässä tekniikassa yleensä kaik-

ki liikenne salataan. Lisäksi huolehditaan,

etteivät keskusteluosapuolet vaihdu (este-

tään ”man-in-the-middle” hyökkäys).

VPN vaatii useasti koneeseen erillisohjel-

miston. Käytetty ratkaisu määräytyy sen

mukaan, millä tekniikalla yritysverkon osuus

on toteutettu. Käytössä VPN on äärettömän

vaivaton. Mikään sovellus ei huomaamatta

jää suojaamatta.

Yhteenveto

Perussuojauksen toteuttaminen tietoliiken-

neyhteydellä on helppo tehdä, mutta vaatii

kuitenkin loppukäyttäjältä jonkin aktiivisen

toimenpiteen.

Yksinkertaisimmillaan on varmistuttava sii-

tä, että syötettäessä käyttäjätunnusta ja

salasanaa mihin tahansa palveluun on käy-

tössä suojattu https-yhteys.

AGORA 3/2015 | 21

DO & DON'T › WLAN-yhteydellä aina WPA2 (AES) suo-

jaus, muut ratkaisut ovat auttamattoman vanhentuneita.

› Käyttäjätunnukset ja luottokorttitiedot selaimessa vain https-yhteyden yli.

› Jos VPN tarjolla, sitä kannattaa käyttää. On yleensä tarjolla vain yritysverkoissa.

22 | AGORA 3/2015

TÄR

PIT

Vuosikertomus 2014 luettavissa netissäMenestystarinoita vuodelta 2014 yksiin

kansiin koottuna. Saatavilla SAMKista ja

netistä

> samk.fi/esittely

Porin SAMK-kampuksen peruskivi muurattu

Porin SAMK-kampuksen peruskivi muurattiin 2.6. Peruskiven sisäl-

le lieriöön tulivat muun muassa kampushankkeen vaiheista kertova

peruskirja, päivän lehti sekä käytössä olevat kolikot. Peruskirjan on

kirjoittanut SAMKista kalligrafiaan suuntautuneeksi kuvataiteilija

(AMK):ksi valmistunut Tiina Salmi.

Rauman SAMK-kampuksella on käynnissä remontti, joka

valmistuu syyslukukauden alkuun.

SAMK LUKUINA – KIRJASTO

123 057 painettua kirjaa kirjaston kokoelmissa,

118 670 verkkokirjaa

52 prosenttia elektronisen aineiston hankintakulut kaikesta

aineistosta

60 euroa olivat aineistokulut opiskelijaa ja henkilökunnan

jäsentä kohti

47 aineistolatausta opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä

kohti (yhteensä 290 000). Luvut vuodelta 2014.

Uudistamme Agoraa. Vastaa Agoran lukijakyselyyn.

Mitä mieltä Agorasta? Kerro näkemyksesi, kehitä Agoraa

kanssamme – vastaa kyselyyn osoitteessa:

> www.samk.fi/agora

BlogitLue ajankohtaisimmat kuulumiset blogeista: › Toimarin loki – Juha Kämäri › Lentopeliä ja läpisyöttöjä – Cimmo Nurmi › HILL – liiketalouden aikuiskoulutus

> SAMKin bloggaajat: samk.fi/blogit

Wheeleri tulossa markkinoille SAMKin Esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmän kehittämän Wheelerin pro-

totyypin jatkokehitys valmiiksi tuotteeksi siirtyi Siru Innovations Oy:lle alkuvuodesta.

Kesällä sitä on testattu, ja elokuussa valmis Wheeleri esitellään pohjoismaisessa so-

veltavan liikunnan seminaarissa Pajulahdessa. Lanseerauksen jälkeen Wheeleri siirtyy

markkinoille.

Wheeleri on askelmittaria ja polkupyörän matkamittaria vastaava laite pyörätuolin ja

rollaattorin käyttäjille, mutta siinä on huomioitu laitteiden erityisominaisuudet. Mar-

raskuussa 2013 Wheelerin prototyyppi palkittiin Apuvälinemessujen Helppo liikkua

-ideakilpailussa.

VIELÄ EHDIT

02 623 4800 MUISTA SAMKin tutkimuksen, kehittämi-sen ja yritysyhteistyön palvelunumero.

AGORA 3/2015 | 23

Olen esitystaiteilija ja kuvanveistäjä, tekijä, kokija ja näkijä. Elän yhteis-

kunnassa, jonka ristiriitaisuus käynnistää vahvoja ajatusprosesseja ja

kokemusvirtoja. Uskon keskusteluun ja sitä kautta kasvamiseen ja op-

pimiseen. En usko raja-aitoihin, en taiteessa enkä yhteiskunnassa – ih-

misten välillä. Taide on kieli, jonka avulla puhua, kun sanat ovat sumeita.

Juuret-teos kasvaa maasta, joka on tarjonnut Akseli Gallen-Kallelalle

väkevän kasvualustan kuvallisen ilmaisun voimalle. On ollut merki-

tyksellistä saada olla mukana juhlistamassa AGK150-juhlavuotta.

Kati Juurikka, s. 1979, valmistuu kuvataiteilijaksi kesäkuussa.

> juurikka.kati@gmail.com, 046 600 4671

Olen kuvanveistäjä. Materiaali toimii usein töideni alkuunpa-

nevana voimana. Löydän uuden materiaalin, ihastun siihen, pun-

nitsen sen mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia ja alan työstää

ideaa teokseksi. Nautin haasteista ja päädyn ratkaisemaan vai-

keatkin haasteet oikeanlaisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Teoksissani on paljon kerronnallisia elementtejä ja salattuja vies-

tejä, jotka ovat kuitenkin löydettävissä. Kumppanuus-teoksen

lähtökohtana oli Akseli Gallen-Kallelan maalaus Poika ja varis.

Heidi Piippo, s. 1979, on 3. vuosikurssin opiskelija.

> www.heidipiippo.blogspot.fi

KUUKAUDEN KUVAT: JUURET & KUMPPANUUS

Kati Juurikka, Juuret, betoniveistos, 2015 Heidi Piippo: Kumppanuus (2-osainen), ruostumaton teräs, 2015

Kuvataideopiskelijat Kati Juurikka ja Heidi Piippo toteuttivat Jaatsiin, Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkodin puistoon Sastamalaan, julkiset työt opinnäytetöinään. ”Oli hienoa saada toteuttaa jotakin pysyvää kotikaupunkiimme Sastamalaan, samaan maaperään, jossa kansallistaiteilijamme juuret ovat. Teosten toteutus oli yhteisöllinen projekti, jossa osallisina olivat niin satunnaiset ohikulkijat kuin paikalliset yritykset.

Hyviä tyyppejä, kiinnostavia

tarinoita?

Anna juttuvinkki.agora@samk.fi

UUTTA VIRTAA TYÖELÄMÄÄN!

SYKSYN YHTEISHAUSSA 8.–22.9.2015

Avoin AMK -tarjonta SAMKissaKielet • Kuvataide • Liiketalous • Matkailu • Sosiaali- ja terveysala • Tekniikka

Hoitotyö (päiväopetus) • Liiketalous (monimuoto)

Business Management and Entrepreneurship (ylempi AMK)

Lisätietoja samk.fi/haku

Katso koko opintotarjonta ja ilmoittaudu:

samk.fi/avoinamk

Mukana myös verkko-opintoja sekä ylemmän AMK-tutkinnon opintoja.

SAMK

Yhteistyön kohtaamispaikkaTUTKIMUSTA, OPETUSTA JA KORKEAKOULUYRITTÄJYYTTÄAGORA 3/2015 LIITE

2

SAMK SUMMIT KOKOAA ESTRADILLE SELLAISIA AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIMUKSEN, OPETUKSEN JA KORKEAKOULUYRITTÄJYYDEN CASEJA, JOILLA ON SELKEÄÄ YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAVUUTTA.

SAMK Summit – Tervehdyssanat

Tervetuloa perinteiseen SAMK Summitiin, joka järjestetään nyt jo ensimmäisen kerran. Summit kokoaa tänä vuonna estradille sellaisia ammattikorkeakoulun tutkimuksen, opetuksen ja kor-keakouluyrittäjyyden caseja, joilla on selkeää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Summitissa korkeakoulujen, yritysten ja yhtei-

söjen asiantuntijat voivat jakaa näiden casejen synnyttämiä ajatuksia.Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on aina ollut kiinteä osa ammattikor-

keakoulujen toimintaa. Ammattikorkeakoulujen päätehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluope-tusta sekä tehdä erityisesti oman alueensa elinkeinoelämää tukevaa ja uu-distavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt SAMKin alueen innovaatioverkoston keskeiseksi toimijaksi, kansainvälistäjäksi ja yrittäjyyden edistäjäksi. Summit on yksi niistä foo-rumeista, joissa voimme arvioida, kuinka hyvin SAMK on tässä tehtävässä onnistunut.

SAMKin tutkintokoulutus rakentuu opetukselle, joka on nykyaikaista, monimuotoista ja oppijan vahvasti huomioivaa. SAMKin tutkimusryh-mien tulokset levitetään nopeasti käytäntöön yrityksissä ja yhteisöissä. Myös akateemiseen näkyvyyteen on panostettu lisäämällä tieteellistä jul-kaisemista ja tutkijaksi pätevöitymistä. Esimerkkinä tänä vuonna Turun ammattikorkeakoulun kanssa perustettu Tohtorikiihdyttämö, joka tähtää korkeakouluissa syntyvän uuden käytännöllisen tiedon vaikutuksen kas-vattamiseen ja tutkimustulosten sekä innovaatioiden käytön tehostami-seen ja kaupallistamiseen. Summitin esityksissä näkyy tutkimusryhmien ja opetuksen kehittämisen viimeisen kahden vuoden tulokset.

SAMK Summitissa kuullaan tänä vuonna 31 mielenkiintoista esitystä. Odotamme paikalle kolmeasataa kuulijaa. Summit onnistuu, kun näemme sinut, hyvä yhteistyökumppanimme, keskustelemassa yhteisistä tulevai-suuden suunnitelmista esitysten aikana ja esitysten tauoilla.

Tutustu esitysten tiivistelmiin ja aikatauluun ja poikkea paikan päälle. Nähdään SAMK Summitissa.

Cimmo Nurmi, vararehtori

3

SISÄLTÖ

45

67

89

10

1112

13

14

SAMKin ja Metropolian lääkelaskentaaopiskellaan kaikilla mantereilla

Verkossa yhdessä– voiko oppiminen verkossa olla kollektiivista?

Osumatarkkuutta teknologian kehittämiseen

pk-yrityksissä

Norjan markkinoille offshore-koulutuksella

Taudit kulkevatsairaalan ovista

Säästä rahaa ja luontoaomakotitalon rakentamisessa

Lounaisrannikon meriteollisuus

nousuun vesijärjestelmien kehitystyöllä

Diabeteksen omahoitoaverkko-ohjauksella

Asiakkaalla enemmän valtaa

kuin koskaan

Laskennallinen älykkyys Ässien, Lukon ja bussikuskien apuna

Maaseutumatkailun veturina

MAKUPALOJA SAMK SUMMITIN ESITYKSISTÄ. KAIKKI ESITYKSET OSOITTEESSA SAMK.SUMMIT.FI

Agora – Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisuutiset 3/2015 LIITE. ISSN-L 1456-114X, ISSN 1456-114X (painettu), ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

4

SAMKin ja Metropolian lääkelaskentaa opiskellaan kaikilla mantereilla

Avoimet maailmanlaajuiset massiivikurssit (MOOC) ovat varsin lyhyessä ajassa nous-seet yhdeksi verkko-opetuksen trendeistä. Massiivikurssien suurin ero kaikkeen muu-hun verkko-opetukseen on kurssin kuluessa

kertyneen datan hyödyntäminen opetuksen toteuttami-sessa ja kehittämisessä sekä ryhmäkoon skaalaus jopa satoihin tuhansiin opiskelijoihin. Näin kurssi on yhden opettajan tai opettajatiimin vedettävissä.

Massiivikursseja kohtaan on esitetty kritiikkiä muun muassa yksipuolisten opetuksellisten toteutusten sekä suurten keskeyttämisprosenttien vuoksi. Kritiikkiä voi-si jatkaa useilla muillakin havainnoilla. Tosin mikään ei kumoa sitä, että isossa aikajanalla olevassa datassa jo-kainen keskeytyskin kertoo jotain opetuksen pullonkau-loista. Lisäksi, tähän asti massiivikursseilla kerätty data on maailman suurin ja kattavin oppimistuloksia ja oppi-mista globaalisti kuvaava data, jonka hyödyntäminen on vasta alullaan. Tällä hetkellä maailmalla onkin alkamassa useita opetuksen skaalaamiseen liittyviä hankkeita, jois-sa pääpaino ei niinkään ole massiivikurssi-sanalla vaan monipuolisessa opetuksen skaalauksessa.

Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Metropolia Am-mattikorkeakoulu aloittivat yhteistyössä sairaanhoidon massiivikurssien tuottamisen vuoden 2014 alkupuolella ja tämän vuoden huhtikuussa julkaistiin maailmanlaajui-sesti ensimmäinen kurssi, Lääkelaskenta. Kurssi on tar-koitettu opintoja aloittavalle opiskelijalle tai työelämässä olevalle henkilölle aikaisemmin opitun kertaamiseen.

Kurssin pedagogisena pääteemana on lääkelaskuihin liittyvien pelkojen ja epävarmuustekijöiden poistami-nen. Keskeyttämistä pyritään ennaltaehkäisemään oman osaamisen systemaattisella arvioinnilla ja osaamistarpei-den näkyväksi tekemisellä.

Kurssin runkomateriaalin sisällöt on käsikirjoitettu vastaamaan työelämässä eteen tulevia tilanteita, jolloin

matematiikan ohella opiskelijalle jää käytäntöön liitty-viä muistikuvia laskujen suorittamisesta, laskettujen annosten suuruusluokista sekä hyvistä toimintatavois-ta. Jatkuvan itsearvioinnin avulla puolestaan opiskeli-jalle tarjotaan reaaliaikaista tietoa omasta etenemisestä suhteessa kurssin kokonaistavoitteeseen. Lisäksi opis-kelijalle voidaan tarjota personoituja suosituksia materi-aaleista, joita hänen olisi ehkä hyvä lukea optimaalisen etenemisen näkökulmasta.

Kirjoitushetkellä kurssi on ollut avoinna noin kuu-kauden ja se on kerännyt vajaa tuhat osallistujaa 54 maasta, kaikilta asutuilta mantereilta. Kurssin osallis-tujamäärä ei ole vielä kovinkaan suuri, mutta yllättävää ja samalla huomionarvoista on, kuinka laajalle yleisölle suomalaista opetusta voidaan viedä globaalien kanavien välityksellä.

ASIANTUNTIJANA

Harri Ketamo, tutkija, FT, KL

Ensimmäinen massiivikurssi tähtää lääkelaskentaan liittyvien pelkojen hälventämiseen. Opiskelija saa oppimisestaan palautetta koko ajan.

OPPIMINEN, MOOC

5

Verkossa yhdessä– voiko oppiminen verkossa olla kollektiivista?

Oppiminen tapahtuu usein parhaiten keskus-tellen, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kokemuksia ja tietoa jakamalla. Erityi-sen tehokasta yhdessä oppiminen on ai-kuisopiskelijoilla, joilla on runsaasti elämän

tuomaa tietoa ja taitoa jaettavana. Kun opetus tapahtuu verkossa, yhteisöllisyyden syntymiselle on luokkahuone-opetukseen verrattuna uusia haasteita.

Ajasta ja paikasta riippumattoman verkko-opiskelun mahdollistavat monipuoliset verkko-oppimisympäristöt ja verkkoneuvottelujärjestelmät. Luennolle opiskelija voi osal-listua omalta koneelta joko reaaliaikaisesti tai katsoa tallen-nettua luentoa itselleen sopivana aikana myöhemmin.

Verkkoluennon toteuttamiseen tarvitaan opettajan ja opiskelijoiden välille toimivat verkkoluento- ja yhtey-denpitovälineet. Tämä tekninen puoli on kuitenkin vasta alkua. Osallisilla tulee olla myös henkiset valmiudet yh-dessä työskentelyyn. Niiden syntyä auttavat koulutuksen ja ohjauksen lisäksi yhdessä tekemistä tukevat opetus-menetelmät. Hyvän lopputuloksen kannalta tärkeintä on järjestelmän, ratkaisujen ja tuotosten kehittäminen yhdessä koko opettaja- ja opiskelijayhteisön voimin.

Opettajan tehtävä on järjestää opetus niin, että verk-ko-oppimisympäristö eli virtuaalinen luokkahuone on innostava ja kannustava ja ohjaa opiskelijoita jakamaan osaamistaan keskenään. Avainasemassa on tehtävien suunnittelu ja niiden ohjaaminen. Verkossa voi antaa opiskelijoille monipuolisia tehtäviä: esimerkiksi case-, keskustelu-, lasku- ja tiedonhakutehtäviä, toisten opiske-lijoiden töiden arviointia ja suullisia esityksiä tai yksilö- ja ryhmäesseitä. Koska sekä osaamisen jakaminen että yhteisöllisyyden synnyttäminen on keskeinen tavoite opintojaksoilla, ovat opintojakson laajimmat ja vaativim-mat tehtävät useimmiten ryhmätehtäviä.

Opiskelijoiden verkottumiseen opiskeluaikana on käytössä sovelluksia, joiden avulla ryhmätöiden tekemi-

nen sujuu tehokkaasti ja yhteisölliset taidot kehittyvät. Ryhmät toimivat apuna opiskelussa ja ohjauksessa, ja yhteydenpito saattaa jatkua vielä valmistumisen jälkeen-kin. Sosiaalisen median sovellukset yhdistettynä muihin oppimisympäristöihin luovat monipuolisen virtuaalisen luokkahuoneen.

Opettaja on päivittäin läsnä verkossa. Hän seuraa opiskelijoiden keskustelua ja ryhmätöiden edistymistä, ohjaa tarvittaessa opiskelijoita oikeaan suuntaan ja an-taa vinkkejä sekä vastaa tehtäviin liittyviin kysymyksiin ja antaa palautetta. Opiskelija saa tukea ja ohjausta opet-tajalta, mutta vähintään yhtä tärkeää on muilta opiskeli-joilta saatava vertaistuki ja yhteinen oppiminen.

Yhteisö ja yhteisön tuki ovat tärkeitä. Mikään verk-ko-oppimisympäristö ei korvaa henkilökohtaista kontak-tia opettajiin ja toisiin opiskelijoihin. Yhteisöllisiin verk-ko-opintoihin kuuluu aina seuraavat kolme asiaa:1. tiedon ja osaamisen jakaminen2. opiskelu silloin, kun se itselle sopii3. toimivaa tekniikkaa ja ihmisiä, jotka sitä osaavat

käyttää.

ASIANTUNTIJOINA

Kaija Kalliolevo, toimistosihteeri, merkonomi, Simo Saarikko, tuntiopettaja, OTK, FM, Mikko Lehtonen, tuntiopettaja, KTM, Hannele Lehtinen, lehtori, KTM, Heidi Varpelaide, lehtori, KTM, Hanna Moisio, lehtori, HTM, Suvi Lehtonen, lehtori, KTM, Minna Kuohukoski, lehtori, OTK, Pekka Kuisma, lehtori, FM, Satu Korhonen, lehtori, KTM ja Seppo Anttila, lehtori, OTL

Verkkoluennolla toimiva tekniikka on vasta alkua. Osallisilla tulee olla myös henkiset valmiudet yhdessä työskentelyyn.

OPPIMINEN

6

Osumatarkkuutta teknologian kehittämiseen pk-yrityksissä

Satakunnan ammattikorkeakoulun automaa-tion tutkimusryhmä on viimeisten reilun viiden vuoden ajan panostanut erityisesti au-tomaatioteknologioiden demonstrointiin ja pilotointiin. Pk-yrityksille tarkoitettua tekno-

logian siirron mallia on kehitetty ja testattu yhdessä In-novaatio-tutkimusryhmän ja pk-yritysten kanssa. Malli on tarpeellinen, koska usein pk-yrityksillä ei ole isoja resursseja seurata eri teknologioita ja selvittää niiden so-veltamismahdollisuuksia.

Kehitetyssä mallissa teknologian siirto tapahtuu useassa vaiheessa. Aluksi kartoitetaan yrityksen kehit-tämisen tarvetta, oleellisia ongelmia ja mahdollisuuksia ratkaista ongelmia uusien teknologioiden avulla. Kun oleellinen kehittämistarve on tunnistettu ja rajattu, al-kaa tiedonhaku. Löydettyä tietoa analysoidaan ja tulka-taan siten, että yrityksen on helpompi ymmärtää sitä ja miettiä tiedon soveltamista omassa toiminnassaan.

Ensimmäisen vaiheen tulosten ja keskustelujen pe-rusteella tehdään tarkennettu haku. Tässä vaiheessa yritys ottaa jo aktiivisempaa roolia ja kohottaa samalla omaa valmiuttaan tiedon soveltamiseen. Tiedonhaun ja soveltamisen lisäksi teknologioita demonstroidaan ja pilotoidaan niiden soveltuvuuden varmistamiseksi. Näin syntyy myös todellista ymmärrystä siitä, mihin eri tek-nologiat pystyvät, kuinka helppoa tai vaikeaa käyttöön-otto on ja mihin muihin kohteisiin samoja teknologioita voisi soveltaa.

Demonstroimalla ja pilotoimalla varmistetaan tek-nologiatiedon ja -osaamisen siirtyminen yrityksiin ja opiskelijoille mahdollisimman mieleenpainuvasti. Tek-nologioita demonstroidaan monin tavoin. Yleisen tason demoja tehdään SAMKin laboratorio-olosuhteisiin. Niillä havainnollistetaan eri teknologioiden perusteita ja sitä, mitä teknologia vaatii ja miten se on hyödynnettävissä.

Tapauskohtaisia demonstraatioita taas tehdään esimer-kiksi yritysten toiveiden mukaisesti ja niillä havainnol-listetaan teknologian soveltumista määrätyn ongelman ratkaisuun.

Demoja esitellään opiskelijoille päivittäisessä opetus-työssä ja yrityksille seminaari- ja workshop-tilaisuuksis-sa sekä yrityskohtaisissa tapaamisissa. Demonstraatiot konkretisoivat teknologian hyödyntämismahdollisuu-det, mutta tuovat myös esiin teknologian hyödyntämi-sen haasteet tai sulkevat pois epäkelvot ratkaisut. De-monstraatioista on saatu erittäin hyvää palautetta sekä yrityksiltä että opiskelijoilta.

Demonstraatioiden perusteella on tehty useita pilot-tisovelluksia, joilla määrättyä teknologiaa on pilotoitu tiettyyn teollisuuden kohteeseen. Ne tehdään pääsään-töisesti SAMKissa olemassa olevilla laitteilla ja tarvik-keilla. Näin yritys saa tietoa sovelluksen hyödyistä ja haasteista ilman, että heidän pitää vielä ostaa kalliita laitteita.

Teknologian sovellusmahdollisuuksia havainnollis-tavat demot ja pilotit antavat yrityksille merkittävää tie-toa, jota yritykset voivat käyttää päätöksenteon tukena esimerkiksi investointi- tai kehittämissuunnitelmissa. Vastaavasti demonstraatiot auttavat opiskelijoita sisäis-tämään teknologian toimintaperiaatteita ja hyödyntä-mismahdollisuuksia. Pilotit taas tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua todellisten sovellusten kehit-tämistyöhön teollisuusympäristössä jo opiskeluaikana.

ASIANTUNTIJOINA

Mirka Leino, tutkijaopettaja, FM ja Kari Laine, lehtori, TkT

Automaatioteknologian demonstraatioista on saatu erittäin hyvää palautetta sekä yrityksiltä että opiskelijoilta.

AUTOMAATIO, PK-YRITYKSET

7

Norjan markkinoilleoffshore-koulutuksella

Suomalainen ja varsinkin länsisuomalainen offshore-teollisuus on perinteisesti ollut erit-täin vahvaa. Muutaman veturiyrityksen vai-kutuksesta alueelle on syntynyt offshore-teol-lisuutta palveleva pienten ja keskisuurten

yritysten ekosysteemi. SAMKissa on huomattu, että pk-yrityksillä on tarve

kohdennettuun offshore-viennin koulutukseen. Lisäksi opiskelijat toivovat läheisempää yhteistyötä yritysten kanssa ja enemmän tosielämän tapauksiin liittyviä har-joitustöitä.

Keväällä 2015 SAMKissa pidettiin offshore-aiheinen opintojakso, johon osallistui sekä alueen yrityksiä että SAMKin tekniikan ja liiketalouden opiskelijoita. Opin-tojakso alkoi kahdella kahdeksantuntisella seminaaripäi-vällä, joiden aikana osallistujille avattiin mahdollisuuksia ja haasteita, joita Norjassa toimivaan offshore-liiketoi-mintaan liittyy.

Seminaarissa kuultiin konkreettisia esimerkkejä niistä haasteista, joita offshore-alalla kohdataan ja mi-ten niistä päästään yli – ja mitä se edellyttää yrityksiltä. Esimerkiksi tilaajan hyväksyttyjen toimittajien listoille pääseminen edellyttää suuria ponnisteluja muun muassa laadunhallinnan suhteen, mutta vastineeksi avaa run-saasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Asioita pureskeltiin aktiivisella keskustelulla: osallis-tujat saivat hienon mahdollisuuden hyödyntää ensikä-den tietoa ja vaihtaa näkemyksiä keskenään. Yritykset saivat kootussa paketissa arvokasta tietoa toimintaansa helpottamaan sekä karkean etabloitumissuunnitelman. Opiskelijat puolestaan saivat tuntumaa yritysten aitoi-hin haasteisiin ja mahdollisuuden päästä työskentele-mään ja kontaktoitumaan yritysten kanssa.

Tekeminen ei päättynyt näihin kahteen päivään, vaan työ jatkui etenkin opiskelijoiden osalta vielä koko ke-

vään. Yritykset käynnistivät erinäisiä Norjan markkinoil-le pääsemiseen liittyviä caseja, joita opiskelijat pääsivät ryhmissä kevään aikana toteuttamaan. Case-aiheet olivat todellisia, perustuen aitoon tarpeeseen.

Yritysten osallistumisen myötä opintojakso poikkesi tavallisesta. Sen aikana oli helppoa ja luontaista synnyt-tää kontakteja yritysten ja opiskelijoiden välille. Yrityk-set case-harjoitukset tuottivat lisäarvoa ja opiskelijat pääsivät tekemään konkreettisia ja tärkeitä harjoituksia, joiden avulla oppiminen tapahtui kiinnostavalla ja moti-voivalla tavalla.

Myös opettajan osalta tämä tarkoitti uuden oppi-mista, sillä perinteisen opettajaroolin sijaan piti pikem-minkin valmentaa ja ohjata sekä toimia opiskelijoiden ja yritysten rajapinnassa. Se oli palkitsevaa, vaikka ei ihan helppoa.

Parhaimmillaan näin toteutetulla opintojaksolla saa-daan lyötyä monta kärpästä yhdellä iskulla. Yritykset saavat kaipaamiaan käsipareja auttamaan ponnisteluis-saan ja pääsevät seuraamaan opiskelijoiden, potentiaalis-ten tulevien työntekijöidensä, tekemistä läheltä. Opiskeli-joilla puolestaan on mahdollisuus opintopisteiden lisäksi päästä näkemään uusia toimintaympäristöjä ja tekemään todelliseen tarpeeseen täysin aitoja töitä yritysten kanssa.

Tietysti opiskelijat saavat myös jalkaa yritysten ovi-en väliin. Alalla tarvitaan opiskelijoita, joilla on teknisen osaamisen lisäksi talouden osaamista sekä kykyä ja halua toimia oman maan rajojen ulkopuolella totutusta poik-keavassa ympäristössä ja kulttuurissa.

ASIANTUNTIJANA

Teemu Santanen, lehtori, DI

Miten päästä Norjan markkinoille? SAMKissa on yhdistetty pk-yritysten ja insinööriopiskelijoiden tarpeita offshore-alan vientiin liittyvässä koulutuksessa.

OFFSHORE, PK-YRITYKSET

8

Taudit kulkevat sairaalan ovista

Työterveyslaitoksella on viime vuosina tut-kittu sairaalan eristystilan oven avaamisen vaikutusta ilmavälitteisten infektioiden le-viämiseen. Eristystilojen ilmanvaihtokerroin on normaalia potilashuonetta huomattavasti

suurempi (noin 6–12 kertaa tunnissa), jotta potilaasta ilmaan leviävät taudinaiheuttajat saadaan laimennettua.

Huoneet ovat alipaineistettuja muihin tiloihin näh-den, jolloin ilma ei pääse karkaamaan huoneesta vaan virtaa rakenteiden vuotokohdissa kohti eristystilaa. Ali-paine huoneiden välillä kuitenkin häviää, kun ovi ava-taan, jolloin ilmavälitteiset taudinaiheuttajat ovat vapai-ta kulkeutumaan ulos eristystilasta.

Tyypillisesti sairaaloiden eristystiloissa käytetään sa-ranaovea. Avautuessaan se toimii aluksi kuin mäntä, joka puristaa ilmaa kasaan eristystilassa ja synnyttää sinne hetkellisesti jopa ylipaineen. Oven auetessa tämä het-kellinen ylipaine purkautuu oviaukon kautta ja levittää epäpuhtauksia viereisiin tiloihin.

Myös saranaoven laaja pyyhkäisyliike pistää ilmaa liikkeelle ja lisää ilman kulkeutumista oviaukosta. Li-säksi ovesta kulkeva sairaanhoitaja vaikuttaa oviaukon virtauksiin vetämällä perässään ilmamassaa ja näin lisää ilman ja mahdollisten epäpuhtauksien karkaamista ulos eristystilasta. Ilmavälitteiset infektiot voivat kulkeutua pitkälle hoitajan perään syntyneessä vanassa, jopa kym-menen metrin päähän ja näin levitä hyvinkin kauas eris-tystilasta.

Epäpuhtauksien leviämistä voidaan rajoittaa monin eri keinoin, esimerkiksi sulkutilan (eteinen, jossa hoi-taja laittaa suojaimet ylleen) käyttö vähentää merkit-tävästi epäpuhtauksien kulkeutumista yleisiin tiloihin kuten käytävälle. Muutkin tekijät vaikuttavat oviaukon virtauksiin, esimerkiksi oven avausnopeus, aukioloaika, lämpötilaero ja se kuinka auki ovi avataan. Erityisesti ovityypillä on suuri vaikutus oviaukon ilmavirtauksiin.

Työterveyslaitoksen mittauksissa saranaovesta kul-jettaessa karkaava ilmamäärä oli tyypillisesti luokkaa 1,6 m3, kun se liukuovella oli luokkaa 0,8 m3. Liukuovi ei käyttäydy kuten mäntä eikä siis aiheuta ylipainetta eris-tystilan puolelle avautuessaan. Lisäksi oven pyyhkäisylii-ke on huomattavasti pienempi ja se siis pistää vähemmän ilmaa liikkeelle kuin saranaovi.

Tekniikan ja ilmanvaihtojärjestelmien kehittyessä uusia mahdollisia ratkaisuja ilmestyy todennäköisesti li-sää, mutta liikkeelle kannattaisi lähteä liukuovesta ja sen käytön optimoinnista.

ASIANTUNTIJOINA

Petri Kalliomäki, tutkija, FM, Hannu Koskela, laboratoriopäällikkö, DI, Pekka Saarinen, tutkija, FT (Työterveyslaitos, Turku) ja Esa Sandberg, yliopettaja, TkL (SAMK)

Liukuovet liikuttavat ilmaa vähemmän kuin saranaovet. Niitä lisäämällä sairaaloiden eristystiloissa voitaisiin vaikuttaa epäpuhtauksien leviämiseen.

HYGIENIA

Simuloitu hoitajan kulku ovesta (1 – 4). Karannutta ilmaa havainnollistettu savulla.

9

Materiaalitehokkuus tarkoittaa mah-dollisimman suurta hyötyä suhteessa käytettyyn materiaalipanokseen, jolla puolestaan tarkoitetaan rakennusma-teriaalista aiheutuvien kustannusten ja

päästöjen lisäksi muun muassa sen kuljetuksen ja val-mistuksen vaikutusta. Viime vuosina on puhuttu paljon rakennusten energiatehokkuudesta. Nyt uudeksi raken-tamisen painopisteeksi on nousemassa energiatehok-kuuden lisäksi materiaalitehokkuus. Se on yksi tulevai-suuden trendeistä rakennusalalla.

Rakentamisen materiaalitehokkuuden parantami-sen keskeiset syyt liittyvät ympäristötekijöihin, talou-teen ja poliittisiin päätöksiin. Materiaalitehokkuuteen päästään vaikuttamaan parhaiten jo rakennushankkeen alussa tehtävien materiaalivalintojen kautta. Poliittiset päätökset tiukentavat rakentamisen lupaehtoja energi-ankulutuksen suhteen, jolloin rakennusmateriaaleja on käytettävä enemmän, jotta lämmöneristysvaatimukset täyttyvät. Näin ollen rakennusmateriaalien tehokkaan käytön merkitys korostuu entisestään.

Suomessa on vuoteen 2020 mennessä suunnitteilla jäteasetus, jonka mukaan rakennus- ja purkujätteestä tulee hyödyntää vähintään 70 prosenttia muutoin kuin energiana eli polttamalla. Rakensitpa uutta tai korjasit vanhaa omakotitaloa, voit saada selkeää säästöä suunnit-telemalla rakennusmateriaalien käytön tarkkaan.

Vuosittainen rakennusjätekertymä on suoraan ver-rannollinen rakentamisen määrään. Jätemäärän paino-piste on siirtynyt vahvasti korjausrakentamiseen, jonka osuus on noin puolet koko rakentamisen jätemäärästä. Puretut materiaalit päätyvät herkästi sekajätteeksi. Käyttökelpoiset materiaalit voidaan laittaa vaikkapa myyntiin internetiin.

Omakotitalon materiaalitehokkuuteen vaikutetaan työmaan toimilla. Jätemäärien vähentyessä säästetään

sekä jätemaksuissa että jätteiden käsittelyyn kuluvassa työajassa. Materiaalihukan määrään voidaan vaikuttaa suunnittelussa tehtävillä valinnoilla ja mitoituksilla. Ra-kennusmateriaali tulee myös varastoida suojaan niin, että tavarat eivät pääse pilaantumaan, esimerkiksi kas-tumaan työmaalla. Sateelle ja lämpötilan muutoksille altistuminen voi aiheuttaa rakennusmateriaalien pilaan-tumista käyttökelvottomiksi.

Rakennusalalla on alettua puhua rakentamisen kui-vaketjusta, mikä tarkoittaa sitä, että hanke toteutetaan alusta loppuun säältä suojassa niin, että rakennusmate-riaalit ja rakenteet eivät pääse kastumaan hankkeen mis-sään vaiheessa.

SAMKissa päättyi keväällä 2015 EU-rahoitteinen Ma-teriaalitehokkaan rakentamisen kehittäminen Satakun-nassa MarakeS -hanke, jossa levitettiin materiaalitehok-kaan rakentamisen tietämystä Satakunnassa.

ASIANTUNTIJANA

Mari Uusitorppa, lehtori, DI

Säästä rahaa ja luontoaomakotitalon rakentamisessa

Materiaalitehokkuus vaatii hiukan viitseliäisyyttä. Hyvä suunnittelu säästää lopulta aikaa ja vaivaa – ja samalla rahaa ja luontoa.

RAKENTAMINEN

Teem

u H

eikk

isen

kuv

a-ar

kist

o

Hankkeessa laadittu materiaalipaketti: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-165-5

10

Lounaisrannikon meriteollisuus nousuun vesijärjestelmien kehitystyöllä

Satakunta ja Varsinais-Suomi eli Lounaisran-nikko on suomalaisen meriteollisuuden ja merellisen liiketoiminnan tärkein keskittymä. Teollisuudenala on erittäin kilpailtu maail-manlaajuisesti, joten kilpailijoista poikkeavat

teknologiset ratkaisut ovat keskeinen tekijä yritysten menestykselle.

Laivoissa ja offshore-rakenteissa on useita eri vesi-järjestelmiä erilaatuisine vesineen (esimerkiksi juoma-vesi ja prosessivesi). Vesijärjestelmissä on paljon erilai-sia komponentteja ja laitteistoja, joiden kestävyyteen vesi vaikuttaa. Laivaan vesi otetaan joko satamasta tai valmistetaan merivedestä. Juomaveden ketjussa laivalle otettavasta vedestä käyttäjälle on monia vaiheita, jotka voivat vaarantaa juomaveden turvallisuuden.

Ruuan ja veden turvallisuus on ratkaisevan tärkeää miehistön ja matkustajien terveydelle ja laivateollisuu-den imagolle. Saastunut vesi tai ruoka voi vaarantaa sekä miehistön että laivamatkustajien terveyden heikentäen samalla laivayhtiön imagoa ja erityisesti jopa merenku-lun turvallisuutta ja meriympäristön suojelua. Laivalla ja offshore-järjestelmissä ihmiset ovat pakkautuneet suh-teellisen pieneen tilaan, jolloin taudit, kuten norovirus leviävät helposti ihmiseltä toiselle aiheuttaen myös lai-van operoinnin ongelmia miehistön sairastuessa.

Laivojen vesijärjestelmien ja sisätilojen suunnitte-luun, rakentamiseen, asentamiseen ja operointiin asete-taan haasteita monelta taholta. Muuttuva lainsäädäntö sekä viranomaisten ja muiden tahojen antama ohjeistus asettaa raamit toiminnalle. Lisäksi tilaaja voi vaatia käyt-tämään tiettyjä materiaaleja tai menetelmiä, jotka on to-teutettava käytettävissä olevassa rajallisessa tilassa.

Alan kirjallisuudesta, ohjeistuksesta ja vesijärjestel-mien teknisestä tasosta sekä kotimaisen yrityskentän näkemyksistä tehdään SAMKin Energia ja rakentami-

nen- ja Logistiikka ja meriteknologia -osaamisalueiden yhteinen selvitys, jonka tulokset tuovat kilpailuetua Lounaisrannikon meriteollisuudelle. Satakunnassa, eri-tyisesti Satakunnan ammattikorkeakoulussa, on laajaa osaamista ja tietämystä niin meriteollisuudesta, vedestä kuin hygieniasta. Satakuntalainen osaaminen ja tekno-logiset mahdollistavat alueen kehittymisen kansainväli-seksi huippuosaamiskeskittymäksi.

ASIANTUNTIJOINA

Merja Ahonen, erikoistutkija, FT, Minna Keinänen-Toivola, projektipäällikkö, FT ja Heikki Koivisto, hankepäällikkö, merikapteeni

Ruuan ja veden turvallisuus ovat laivalla ratkaisevan tärkeitä miehistön ja matkustajien terveydelle ja laivateollisuuden imagolle. Selvityksen tulokset tuovat kilpailuetua Lounaisrannikon meriteollisuudelle.

VESI- JA MERIYHTEISTYÖ

Min

na K

einä

nen-

Toiv

ola

11

Verkostako tukea diabeteksen omahoitoon

Diabetesta sairastavien määrä kasvaa ja diabeteksen kustannukset lisääntyvät. Hoitotulokset junnaavat kaukana käypä hoito -suosituksen tavoitteista, ja vain joka neljäs diabetesta sairastava on saanut

hoitosuunnitelman. Omahoitoon kannustetaan yksi-puolisesti ja tietoverkkojen hyödyntäminen ohjauk-sessa on vähäistä.

Yhteensä yli puoli miljoonaa eli 10 prosenttia suoma-laisista sairastaa diabetesta. Tyypin 1 diabeetikoita on noin 50 000. Tyypin 2 diabetes on todettu 250 000 hen-kilöllä ja lähes saman verran on tietämättään sairastavia tai diabetesriskissä olevia henkilöitä. Diabeetikoiden määrän ennustetaan lisääntyvän jopa 70 prosenttia seu-raavien 15 vuoden aikana. Suomessa diabetes ja erityi-sesti siihen liittyvät komplikaatiot aiheuttavat vuosittain vähintään 3 miljardin euron kustannukset. Diabeteksen hoidon taloudelliset haasteet aiheuttavat merkittäviä paineita yhteiskunnalle ja terveydenhuollolle.

Nykypotilas ei välttämättä halua matkustaa sairaa-laan kuulemaan ja saamaan ohjausta, vaan hän haluaa itse etsiä tietoa internetistä ja saada vertaistukea keskus-telupalstoilla. Digitaaliset kanavat ja sosiaalinen media tarjoavat uuden tiedonhakuväylän ja ovat tehneet poti-laista aikaisempaa valveutuneempia.

Lisääntynyt tiedonhaku verkkokanavista haastaa ammattimaisen ohjauksen myös diabeteksen hoidossa. Keskustelupalstojen lisäksi verkossa tulee tarjota hoito-henkilökunnan tuottamaa tutkimusnäyttöön perustuvaa ohjaamista. Vain näyttöön pohjautuvalla tiedolla diabee-tikko voi tehdä omahoitoaan tukevia ratkaisuja ja niissä ammattihenkilöstö voi häntä tukea. Olennaisen tärkeää hoidonohjauksessa on kuitenkin myös henkilöstön ja diabeetikoiden välinen vuorovaikutus, tapahtuipa se sit-ten kasvokkain tai sähköisten viestimien avulla.

Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella pilotoidaan syk-syllä 2015 Diabetesliiton, Aivoliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeessa tuotettuja D-opiston verkkokursseja diabetesta sairastaville. Verkko-ohjauskurssien pilotoin-tiin osallistuvat alueen diabeteshoitajat ja Satakunnan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat.

Saadut kokemukset arvioidaan ja tuotetaan malli diabeetikon verkko-ohjaamisen yhteistoteuttamisesta järjestön, terveydenhuollon organisaatioiden ja ammat-tikorkeakoulun kesken. Tavoitteena on kehittää alueel-lisia diabeteshoidon palveluja ja diabetesosaamista sekä liittää verkko-ohjaus pysyväksi toiminnaksi diabeteksen hoitoketjuun.

Verkko-ohjauksen toimintamallin kehittäminen liit-tyy SAMKin hoitotyön lehtorin työelämävaihtoon. Vaih-don tarkoituksena on verkostoituminen ja yhteistyön tiivistyminen Diabetesliiton ja sen yhdistysten, ammat-tikorkeakoulujen sekä alueen terveydenhuollon organi-saatioiden toimijoiden välillä. Työelämävaihdon rahoit-taa SAMKin ja Turun ammattikorkeakoulun liittouman (CoastAL) kolmiloikalla vaihtovirtaa -hanke. Päätavoit-teena työelämäloikassa on yhteisen tutkimus- ja kehittä-mishankkeen syntyminen organisaatioiden kesken.

ASIANTUNTIJANA

Seija Olli, lehtori, TtT

Satakunnan alueella kehitetään toimintamallia diabeetikon omahoitoon. Tarvetta selvästi on.

TERVEYS

Min

na K

einä

nen-

Toiv

ola

12

Asiakkaalla enemmän valtaa kuin koskaan

Koko asiakaskokemus on erilainen kuin kym-menen vuotta sitten: nettikauppa ja sosiaali-nen media ovat muokanneet asiakkaan tapaa ostaa ja kuluttaa. Tämän vuoksi asiakas ar-vostaa nyt yrityksen toiminnassa eri asioita

kuin aikaisemmin. Suhtautuminen asiakkaaseen ei voi enää olla yritys-

ja tuotelähtöistä. Yritys ei voi määrittää ja hallita niitä hyötyjä, joita asiakas kuluttaessaan palvelun saa. Asia-kas tulee ymmärtää aktiiviseksi ja vuorovaikuttavaksi osapuoleksi, joka on mukana yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Siksi nykyisin puhutaan yhä laajemmin asiakaskeskeisestä liiketoimintalogiikasta. Tällöin ei yk-sistään palvelun, vaan myös asiakkaan aikomusten sekä näitä seuraavien toimintojen ja kokonaisvaltaisten koke-musten tulisi olla yritysten toiminnan keskiössä.

Asiakaskokemusten hallinnassa yrityksen tavoittee-na tulisikin olla se, että ymmärretään asiakkaan polkua ja sitä, mitä asiakas ajattelee yrityksen toiminnasta ol-lessaan vuorovaikutuksessa sen kanssa. Toisin sanoen yrityksen tulisi tarkastella, mitä asiakas tekee, mitä hän haluaisi tehdä sekä miten yrityksen palvelu sopii tähän asiakkaan maailmaan. Yrityksen tulisi tukea asiakkaan toimintaa sekä prosesseja. Tämän edistämiseksi tarvi-taan dialogia: ongelmien ja mahdollisuuksien tarkastelua yhdessä.

Asiakkaalle kokemus ei myöskään ole erillinen episo-di, vaan yksi tapahtuma hänen maailmassaan. Asiakkaan kokonaisvaltainen kokemus alkaa siten kauan ennen ja loppuu kauan jälkeen yksittäisen asiakaskohtaamisen. Tämän vuoksi yrityksen tulisi nähdä asiakaskohtaami-nen eri kanavien kokonaisuutena, jotka tuottavat yhdes-sä saumattoman asiakaskokemuksen. Kaikissa kanavissa saadut kokemukset yhdessä vaikuttavat siihen kuvaan, minkä asiakas muodostaa yrityksestä. Toiminnan kas-vokkaisessa kohtaamisessa, puhelinpalvelussa sekä säh-

köisissä kanavissa tulisi olla tasalaatuista ja kanavien toiminta tarkkaan koordinoitua. Asiakas ei enää välttä-mättä edes erota näitä kanavia toisistaan, vaikka yritys näin tekee.

Asiakkaalla on nyt enemmän valtaa kuin koskaan, minkä vuoksi yrityksen on pohdittava syvällisesti toi-mintaansa asiakkaan näkökulmasta sekä osallistettava asiakas mukaan kehitykseen. Asiakas kokee yrityksen toiminnan aina jollakin tavalla ollessaan vuorovaikutuk-sessa yrityksen kanssa.

Kysymys kuulukin: pyritäänkö yrityksissä ymmärtä-mään järjestelmällisesti näitä kokemuksia vai toivotaan-ko vain parasta?

ASIANTUNTIJANA

Sanna-Mari Renfors, tiimivastaava, FT

Asiakkaan muuttunut maailma on aiheuttanut yrityksen ja asiakkaan käsitysten välille kuilun siitä, miten asiakaskohtaamisessa tulisi toimia.

ASIAKASPALVELU

SAMKissa alkaa syksyllä 2016 uusi, palvelutoimi-aloilla toimiville asiantuntijoille suunnattu ylemmän AMK-tutkinnon suuntautuminen, joka painottuu asiakasosaamiseen.

13

Laskennallinen älykkyys Ässien, Lukon ja bussikuskien apuna

Laskennallisella älykkyydellä (computational intelligence) tarkoitetaan luonnosta inspiraa-tionsa saaneita laskennallisia menetelmiä, esi-merkkeinä geneettiset algoritmit, muurahaisal-goritmit ja harmoninen etsintä. Laskennallisen

älykkyyden menetelmät ovat erityisen käyttökelpoisia vaativien käytännön optimointiongelmien ratkaisemi-sessa. Yhä useampien toiminnanohjaukseen liittyvien ongelmien manuaalinen tai Excel-pohjainen ratkaisemi-nen on tullut käytännössä mahdottomaksi, mikäli halu-taan löytää hyviä ratkaisuja. Esimerkkejä tällaisista opti-mointikohteista ovat • työvoiman hallinta• tuotantolinjat• tuotantoprosessit• kuljetukset• pakkaaminen• varastonhallinta• lukujärjestykset• ammattilaisliigojen sarjaohjelmat.

Jääkiekon SM-liigan sarjaohjelman optimoinnissa tehtävänä on määritellä, mikä joukkue pelaa mitäkin joukkuetta vastaan minäkin päivänä ja kumpi joukkueis-ta pelaa kotona. Jääkiekkoa seuraavien parissa ihmetystä herättää, miksi• ei pelata vuoroin kotona ja vieraissa• kaikki eivät pelaa joka pelipäivä• toisilla on pelattuna enemmän pelejä kuin toisilla• Ässät ja Lukko eivät pelaa aina lauantaisin vastakkai-

sin.Jääkiekon sarjaohjelman tekeminen ei ole ihan help-

po tehtävä. Liigassa on yhteensä viisitoista joukkuetta, joille voidaan tehdä tuhat miljardia miljardia miljardia (1030) erilaista single round robin (jokainen jokaista vastaan yhden kerran) -sarjaohjelmaa. Maailman tehok-kaimmalla supertietokoneella menisi näistä parhaan

vaihtoehdon valitsemiseen miljoonia vuosia. Mutta – lii-gassa pelataankin jokainen jokaista vastaan neljä kertaa plus vielä kasa lisäpelejä, jolloin ongelman vaikeustaso nousee vielä dramaattisesti. Ässät, Lukko ja muut jouk-kueet tarvitsevat apuun laskennallista älykkyyttä, jotta järkevä sarjaohjelma saadaan tehtyä.

Henkilöstövaltaisissa organisaatioissa on operatiivi-sen työvoiman hallintaprosessissa varsin usein puuttei-ta, jolloin kustannustehokkuuden saavuttaminen nyky-välineillä on lähes mahdotonta. Esimerkkejä tällaisista puutteista ovat tulevaisuuden työvoimatarpeiden huono ennakointi, jatkuva yli- tai aliresursointi, riittämätön työntekijöiden toiveiden huomiointi, päivittäisen töiden järjestelyn kontrolloimattomuus ja tehottomuus sekä johdon reaaliaikaisten työvälineiden puuttuminen.

Henkilöstön työvuorojen optimointi on matemaatti-sena ongelmana samaa vaikeustasoa kuin sarjaohjelman tekeminen. Tutkimusten mukaan työvoiman hallinnan optimoinnilla on mahdollista saavuttaa keskimäärin viiden prosentin kustannussäästöt verrattuna manuaa-liseen työvoiman hallintaan. Lisäksi työntekijöiden toi-veiden parempi huomioiminen ja tasapuolinen kohtelu voivat vähentää sairauspoissaoloja yhden prosenttiyksi-kön verran eli toimialasta riippuen jopa 25 prosenttia. Esimerkkitapauksena Helsingin bussikuskit tarvitsevat apuun laskennallista älykkyyttä, jotta järkevät työvuorot saadaan tehtyä.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa on Suomen joh-tavaa laskennallisen älykkyyden tutkimusta. Kerromme käytännön kokemuksistamme sarjaohjelmien ja työvuo-rojen parissa.

ASIANTUNTIJOINA

Cimmo Nurmi, vararehtori, FT ja Jari Kyngäs, yliopettaja, FT

Helsingin bussikuskit tarvitsevat apuun laskennallista älykkyyttä, jotta järkevät työvuorot saadaan tehtyä. Miten niin?

OPTIMOINTI

14

Satakunnan ammattikorkeakoulu

maaseutumatkailun veturina

Satakunnan maaseutumatkailusta on puuttu-nut maaseutumatkailun kehittämisen vetäjä. Maaseutumatkailun koordinointihankkeella vastattiin siihen haasteeseen. Hankkeen aika-na Satakunnan ammattikorkeakoulu otti maa-

seutumatkailun kehittäjän roolin maakunnassa. Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke

on toiminut Satakunnan matkailun tavoite- ja toimen-pidesuunnitelman yhtenä keskeisimpänä toteuttajana. Suunnitelma painottaa yritysyhteistyötä sekä myynnin, markkinoinnin ja osaamisen kehittämistä matkailue-linkeinon edistämiseksi maakunnassa. Näitä edistettiin maakunnassa koordinointihankkeessa. Tämän lisäksi hanke oli tiedottamisen väline matkailun valtakunnallis-ten strategioiden ja satakuntalaisten maaseutumatkailu-toimijoiden välillä.

Hankkeen tavoitteena oli lisätä maaseutumatkailu-yritysten ammattimaista tuotetarjontaa ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvälitystä. Hank-keen tilaisuuksissa oli mukana lähes 150 matkailuyrit-täjää ja tuotteistamistyöpajoissa tuotettiin 21 uutta, innovatiivista Satakunnan maaseutumatkailuyrittäjien tuotepakettia. Muita maaseutumatkailun toimijoita ta-voitettiin hankkeen aikana reilusti yli 50.

Hankkeen toiminnasta tiedotettiin uutiskirjeellä, sähköpostitse, hankkeen nettisivujen ja facebook-sivu-jen kautta (”satamatkaamaalle”). Nettisivuilla ylläpidet-tiin myös Satakunnan matkailun tapahtumakalenteria. Hankkeen aikana lähetettiin seitsemän maaseutumat-kailun uutiskirjettä, joissa maaseutumatkailun toimijat saivat tiedottaa toiminnastaan.

Uutiskirje koettiin hyväksi tavaksi viestiä niin maa-kunnan kuin valtakunnankin kehittämistoimenpiteistä ja tulevista maaseutumatkailuun liittyvistä suunnitel-mista. Hankepalautteessa saimme toiveita, että vastaa-

vaa uutiskirjettä jatkettaisiin myös tulevaisuudessa. Kir-je lähtee tällä hetkellä yli 600 osoitteeseen: yrittäjille, kuntatoimijoille ja muille matkailutoimijoille.

Työpajojen ja opiskelijayhteistyön tuloksena syntyi syksyn 2014 aikana yli kaksikymmentä uutta yhteistyö-tuotetta Satakunnan matkailumarkkinoille. Hankkee-seen osallistuneet maaseutumatkailuyrittäjät edustavat laajasti kaikkia matkailun osa-alueita: ruoka-, majoitus-, elämys- ja ohjelmapalveluita.

Niin valtakunnallisten kuin maakunnallisten kehit-tämisohjelmien mukaan maaseutumatkailuun liitetyt luonto-, hyvinvointi- ja ruokamatkailu kasvavat tulevai-suudessa. Nämä teemat tulisi vahvasti huomioida maa-seutumatkailun kehittämisessä Satakunnassa. Satakunta on esimerkiksi yksi Suomen vahvimpia ruokamaakuntia ja uskon, että tulevaisuudessa uutta liiketoimintaa tulee syntymään juuri ruokamatkailuun.

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointi-hankkeen aikana erilaiset verkostot ovat jo alkaneet muotoutua. Työtä pitää jatkaa. SAMKin matkailun tutki-musryhmä haluaa myös jatkossa olla kehittämässä maa-seutumatkailua eteenpäin maakunnallisesti, ylimaakun-nallisesti sekä valtakunnallisesti.

Maaseutumatkailun koordinointihanketta rahoitti-vat Maaseuturahasto ja Satakunnan ELY-keskus.

ASIANTUNTIJANA

Soile Vahela, projektipäällikkö, restonomi (AMK)

On arvioitu, että Satakunnassa on välittömiä matkailuyrityksiä vain 250. Matkailu kuitenkin kiinnostaa oletettua useampia yrittäjiä. Maaseutumatkailun uutiskirje on lähetetty yli 600 osoitteeseen.

MATKAILULIIKETOIMINTA

15

ILMOITTAUDU SUMMITIIN OSOITTEESSA

summit.samk.fi

Poriin vuonna 2017 valmistuva SAMK-kampus suunni-tellaan kokonaisuudessaan ajanmukaiseksi oppimisym-päristöksi. Myös uuden kampuksen laboratoriot suun-nitellaan siten, että ne tarjoavat työelämään siirtymistä tukevia harjoitteluympäristöjä. Henkilökunta ja opiske-

lijat ovat kehitystyössä mukana alusta lähtien. Esimerkiksi automaation laboratoriossa tutkitaan konenäköä,

mallinnusta ja simulointia, 3D-tulostusta, robotiikkaa ja langat-tomia järjestelmiä. Kampukselle tuleva aurinkolaboratorio toimii sekä aurinkosähkön että aurinkolämmön testiympäristönä. Kam-pus on myös vesiasioiden living lab, jossa tehdään tutkimusta ja tuotekehitystä todellisissa olosuhteissa.

Kampuksesta tehdään esteetön. Se on helposti saavutettavissa sekä etukäteen – kuten riittävinä tietoina nettisivuilla – että paikan päällä. Kampukselle tulee myös uusi esteetöntä asumista esittelevä mallitila.

Monitoimisali, SAMK Agora, tulee olemaan Porin ja lähialueen suurin yksittäinen kokoustila. Saliin mahtuu enimmillään 1300 henkilöä ja se palvelee muun muassa seminaari-, koulutus-, musiik-ki- ja urheilutapahtumia.

Porin kaupungilla on kehittämissuunnitelma kampusalueen ympäristöön. Tarkoituksena on, että sinne muodostuu voimakas, moderni ja kehittyvä elämisen alue työpaikka- ja palvelurakennuk-sineen.

Summit-päivän avaa rehtori Juha Kämäri kampus-alustuksella.

Koko kampus on oppimisympäristö

SAMKIN TUTKIMUSRYHMÄT

Automaatio

Ekologinen asuminen ja energiatehokkuus

Esteettömyys ja saavutettavuus

Hyvinvointia edistävä teknologia

Hyvinvointia ja terveyttä edistävä liikunta

Innovaatiot

Kliininen hoitotyö

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Logistiikka

Matkailuliiketoiminta

Meriliiketoiminta

Mielenterveys

Osallisuus ja hyvinvointi

Sisäympäristö

Tietoliikenneverkot ja palvelut

KYSYTTÄVÄÄ?OTA YHTEYTTÄ:

Nadja Eckhardtnadja.eckhardt@samk.fi

puh. 044 710 3163

TEKSTI: Hanna Valtokivi

TULE JATKAMAAN TAI ALOITTAMAAN YHTEISTYÖTÄ KANSSAMME. NÄHDÄÄN SAMK SUMMITISSA!

Satakunnan ammattikorkeakouluTiedepuiston kampus, Tiedepuisto 3, Pori

Yhteensä 31 esitystä ajankohtaisista aiheista. Esitykset on aikataulutettu kuuteen ryhmään (eriväriset sessiot), joista jokaisessa on valittavissa vähintään viisi esitystä.

Katso tarkka ohjelma ja ilmoittaudu osoitteesta

summit.samk.fi

OH

JELM

A

8.30–9.10 KAHVIT AGORALLA

8.40–9.10 PÄIVÄN AVAUSAvaussanat – vararehtori Cimmo NurmiSAMK-kampus Pori – toimitusjohtaja, rehtori Juha Kämäri

9.15–9.55 VIHREÄ

10.00–10.40 KELTAINEN

10.45–11.25 PUNAINEN

11.30–12.25 LOUNAS

12.30–13.10 SININEN

13.15–13.55 TURKOOSI

14.00–14.40 VALKOINEN

14.45–15.15 PÄÄTÖSKAHVIT AGORALLA

SAMK

Torstai 21.8.2015