IN ENGLISH

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

SUOMI- AREENA

Startupit

pää pilvissä

2 | 2015

Hygieniasta LIIKETOIMINTAA

Työtyytyväisyys ja -hyvinvointi paranevat

TYÖNOHJAAJAT:

KUVATAITEILIJAT

KIINASSA

ESITTELYSSÄ TUTKIMUSRYHMÄT:

Matkailuliiketoiminta & Esteettömyys ja saavutettavuus

2 | AGORA 2/2015

50

PÄÄTOIMITTAJAAnne Sankari

PÄÄ

KIR

JOIT

US

TYÖNOHJAAJA NEUVOI SIIVOAMAAN KAAPIN

Muistan, kun ensimmäistä kertaa kuulin sa-

nan ”työnohjaus”. Siitä on reilu kymmenen

vuotta aikaa, joten muistan tilanteen vain

päällisin puolin. Sanaa käytti joku sosiaali-

ja terveysalan opettajista. Se on olennainen

yksityiskohta, sillä juuri sosiaali- ja terveys-

alalla työnohjaus on ollut käytössä vuosi-

kymmeniä.

Minulla ei ollut hajuakaan, mitä sana tarkoitti.

Se jäi mieleeni, sillä se kuulosti yhteydessään

oudolta. Se kuulosti suurin piirtein siltä, että

joku on mokannut tai jollain on ongelmia ja

häntä pitäisi ohjata ulkoapäin. Nyt työnohja-

usta saaneena käytän sanaa jo tottuneesti.

Työnohjauksen tarkoitus on, että ihminen oi-

valtaa jotain työstään ja työnsä tekemisestä –

joko yksilötyönohjauksessa tai oman tiimin tai

muun työyhteisön kanssa. Oivallus voi liittyä

esimerkiksi rooleihin ja toimintatapoihin. Yk-

silötyönohjaus voi olla myös tilaisuus keskus-

tella avoimesti ja jäsentää asioita tilanteessa,

jossa kaikkia asioita ei voi avata oman esimie-

hen tai omien alaisten kanssa. Työnohjaaja ei

ole terapeutti, mutta tässä kohdin toimintata-

vat kohtaavat: ulkopuolinen auttaa näkemään

asioita selvemmin.

Muistui mieleeni oman työnohjaajani neu-

vo, jonka voi tiivistää näin: Siivoa kaappisi.

Hän antoi mielikuvan, joka auttaa näkemään

olennaisen ja karsimaan rönsyt. Työnohjaa-

jani kehotti katsomaan vaatekaappiin: Siellä

roikkuu vaikka minkälaista kolttua (eikä silti

ole päällepantavaa). Välillä pitää raivata, jär-

jestellä ja toisaalta katsoa, tarvitseeko jotain

uutta.

Työnohjaus tunnetaan käsitteenä jo monella

alalla, mutta ei välttämättä käytännössä. En

ihmettele, jos se lyö itsensä läpi tässä ajassa:

Siinä on – tai otetaan – hetki aikaa keskuste-

luille, jotka olisi hyvä käydä, mutta jotka jää-

vät perusarjessa muiden asioiden jalkoihin.

Loppujen lopuksi itselle ja omalle porukalle

ajoissa otettu aika maksaa itsensä takaisin

onnellisempina työntekijöinä. Työnohjauksen

opettajat ja opiskelijat kertovat siitä lisää täs-

sä lehdessä.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

JULKAISIJA PUBLISHERSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0)2 620 3000

PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEFAnne Sankari

TÄMÄN NUMERON TOIMITTAJAT EDITORSInna SaarinenHanna Valtokivi

ULKOASU & TAITTO LAYOUTHeidi Valtonen / Vida Design Oy

KANNEN KUVA COVER PHOTOVeera Korhonen

PAINOPAIKKA PRINTEura Print Oy

PAINOS CIRCULATION3 250 kpl

SÄHKÖPOSTIT EMAILetunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

AGORA IN ENGLISHwww.samk.fi/agora/english

SEURAAVA AGORA ILMESTYYFOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHEDElokuussa 2015 / in August 2015

www.samk.fiOSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK agora@samk.fi

ISSN-L 1456-114XISSN 1456-114X (painettu)ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

SAMK – Satakunta University of Applied Sciences

SatakunnanAMK

Satakunta University of Applied Sciences

Juuri ilmestynyt

KUVATAITEEN

HISTORIIKKI myynnissä mm.

taidekoululla & verkossa

samk.pikakirjakauppa.fi

VUOTTA

AGORA 2/2015 | 3

SELKEYTTÄ Työnohjaus auttaa työssä kuin työssä

Työnohjaajakoulutus SAMKissa

PUHEENVUORO Korkeakoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus

KAMPUS Uusi kampus näyttää ekoesimerkkiä

TAIDEKOULU Värejä ja rytmiä Kankaanpäästä Kiinaan

SUOMIAREENA Startupit yrittävät läpimurtoa globaaleilla mobiilimarkkinoilla

VAIKUTTAVAA Terveellisestä sisäympäristöstä uutta liiketoimintaa

ALUMNIKOLUMNI Elämästä, motivaatiosta ja ratsastuksesta

VINKKI Matkakuumeesta turistiripuliin? Varmista hyvä lomamatka

ESTEETTÖMYYS JA SAAVUTETTAVUUS Esteettömyys vaikuttaa vähän kaikkeen

MATKAILULIIKETOIMINTA Matkailusta tuloja maakuntaan

TÄRPIT Tulevaa ja menevää

10

4

2/15

4

78

910

12

12

20

14

18

19

20

21

22

23Vaikuta!

VASTAA

LUKIJAKYSELYYN Mitä mieltä Agorasta?

Kerro osoitteessa:

samk.fi/agora

14

4 | AGORA 2/2015

Työnohjausauttaa työssä kuin työssä

– Haen omaan työhön virtaa, lisää tukea ja ideoita. Töissä pitää kyetä uudistumaan ja hyppäämään totunnaisen ulkopuolelle, sanoo kehittämispäällikkö Sari Pajamäki Länsi-Suomen Osuuspankista.

Sari perehdyttää, valmentaa ja kouluttaa työssään pankkilaisia, muun muassa asia-kaspalvelua, asiakkuuksien hoitoa ja uusia toimintatapoja. Lisäksi hän on mukana erilaisissa kehittämiseen liittyvissä projek-teissa.

Irene Hiedanpää puolestaan ryhtyi yrit-täjäksi jäätyään työttömäksi Enirolta. Hanketyössä hän on suunnitellut valmen-nuksia, tapahtumia, työhyvinvointipäiviä ja -kyselyitä ja tehnyt työhyvinvointisuun-nitelmia. Hän haluaa lisää ohjauksen osaa-mista. Ensihoidon kenttäjohtaja Heikki Lampinen on jo kouluttautunut purku-keskustelujen vetäjäksi. Erityisesti kovaa

kenttätyötä tekevien ammattilaisten jäl-kipuinnit kiinnostavat. Työnohjaajakoulu-tus oli luonteva jatkumo aiemmalle.

Mitä on saatu

Lähipäivät eri aloilta tulevien ja eri-ikäisten ihmisten kanssa ovat tämänkin koulutuk-sen suola. – Alkuhuuma on mennyt ja silti tuntuu hyvältä. Tuntui kuin olisi tullut kotiin – on niin samanhenkisiä ihmisiä, Irene kuvaa. Työkalupakissa on sellaisia toi-minnallisia menetelmiä ja ideoita, joi-ta hän ei olisi aiemmin edes kuvitellut käyttävänsä, muun muassa kuvataidete-rapiasta.

Sari on huomannut, että samojen asioiden äärellä painiskellaan myös muilla toimi-aloilla. Muut ovat samaa mieltä. He kehu-vat erityisesti pienryhmäkeskusteluja.

– Voi puhua ihan mitä vaan, jakaa ja sparra-ta. Jossain kohtaa minulle aukesi, että koko tämä koulutus on kuin yksi iso työnohjaus, Heikki sanoo. Suoran puheen ja toiminnan ihminen tuntee olevansa välillä myös epä-mukavuusalueellaan ja juuri siksi oppivansa uutta.

Omat kehittämishaasteet

Koulutukseen kuuluu yksilö- ja ryhmän työnohjauksen harjoittelu. Lisäksi siihen kuuluu kehittämistyö. Heikki Lampisen aiheena on ensihoitopalvelun vapaaehtois-toimijoiden työnohjauksen suunnittelu ja pilotointi. Siinä voi hyödyntää 15 vuoden työhistoriaa, kaikkea sitä, mitä on päässyt ja joutunut kokemaan. – Voi kääntää kokemansa asiat niin, että pysty y käyttämään ne ammati l l iseen kasvuun. Työnohjaus on työssä jaksami-sen kannalta hyvä työkalu. Tällä alalla ▶

SAMKin työnohjaajaopiskelijat ovat ammattilaisia, jotka hakevat koulutuksesta työhönsä uusia työkaluja ja näkökulmia. Sari Pajamäen, Irene Hiedanpään ja Heikki Lampisen mielestä työnohjausta voisi käyttää paljon nykyistä laajemmin.

TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Veera Korhonen

SE

LKE

YTT

Ä

AGORA 2/2015 | 5

Työnohjausauttaa työssä kuin työssä

Sari Pajamäkikehittämispäällikkö, Länsi-Suomen Osuuspankki

päätyö valmentaminen ja kouluttaminen16 vuotta pankissa

"Henkilöstön osaamisen kehittäminen on kokonaisuus, johon kannattaa panostaa."

KOULUTUSTyönohjaajakoulutus sopii eri alojen ammattilaisille. Opiskelijalla tulee olla vähintään opistotasoinen pohjakoulutus. Yleensä edellytetään vähintään kahden vuoden työkokemusta soveltuvalta alalta, omaa kokemusta yksilö- tai ryhmätyönohjauksesta sekä haastattelussa arvioitua soveltuvuutta.

6 | AGORA 2/2015

keskustellaan liian vähän siitä, miltä työn kuormittuvuus oikeasti tuntuu ja mitä siitä seuraa, jos taakka kasvaa turhan suureksi.

Sari Pajamäki on miettinyt sitä, miten pan-keissa voitaisiin hyödyttää työnohjausta vielä paremmin. Pankeissa koulutetaan ja valmennetaan paljon, mutta oman työn ja osaamisen kehittämiseen ei ole juurikaan hyödynnetty työnohjausta. Hän uskoo, että vuoden kestävä, 3–4 viikon välein toistuva työnohjaus on vaikutuksiltaan pitkäkes-toisempi kuin yksittäiset koulutuspäivät.

Irene Hiedanpäätä kiinnostaa esimiehen läsnäolo yhteisötyönohjauksessa: Milloin on hyvä, että esimies on mukana ja milloin ei? Tähän hän hankkii tietoa haastattele-malla kokeneita työnohjaajia.

Työnohjaus tutuksi

Tulevat työnohjaajat ovat ihmetelleet, miksi työnohjaus on edelleen vieras monella alal-

la ja työpaikalla, vaikka etenkin liike-elä-mässä tunnetaan coachingit, fasilitoinnit ja mentoroinnit. He haluavat omalta osaltaan lisätä tietoisuutta työnohjauksesta.

Heikki on saanut yksilö- ja ryhmätyönoh-jausta sekä edellisessä että nykyisessä työ-paikassaan. Irenellä on kokemusta yhteisö-työnohjauksesta omien alaisten, esimiehen sekä kollegan kanssa. – Jälkikäteen olen ajatellut, että silloin kun olin esimiehenä ilman kollegaa, yk-silötyönohjaus olisi ollut hyvä. Siinä olisi voinut puhua omasta työstään, sanoo Ire-ne. Irene haluaakin yhdistää liike-elämän ja työnohjauksen osaamisensa. Hän toivoo yritysten käyttävän työnohjausta enem-män ja nimenomaan ennaltaehkäisevästi. Työpaikoilla on muutoin hyvin vähän ai-kaa keskusteluille ilman puhelinten päri-nää.

Työnohjausosaamisesta on hyötyä myös sil-loin, kun pankin toimihenkilöt kohtaavat

haastavia tilanteita ja mietitään, että miten asioita hoidetaan. Sari vetää jo nyt pankin koulutuksia pitkälti keskustellen.– Koulutukset ovat oivalluttamista, poh-timista, keskustelua ja hyvien käytäntöjen jakamista kollegoiden kesken. Kun työkaluna on oma persoona, omaa työn tekemistään joutuu puimaan. Koska peruspankkipalvelut suurimmaksi osaksi ovat verkossa, odottaa asiakas kohdates-saan pankkinsa syvällistä asiantuntijuutta, ja asiakaskohtaamiset ovat entistä haasteel-lisempia. Palvelun on oltava nopeaa ja hen-kilökohtaista. Asiakkaat odottavat heille räätälöityjä kokonaisratkaisuja – kasvok-kain, puhelimessa ja netissä.

Työnohjauksessa voidaan käydä läpi esimer-kiksi erilaisia toimintatapoja ja selkiyttää niitä. ■

Heikki Lampinenensihoidon kenttäjohtaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri15 vuoden työhistoria ensihoidon kenttätyössä "Olen joukkuepelaaja: lähiesimiehenä parhaita hetkiä on oman joukkueen kehuminen."

Irene Hiedanpääyrittäjä, työhyvinvoinnin asiantuntijaaiemmin mm. 13 vuotta Enirolla esimiestehtävissä "Aina oltava tavoite: mitä työnohjauksella haetaan?"

AGORA 2/2015 | 7

TEKSTI: Kari Rajaniemi ja Eija Tuliniemi | KUVA: Veera Korhonen

TYÖNOHJAAJAKOULUTUS SAMKISSA

Työnohjaus on väline työnteon tukemiseen ja kehittämiseen

Työnohjauksen vaikuttavuutta on tunnistetta-

vissa kolmella alueella: työnohjaus parantaa

ohjattavan henkilön työn laatua, vahvistaa

ja selkiyttää hänen ammatti-identiteettiään

sekä kehittää työyhteisöjen toimintaa. Näihin

sisältyy muitakin työnohjauksen myönteisiä

vaikutuksia – työhyvinvointi ja työtyytyväisyys

paranevat, koettu työuupumus helpottuu.

Samalla toiminnan laatu sisäisillä ja ulkoisilla

mittareilla arvioituna pysyy hyvänä ja kehittyy.

Työnohjaus on oppimis- ja kehittymisprosessi,

joka muodostuu säännöllisistä tapaamisista

työnohjaajan kanssa. Ohjattavan oma aktiivi-

suus on keskeistä, kun määritellään työnohja-

uksen tarvetta ja tavoitteita. Työnohjauksessa

ohjattava tarkastelee omaa työtään, työtapo-

jaan sekä työstä nousevia ajatuksia ja tunteita.

Ohjattavalla on mahdollisuus pysähtyä pohti-

maan omaa työrooliaan ja löytää voimavaroja

työn tekemiseen ja kehittämiseen.

Suomessa työnohjausta on hyödynnetty

terveydenhuollossa 1950-luvulta lähti-

en. Toiminnan juuret ovat psykoterapian

sekä kirkon ja sosiaalialan työnohjaukselli-

sessa perinteessä, mutta työnohjaus on laa-

jentunut ammatillisen kasvun ja työhyvinvoin-

nin tukemisen menetelmänä yhä useammille

aloille. Yksityisellä palvelusektorilla esimer-

kiksi lastensuojelussa on todettu työnohja-

uksen merkitys, sillä haasteita nousee niin

asiakastilanteista kuin tarpeesta arvioida ja

kehittää omaa työtapaa.

Työnohjausta voidaan järjestää yksilö-, ryh-

mä- tai työyhteisötyönohjauksena. Ryhmä

voidaan koota jonkin tietyn aihepiirin pohjalta

esimerkiksi eri yksiköiden esimiehistä. Millai-

seen työnohjaukseen milloinkin päädytään,

riippuu työntekijän ja työyhteisön sen hetki-

sestä tarpeesta. Esimerkiksi uudelle työnte-

kijälle yksilötyönohjaus voi olla sopiva, jotta

hän voi pohtia omaa ammatti-identiteettiään

ja työnkuvaansa. Toisaalta aloitteleva työnte-

kijä saa työyhteisön työnohjauksessa työhön

liittyviä arvokkaita näkemyksiä ja kokemuksia

työtovereilta ja voi peilata

omaa toimintaansa

niiden kautta.

Koulutuksessa nyt 16 alansa ammattilaista

SAMKissa käynnissä oleva kaksivuotinen

työnohjaajakoulutus on puolessa välissä.

Ryhmässä on 16 opiskelijaa, jotka ovat ko-

keneita oman alansa asiantuntijoita talouden,

hallinnon sekä sosiaali- ja terveysalalta. Moni

toimii yrittäjänä.

Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijalle

muodostuu laaja tieto- ja taitoperusta työnoh-

jauksesta ja työnohjaajana toimimisesta. Tätä

tukee ilmiöiden tarkastelu ratkaisu- ja voima-

varakeskeisestä sekä monialaisesta näkökul-

masta. Lisäksi syvennetään työnohjauksessa

tarvittavia käsitteellisiä, asenteellisia ja ajatuk-

sellisia valmiuksia. Ne rakentuvat keskustelu-

jen ja oman toiminnan arvioinnin kautta.

Rajaniemi YM, työnohjaaja, psykoterapeutti

ja Tuliniemi TtM, työnohjaaja, ovat työnoh-

jaajakoulutuksessa opettavia

lehtoreita.

8 | AGORA 2/2015

KORKEAKOULUN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS

Käsitteelle korkeakoulujen yhteis-

kunnallinen vaikuttavuus on ryhdyt-

ty etsimään sisältöä. Jo 2000-luvun

puolivälissä olin itsekin mukana Suo-

men Akatemian toimikunnan jäsene-

nä laatimassa tutkimuksen vaikutta-

vuusarvioita. Päähuomio oli tuolloin,

kuten on tälläkin hetkellä, tutkimuk-

sen tieteellisessä vaikuttavuudessa.

Kuitenkin jo silloin pyrittiin kuvaile-

vasti ottamaan huomioon myös tut-

kimuksen yhteiskunnallinen vaikutta-

vuus. Taustalla tuolloin heränneeseen

kiinnostukseen yhteiskunnallisesta

vaikuttavuudesta oli yliopistolakiin

vuonna 2004 säädetyt yliopistojen

kolmannen tehtävän määrittelyt.

Jälkikäteen voi todeta, että kymme-

neen vuoteen asiassa ei ole tapahtu-

nut mitään merkittävää käännettä tai

edistystä. Kun opetus- ja kulttuurimi-

nisteriö huhtikuussa järjesti seminaa-

rin korkeakoulujen yhteiskunnallisesta

vaikuttavuudesta, kutsussa todettiin,

että seminaari on keskustelunavaus

prosessille, jossa vaikuttavuus noste-

taan korkeakoulujen koulutus- ja tut-

kimustoiminnan keskiöön. Miksi juuri

nyt, tai miksi vasta nyt? OKM itse pe-

rustelee asian nostamista esille sillä,

että taloudellisesti haastavina aikoina

korkeakoulujen yhteiskuntavastuu ja

vaikuttavuus sekä näiden todentami-

sen vaatimus ovat korostuneet.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on kä-

sitteellisesti haastava ja monisyinen

prosessi. Vaikuttavuuden mekanis-

mien, kanavien ja kohteiden ajalliset

ja paikalliset mittasuhteet vaihtelevat

erittäin laajassa skaalassa. Erityisesti

pitkän aikavälin yhteiskunnallisessa

vaikuttavuudessa on vaikeaa osoittaa

suoria syy-yhteyksiä. Nämä tekijät

yhdessä muodostavat yhteiskunnal-

lisen vaikuttavuuden mittaamisesta

äärimmäisen haastavaa.

Ammattikorkeakouluilla yhteiskunnal-

linen vaikuttavuus on alusta asti ollut

sisäänleivottuna osaksi perustehtä-

vää. Ammattikorkeakoulujen pääteh-

tävänä on antaa työelämän ja sen

kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa

korkeakouluopetusta sekä harjoittaa

alueen elinkeinoelämää edistävää ja

uudistavaa TKI-toimintaa. Yhteiskun-

nallisen vaikuttavuuden arvioinnis-

sa oleellista on korkeakoulujen rooli

alueen kehittäjinä, kansainvälistäjinä

sekä hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn

edistäjinä.

OKM:n seminaarissa esiteltiin kor-

keakoulujen vaikuttavuusselvitysten

tulokset, joista kävi ilmi, että korkea-

kouluihin kehitetyt yhteiskunnallisen

vaikuttavuuden mittaristot ovat hyvin

moninaisia ja erilaisia. Johtopäätök-

senä tarjottiin ehdotusta, että kunkin

korkeakoulun tulisi itse harkita, millai-

sia yhteiskunnallisen vuorovaikutuk-

sen mittareita se haluaa hyödyntää

omassa toiminnassaan.

Me SAMKissa keräämme tietoa muun

muassa toteutuneista yrityskontak-

teista ja -projekteista, koulutuksen

myynnistä sekä yrityskiihdyttämöstä

syntyneistä uusista yrityksistä. Yh-

teistoiminta yritysten ja yhteisöjen

kanssa on jatkuvaa ja oleellinen osa

SAMKin perustoimintaa eli opetusta

ja TKI-toimintaa. Uutena menettelynä

aloitimme tänä keväänä vaikuttavuu-

den menestystarinoiden keräämisen.

Menestystarina voi olla esimerkiksi

innovaatio, tieteellinen saavutus, hyvä

käytäntö tai yrityscase. Viime vuoden

edustavimmat menestystarinat on

julkaistu SAMKin vuoden 2014 vuosi-

kertomuksessa.

SAMKin 2014 vuosikertomus on

luettavissa osoitteessa

www.samk.fi/samk-esittely

Kymmeneen vuoteen asiassa ei ole tapahtunut

mitään merkittävää käännettä.

PU

HE

EN

VU

OR

O

PUHEENVUORO

Juha KämäriToimitusjohtaja, rehtori

AGORA 2/2015 | 9

Porin uuden kampuksen rakennustyömaa

näyttäytyy ohikulkevalle ehkä kasana purku-

jätettä. Kadunkulkija ei välttämättä tule aja-

telleeksi, kuinka huimasti taustalla tehdään

työtä, jotta asiat saadaan hoidettua ekologi-

sesti ja sertifiointien mukaan.

Projektinjohtourakoitsija NCC Rakennus

Oy on saanut SAMKin kampuskohteeseen

käyttöön ympäristöluokituksen BREEAM

Good. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

jätteet jaetaan vähintään viiteen jakeeseen.

Kampustyömaalla niitä ovat puu, kivi, me-

talli, pahvi ja kipsi. Myöhemmin otetaan

mahdollisesti mukaan muitakin luokkia.

Projekti-insinööri Mikko Vierimaa NCC:lta

kertoo, että osa luokitteluun kuuluvista toi-

mista on sellaisia, jotka kuuluvat muuten-

kin hyvään rakennustyömaatapaan, kuten

naapuruston huomioiminen, kulkuteiden

esteettömyys sekä valo- ja pölysaasteen mi-

nimoiminen. Kampustyömaalla tämä kaikki

tehdään todennetusti. Lisänä on rakentami-

sen kokonaisenergiankulutuksen laskenta ja

hiilidioksidipäästöjen tarkkailu.

SAMKin kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö

Jussi Koskinen muistuttaa, että rakennusta

arvioidaan koko sen elinkaaren ajan. Ympä-

ristöluokitukseen liittyy monia kohtia. Lisä-

pisteitä saa vaikkapa julkisen liikenteen hy-

vistä käyttömahdollisuuksista tai siitä, että

kohde rakennetaan tontille, joka on ollut jo

aiemmin käytössä.

– Tärkein ekoteko on se, että kun rakennam-

me tämän kampuksen omaan tarpeeseen,

jokainen neliö on mahdollisimman tehok-

kaassa käytössä, sanoo Koskinen.

Koskinen on tyytyväinen siihen, että raken-

taja huolehtii asioista ekologisesti.

– Voidaan puhua ”lähirakentamisesta”. Se

tarkoittaa sitä, että esimerkiksi osa elemen-

teistä tulee läheltä. Aina, jos jotain joudutaan

kuljettamaan, voidaan puhua logistisesta

ongelmasta.

Jäte uudelleen käyttöön

– Noudatamme kaikessa toiminnassamme

etusijajärjestystä. Se lähtee määrän ja haital-

lisuuden vähentämisestä, Vierimaa kertoo.

K u n

jos sa in

vaiheessa jätettä kuiten-

kin tulee, tulee pohtia sen uudelleen-

käyttöä, kierrätystä ja energian hyödyntä-

mistä.

– Tavoitteena on aina, että osa jätteestä

käytetään uudelleen. Esimerkiksi puhdasta

murskattua betonia käytetään mahdollisesti

jopa tässä kohteessa ei-kantaviin perustus-

täyttöihin, kertoo kohteen vastaava työnjoh-

taja Toni Tuominen.

Asiat ovat muuttuneet vuosien saatossa

melkoisesti.

– Joskus 15 vuotta sitten työmailla ei taidet-

tu vielä huolehtia oikein muusta kuin puu- ja

sekajätteen erottamisesta eri jakeisiin. Kyllä

vieläkin voi olla epätietoisuutta vaikka siinä

vaiheessa, kun maa-aines kuljetetaan pois.

Kaikki eivät välttämättä tule ajatelleeksi,

että maa-aines muuttuu jätteeksi, kun se

kuljetetaan pois tontilta. Jos sitä halutaan

hyötykäyttää, tulee todistaa maaperätut-

kimuksin, että se on puhdasta, Tuominen

selvittää.

TEKSTI & KUVA: Inna Saarinen

KA

MP

US

Uusi kampus näyttää ekoesimerkkiä

Ensin minimoidaan materiaalihävikki, sitten mietitään kierrätys.

Projekti-insinööri Mikko Vierimaa ja kampuskoh-teen vastaava työnjohtaja Toni Tuominen.

10 | AGORA 2/2015

Värejä ja rytmiä Kankaanpäästä Kiinaan

PETRI RUMMUKAINEN Valmistunut Kuvataideakatemiasta 1985Kankaanpäähän 1991Kiinnostava väri: Keltainen on aika ihmeellinen väri. Se ei pysy keltaisena, kun sitä tummentaa.

ULLA KARSIKASValmistunut Kuvataideakatemiasta 1987Kankaanpäähän 1993Lempiväri: Erilaiset roosat, metalliväreillä kuparia ja hopeaa sekoitettaessa saatu tietynlainen pinkki.

TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Veera Korhonen sekä Rummukaisen ja Karsikkaan kuva-albumi

AGORA 2/2015 | 11

Maalauksen opettaja voi saada rock-tähden vastaanoton. Aina-kin Kiinassa.

– Pete oli kuin beatle, sanoo Petri Rummu-kaisen puoliso Ulla Karsikas.– Opiskelijat kirkuivat ja huusivat, myöntää Petri Rummukainen. Kuvataiteen profes-sorit ovat Kiinassa ”suuria tähtiä”. Saman kohtelun sai Rummukainen.

SAMKin maalauksen opettajat Ulla Karsikas ja Petri Rummukainen olivat talvella kuukauden opettajavaihdossa Suzhoussa, Suzhou University of Science and Technologyn kuvataiteen (Fine art) osastolla. Ohjelmaan kuului opetusta ja omaa taiteen tekemistä. Käytössä oli pro-fessorin studio – mikä oli tietenkin suuri kunnia.

Suzhoun-kuukauden ohjelma oli antoisa ja rankka. Luennoilla esiteltiin Kankaan-päätä, suomalaista taidetta ja taiteilijoita. Rummukainen piti opiskelijoille kritiikke-jä ja Karsikas demonstroi maalaustapaan-sa. No, siinä ei ollut ihan kaikki, Rummu-kainen näyttää täyttä kalenteriaan.– Löivät käteen kiinalaisen älypuhelimen ja kun mentiin kymmenen aikaan kämpille, soittelivat perään ja halusivat tulla jutte-lemaan ja juomaan teetä, hän kertoo. Vie-raanvaraisuus oli ”ihan tolkutonta”. Lisäksi tehtiin taidetta.

– Ei siinä ajassa ihan hirveitä tehty, Rum-mukainen ja Karsikas toteavat. Kuitenkin tehtiin näyttelyn verran.Kiinassa politiikkaa ja johtoa arvostelevat taiteilijat ovat tiukassa kontrollissa, mutta abstraktia ilmaisua suosivaan vierailijapa-riskuntaan se ei yltänyt. Vain ensimmäiset luennot haluttiin nähdä ennakkoon.

Pensseli puhuu universaalia

Karsikas ja Rummukainen toteavat värien ja maiseman olevan kansainvälisiä. Rum-mukainen näytti kuvia Yyteristä, kiinalaiset kollegat vastaavasti omalta isolta rannal-taan. Kiinan oma perinteinen maalaustaide ja kalligrafia ovat edelleen vahvasti osa kult-tuuria, ja paperitkin niin hienoja ja ihania, että Karsikas oli seota.– Samoja asioita arvostetaan ja samoista asi-oista tykätään, sanoo Rummukainen.

Opiskelijat puhuivat englantia, mutta opet-tajien kanssa juttu kulki tulkkien välityk-sellä. Paljon pystyi näyttämään vaikkapa peukuttamalla – ja tietysti pensselien kans-sa. Toiveena onkin saada professori Wu vas-tavierailulle Kankaanpäähän.

Opiskelijat maalasivat asetelmia niin kuin Suomessa, ja ylempien luokkien opiskelijat kopioivat kiinalaisia mestariteoksia. Kiinas-sa on museoissa hurjat määrät eurooppalaista taidetta kopioituna, jotta ei ole välttämätön-

t ä m a t -kustaa Eu-rooppaan.– Opiske-l ijat ol ivat k o h t e l i a i t a , iloisia ja ystäväl-lisiä. Älypuhelimesta katsoivat referenssikuvia ja maalasivat. Niin kuin meilläkin, kertoo Rummukainen.

Ydin ei muutu

Piirtämistä opitaan perinteisellä tai moder-nilla tavalla – referenssi- eli mallikuvissa ei ole mitään uutta. Itse piirtäminen, käden ja silmän yhteistyön harjoittelu, pysyy. Tai-dekoulun opettajat haluavat, että jokainen löytää oman tapansa tehdä.– Hienointa on nähdä, että opiskelija saa maa-lauksen flow’n päälle. Se on pensselin kanssa kommunikoimista, kun sanat eivät riitä.

On tietysti erityisiä lahjakkuuksia, jo kouluun tul-lessa. He saavat näyttelyitä ja voittavat kilpailuja. – On hieno seurata sitä. Ois masentavaa, jos täältä valmistuisi, eikä näkyisi missään, sa-noo Rummukainen. – Visuaalinen muisti on jännä, yllättävän pitkään muistaa opiskelijoita ja heidän töi-tään, esimerkiksi Frida Moukulaisen ja Rei-ma Nevalaisen. Tai Paula Ollikainen ja Min-na Sjöholm – on muutamia, joita seuraan, mutta kaikkia ei ehdi, sanoo Karsikas.

Vasemmalta: Suzhou on kanaalikaupunki, Kiinan Venetsia. | Tulkki Zeta, taidemaalari ja professori Wu ja Ulla Karsikas. | Kiinan-näyttelyn juliste. | Rummukainen opettaa airbrush-maalaustekniikkaa taideopiskelijoille Suzhoussa.

Kuvataiteen

50-VUOTIS-

JUHLAVUOSI Juttusarja alkoi Juhani

Tarnan haastattelulla

1/2015.

12 | AGORA 2/2015

Startupit yrittävät läpimurtoa globaaleilla mobiilimarkkinoilla

TEKSTI: Hanna Valtokivi, Anne Sankari (Huotarin haastattelu)KUVA: Hanna Valtokivi

Satakuntalaisilla startup-yrityksillä on hyvät mahdol-lisuudet saada innovaationsa maailmanlaajuisiksi, kunhan tietyt perusasiat hoidetaan huolella kuntoon, sanoo noormarkkulaislähtöinen Marko Laiho, jonka omaa tuoteinnovaatiota käytetään yhä miljoonissa matkapuhelimissa ympäri maailman. Nykyisin Laiho neuvoo aloittelevia startup-yrityksiä ja kehittelee uut-ta bisnesideaansa Porissa.

IDENTITEETTI PILVESSÄ JA LOMPAKKO KÄNNYKÄSSÄS

UO

MIA

RE

EN

A

Mikään ei poista ihmisen tarvetta olla toisen ihmisen kanssa. Mikään innovaatio ei synny ilman ryhmän apua, koska siinä saa palautteen heti.

MARKO LAIHO › Kotoisin Noormarkusta, asunut ja työskennellyt Yhdysvalloissa, asuu Porissa

› Ohjelmistoinsinööri, joka vuosituhannen vaihteessa kehitti mobiiliprosessoripiiriä, jota jatkojalostettiin maailmanlaajuisesti eri matkapuhelinvalmistajille. Innovaatio mobiiligrafiikassa: visuaalisempaa sisältöä vähentämättä akun kestoa. Myöhemmin keskittynyt yritysten liiketoiminnan johtamiseen.

› Toiminut yrityksissä: › Bitboys, chief software architect,

2000–2006 › AMD, Director, 2006–2009 › Qualcomm, Director, Engineering,

2009–2011 › Vire Labs, CEO Founder, 2011–2014

SAMK isännöi keskustelua

STARTUP-YRITTÄJÄ JANOAA RAHAA – KUKA ANTAA?SuomiAreenan Puuvillan puisto torstai 16.7. klo 12.15

Keskustelijat:

Jaakko Salminen, bisnesenkeliSuomen bisnesenkeliverkoston (FIBAN) hallituksen puheenjohtaja

Marko Laiho, startup-yrittäjäHeadAI Oy

Eturivin poliittinen vaikuttaja (Vahvistetaan myöhemmin)

Lasse Huotari, kiihdyttämöyrittäjäNewIdeas-yritys, joka on perustettu SAMKin yrityskiihdyttämössä

Startup on aloitteleva innovatiivinen yri-

tys, joka vielä hakee omaa bisnesmalliaan.

Ensimmäiset toimintavuodet kartoitetaan

bisnesfokusta ja sitä, mikä on markkinaseg-

mentti ja mistä rahat tulevat.

– Monesti startup tulee luoneeksi uuden

markkina-alueen jouduttuaan ratkaisemaan

ongelmia. Hyvällä innovaatiolla voi menestyä

aluksi, koska maailmassa on aina niitä, jotka

haluavat ostaa uutta ja erilaista. Mutta eteen

tulee vaihe, jolloin markkinoita pitää kasvat-

taa, Laiho sanoo.

Aloita ja epäonnistu

Startupeissa on kysymys on erityisesti ICT-

alan yrityksistä, jotka syntyvät globaaleiksi,

koska innovaatio ja bisnesmalli on sen kal-

tainen, että se skaalautuu automaattisesti

ja toimii yhtä hyvin Porissa kuin Brasiliassa.

Esimerkkejä ovat Google, Rovio ja Supercell.

Totuus kuitenkin on, että vain harva startup-

yritys menestyy.

– Menestyneimmätkin ovat epäonnistuneet

monta kertaa ennen suurta läpimurtoaan.

Onnen lisäksi tarvitaan kokemusta ja ym-

märrystä. Kiteytettynä voi sanoa, että ilman

epäonnistumisia jää oppimatta asioita, jotka

ovat välttämättömiä onnistumisen kannalta,

Marko Laiho painottaa.

Ilman verkostoja ei pärjää

– Startupien suuria virheitä on, että inno-

vaatiota ei benchmarkata ja siitä ei kerrota

muille. Tämä on erityisesti satakuntalainen

piirre. Pelätään, että innovaatio kopioidaan.

Kannattaa kertoa heti kaikille. Tätä kautta

verkostoituminen lähtee käyntiin ja apuja tu-

lee automaattisesti.

Laihon mukaan yritykset sotkeutuvat myös

määrämuotoisuuden viidakkoon. Lakiin ja

hallintoon perustuvia paperiasioita ei hoideta

alusta lähtien kunnolla.

– Tuen hakemisen myötä tulee iso määrä vaa-

timuksia. Silloin vanhojen konkarien apu on

tarpeen. Esimerkiksi kaikki yrityksen paperit

tulisi kirjoittaa englanniksi alusta lähtien, jot-

ta olisi edes hypoteettinen mahdollisuus tulla

havaituksi ulkomailla.

IDENTITEETTI PILVESSÄ JA LOMPAKKO KÄNNYKÄSSÄNuoret pitävät älypuhelinta tärkeämpänä kuin autoa tai televisiota, koska tosiaikaisuus on ensisijaista. Liikkumista aletaan ohjata ja järjestää kännykällä. Ei puhuta enää striimaavasta sisällöstä, vaan sisällöstä, joka tulee pilvipalvelusta ja alkaa olla niin laadukasta, ettei tiedä onko se digitalisoitua videota vai kokonaan tietokoneella tuotettua. Myös mikromaksut yleistyvät: maksetaan käytöstä itse valitun ajan, sen sijaan, että sijoitetaan tuotteeseen tonni yhdellä kertaa.

Vahva usko tulevaanYksi SuomiAreenan startup-keskusteluun

osallistujista on yrityskiihdyttämöyrittäjä

Lasse Huotari. Pirkkalasta kotoisin oleva

Huotari, 20, asuu Raumalla ja opiskelee toista

vuotta tuotantotaloutta. Huotarin NewIdeas-

nimisen avoimen yhtiön toimiala on mobiili-

tuotanto.

Miksi olet yrittäjä?

Yrittäjäksi olen päätynyt luonteen vuoksi – ha-

luan kantaa vastuuta ja saada uusia haasteita.

Pystyn yrittäjänä pitämään paremmin oman

elämäni suunnan siinä, mitä oikeasti haluan

tehdä. Yrittäjyys on tavallaan suurta oman unel-

man toteuttamista, pystyn suoraan vaikutta-

maan kaikkeen työpaikkani päätöksentekoon.

Mistä rohkeus yrittämiseen?

Yrittäjyyteen lähtemiseen tarvittava rohke-

us löytyy pitkälti uskosta tuotteeseen, jonka

pohjalta yrityksen haluaa perustaa. Lisäksi

se vaatii tiettyjä luonteenpiirteitä, esimerkiksi

tarvetta haastaa itseään. Kun asettaa itsel-

leen realistiset tavoitteet, ei yrittäjyys pelota

yhtä paljoa kuin aikaisemmin.

Miten yritys lähti alkuun?

Käytimme alussa paljon apunamme SAMKin

yrityskiihdyttämöä. Yritys lähti vallan vaivat-

tomasti käyntiin. Tietenkin meillä oli matkassa

paljon hyvää onnea, sillä saimme suhteellisen

nopeasti kontakteja ja löysimme esimerkiksi

asiantuntevan koodaajan.

Mitä haluat yrittäjänä saada aikaan?

Haluan yrittäjyydellä pääsääntöisesti hallita

omaa elämääni. Yrittäjänä haluan luoda tule-

vaisuutta myös itseni ulkopuolelle.

Millaista on yrittäjän arki?

Yrittäjyyden arki meillä on pitkälle tietoko-

neella istumista, nauramista sekä hyvää ai-

kaa. Hyvin liukuvien työaikojen vuoksi yrit-

täjyyden ja opiskelujen yhteensovittaminen

ei ole kovin hankalaa. Vastuunkantamiseen

kuuluu aina stressiä ja sen hallintaa, mutta

kun oman stressinsä tunnistaa ja keksii kei-

not hallita sitä, niin sekin tuntuu hyvältä osal-

ta elämää.

14 | AGORA 2/2015

Terveellisestä sisäympäristöstä uutta liiketoimintaa

Hygieniasta liiketoimintaa eli ”HygLi” on yksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa vuodenvaihteessa käynnistyneistä Sata-kuntaliiton EAKR-rahoituksella rahoit-tamista hankkeista. SAMK toteuttaa sitä yhdessä Turun yliopiston kauppakorkea-koulun Porin yksikön kanssa. Hankkeessa on mukana lukuisia yrityksiä sekä Rauman kaupunki.

Yritykset ovat selvästi kiinnostuneet liiketoi-minnan uudistumiseen ja kasvuun tähtää-västä hankkeesta. Sisäympäristön hygienia ja resurssitehokas talotekniikka tunnistetaan uudeksi innovaatioavaukseksi – uudeksi toi-mialaksi ja mahdollisuudeksi uudistaa liike-toimintaa.

HygLissä keskitytään vahvasti heti alusta lähtien siihen, että uudet innovaatiot saa-daan kaupallistettua onnistuneesti. Se on useimmiten osoittautunut haastavaksi, myös hankkeissa syntyvien innovaatioiden suh-teen.

Ohjeet sisäympäristön suunnitteluun

Hygieniasta liiketoimintaa -hanke haluaa tuoda rakennetun sisäympäristön liiketoi-

minta-alalle innovatiivisen tulokulman: sisäympäristön hygienian ja terveel-lisyyden. Hanke tavoittelee näky-vyyttä ja markkinoita kaikille alan toimijoille, jo olemassa oleville sekä uusille, alan mahdollisuudet tunnis-taville.

Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on saada aikaan kiinteistön elin-kaaren alkupuolella hyödynnettävä hygieenisen sisäympäristön suunnit-teluohjeistus. Se muokataan toimivaksi ja käyttökelpoiseksi tiiviissä yhteistyössä Rauman kaupungin teknisen toimen ja talo-toimen kanssa. Ohjeistuksen kokoamisessa hyödynnetään syksyllä 2015 valittavaa kau-pungin julkisen kiinteistön rakennushanket-ta, esimerkiksi koulua tai päiväkotia.

Yhteistyössä saadaan suora keskustelu-yhteys juuri oikeisiin toimijoihin – esi-merkiksi arkkitehtiin, suunnittelijoihin, rakennuskonsulttiin ja urakoitsijaan – kiinteistön elinkaaren alkupään eri vaiheissa. Rauman kaupunki on yksi hankkeen tärkeimmistä osallistujista ja kaupungin talotoimi hankkeen onnistumisen kannalta erittäin tärkeä yhteistyökumppani.

Satakunnasta halutaan sisäympäristön hygieniaan liittyvän liiketoiminnan innovaatiokeskittymä.

TEKSTI: Riika Mäkinen | KUVAT: Veera Korhonen, Miikka Kiminki, Eero Hammais

VAIK

UTT

AVA

A

AGORA 2/2015 | 15

Alueella olevia vahvuuksia painottaen

HygLi-hankkeessa painotetaan EAKR-ra-hoituksen mukaisesti myös aluekehitystä. HygLissä kehitetään uutta liiketoimintaa ja tuetaan Satakunnan alueen älykästä eri-koistumista sisäympäristön hygienian ja siihen liittyvän resurssiviisaan taloteknii-kan toimialalla. Älykäs erikoistuminen ko-rostaa alueen jo olemassa olevia vahvuuk-sia ja niihin panostamista.

Tavoitteena on kartoittaa koko maakun-nan sisäympäristön hygieniaan liittyvä lii-ketoimintapotentiaali – yritykset ja osaa-minen – ja luoda vahva pohja Satakunnan erikoistumiselle alan innovaatiokeskitty-mäksi.

Uusien innovaatioiden syntymistä tehos-tetaan muodostamalla ”tosielämän labo-ratorioita”, Living Lab -pilottiympäristöjä. Niitä toteutetaan muun muassa Rauman kaupungin julkisissa kiinteistöissä ja SAMKin kampuksilla. Rauman SAMK-kampuksen rakennuksia saneerataan par-haillaan ja Poriin rakennetaan uusi SAMK-kampus, joka valmistuu vuonna 2017.

Innovaatioita haetaan myös verkottamalla Satakunnan korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin tutkimusta. Se on myös Satakunnan maakuntaohjelman yksi pai-nopiste.

HygLi-hankkeen projektipäälliköt Riika Mäkinen SAMKista ja Tiina Mäkitalo-Keinonen TuKKK:sta ovat vierailleet hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä keskustelemassa hankkeen tavoitteista ja

konkreettisista askelmerkeistä. Alansa kärkiä edustavien yritysten panos on hy-vin merkittävä asian etenemiselle.

Keskusteluissa on tullut esille lukuisia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, joita ehkä kohdataan yritettäessä jalkaut-taa rakentamisen ja talotekniikan alalle jotain uutta ja erilaista. Yhteisten askel-merkkien tunnistaminen ja niiden mu-kaan eteneminen on tärkeää hankkeen onnistumiselle.

Loogista jatkoa aiemmasta

HygL i-ha nke on loogi nen jatku mo SAMKin kahdelle aiemmalle hankkeel-le, Tekesin rahoittamille HYGTECH-tutkimushankkeil le. Niissä tutkittiin laajasti sisäympäristöä (vettä, pintoja ja sisäilmaa) sekä mikrobiologisesti, tekni-sesti että käyttäjäkyselyin useassa Living Lab -kiinteistössä eli todellisen elämän testausympäristössä: toimistotalossa, sai-raalassa, päiväkodissa, omakotitalossa ja koulussa.

HYGTECH-hankkeissa havaittiin, että hygiee-nisen sisäympäristön käsite on laaja. Mu-kaan on otettava kiinteistön elin-kaaren alusta ▶

HYGIENIASTA LIIKETOIMINTAA -HANKKEELLA: › verkotetaan Satakunnan korkeakoulujen,

yritysten ja julkisen sektorin tutkimusta

› lisätään Satakunnan innovaatioavauksia koulutuksilla, workshopeilla ja Living Lab -innovaatioalustoilla

› toteutetaan Living Lab -innovaatioavauk-sena uusi talotekninen suunnitteluohjeistus hygieenisen sisäympäristön toteuttamiseksi

› tuetaan yritysverkostossa uusien liiketoi-mintamahdollisuuksien tunnistamista

Hankkeen kesto 1.11.2014–31.8.2017

HygLi-hankkeen projektipäälliköt Tiina Mäkitalo-Keinonen ja TuKKK:sta Riika Mäkinen SAMKista.

16 | AGORA 2/2015

muun muassa suunnittelu, rakentaminen ja asennus sekä käyttövaiheesta esimer-kiksi siistiminen ja huolto.

HYGTECH-hankkeissa tutkittiin sisäym-päristöön kytkeytyviä konkreettisia tuot-teita ja ratkaisuja sekä lähdettiin koosta-maan niistä hygieenisen sisäympäristön liiketoimintaa eli kokonaiskonseptia, jota tilaaja voisi ostaa yhden luukun periaat-teella.

Hankkeiden spin-offina on jo syntynyt yksi tällainen liiketoimintakokonaisuus, Hygiene, jossa hynttyynsä ovat lyöneet yhteen Isku, Oras, Abloy, Merivaara sekä Väinö Korpinen. Viime vuoden syyskuulta olevassa lehdistötiedotteessa he kertovat: ”Euroopan ensimmäinen antibakteerinen tila toteutetaan suomalaisosaamisella”. Antibakteerista tilaa tuottavat kosketel-tavien pintojen materiaalit ja pinnoitteet sekä antibakteerisuutta tukevat tekniset ratkaisut, kuten oviautomatiikka ja koske-tusvapaat hanat. Aiheesta voi lisää lukea esimerkiksi Iskun nettisivuilta: www.isku.fi/tyoymparistot/hygiene.

Vaikutuksia lähelle ja kauas

Lyhyellä aikavälillä HygLi-hanke vaikuttaa osallistujiinsa ja Living Lab -innovaatio-alustoihin eli esimerkiksi hankkeessa to-teutettaviin hygieenisen sisäympäristön tai resurssiviisaan talotekniikan mallitiloihin. Pitkän aikavälin vaikutukset näkyvät koko talotekniikka-alalla uuden suunnitteluoh-jeistuksen ja resurssiviisaiden taloteknisten ratkaisujen myötä.

Tavoitteena on vaikuttaa myös alan kou-lutukseen ja ympäristöön tilaan lisäämällä kestävän kehityksen ratkaisuja.

Pitkällä aikavälillä painottuu myös alue-kehitys. Satakunnalla on ainutlaatuinen mahdollisuus olla edelläkävijä uudella sisäympäristön hygienian ja siihen liitty-vän resurssiviisaan talotekniikan toimi-alalla. ■

Kirjoittaja on HygLi-hankkeen

projektipäällikkö. Lisätietoja hankkeesta:

Riika Mäkinen, riika.makinen@samk.fi

HYGLI-HANKKEEN OSALLISTUJAT: › Rauman kaupunki › Abloy Oy › Biolan Oy › Genano Oy › Halton Oy › Isku Interior Oy › ISS Proko Oy › Lankapaja Oy › Merivaara Oy › Oras Oy › Progman Oy › Scandinavian Copper Development

Association, SCDA › Väinö Korpinen Oy

EDELTÄNEET HANKKEETVoit lukea lisää HYGTECH-hankkeista niiden loppuraporteista:

› Kiinteistöjen hygieniakonsepti – HYGTECH › HYGTECH 2 – Ratkaisuja sisäympäristöjen

hygienian hallintaan (ilmestyy kesäkuussa 2015)

www.theseus.fi > Satakunnan ammattikorkeakoulu

Rakennetun sisäympäristön hygieniaa ja terveellisyyttä voidaan parantaa huolellisella suunnittelulla ja esimerkiksi tarkoin mietityillä tuotteilla ja niiden oikealla sijoittelulla.

RESURSSIVIISAUS kykyä käyttää erilaisia

resursseja, kuten raaka-aineita, energiaa, tuotteita ja palveluja,

tilaa ja aikaa harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla

TuKKK kuvapankki

AGORA 2/2015 | 17

PORIN KAMPUKSEN RATKAISUJASAMKin uudella kampuksella Porissa on selvitetty mah-dollisuutta toteuttaa HygLi-hankkeen hygieenisen si-säympäristön mallitila SAMKin Terveys-osaamisalueen opetustiloissa, joista hoito- ja terveydenhoitotyön opis-kelijat siirtyvät korkean hygieniavaatimuksen työympä-ristöihin terveydenhuollon toimipisteisiin, esimerkiksi sairaaloihin.

SAMKin tiloihin on tulossa muun muassa vuodeosasto-ympäristöjä, joissa tavallista paremmin suunniteltu, to-teutettu ja toimiva sisäympäristön hygienia toisi hyvää jul-kisuutta sekä HygLi-hankkeelle että tuotteet ja ratkaisut toimittaneille yrityksille.

Edelleen Porin tulevalla kampuksella pohditaan mahdolli-suutta testata HygLi-hankkeen mukaista resurssiviisasta taloteknistä ratkaisua, jonka päällimmäisenä tarkoitukse-na on säästää vettä.

Olisiko mahdollista kierrättää jokin osa kiinteistön käyt-tövedestä tehokkaan kiinteistökohtaisen puhdistuksen jälkeen uudelleen käyttöön, esimerkiksi WC-pönttöjen huuhteluvedeksi? Ajatus vaatii vielä kehittelyä ja testaus-ta – onneksi SAMKin Vesi-Instituutti WANDERista löytyy vesiosaamista ja HygLi-hankkeen osallistujilta tarvittavaa teknistä osaamista.

SAMKIN EAKR-HANKKEETHygLin lisäksi SAMKissa on käynnissä kaksi muuta Eurooopan aluekehitysrahaston rahoittamaa EAKR-hanketta: aurinkoenergian liiketoimintaa pilotoinnein vauhdittava SOLARLEAP Satakunta ja Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla (HYVÄKSI). Ne esittäytyvät seuraavissa Agoran numeroissa.

kampuskuva?

Riika Mäkinen Riika Mäkinen

Arkkitehti Oy Asmala

Ajattelen olevani Jazz-lapsi, koska synnyin sama-

na vuonna kuin ensimmäiset jazzit Porissa pidet-

tiin, ja ne ovat olleet olennainen osa meidän per-

hettä koko lapsuuden ja nuoruuden – halusi tai ei.

Myös ratsastus on ollut osa elämääni lähes aina:

aloitin 7-vuotiaana Niittymaalla, ensimmäisen

oman hevosen sain yli 20-vuotiaana. Peruskou-

lun jälkeen opiskelin New Yorkissa viisi kuukautta,

high schoolin viimeisen vuoden, joka oli tarkoitettu

lääketieteestä kiinnostu-

neille. Minähän hain sen

jälkeen viisi kertaa sairaan-

hoito-oppilaitokseen. Viisi

kertaa psykologisissa tes-

teissä tuli sama tulos: liian

herkkä alalle.

Kauppaopistoon pääsin ker-

ralla. Valmistuin markki-

nointimerkonomiksi 1989,

jonka jälkeen hain polii-

sikouluun. En päässy t,

vastaan tuli naishakijoi-

den pituusraja. Tein töitä Pori Jazzin toimistossa

ja isoäitini käsityöliikkeessä. Sitten päätin hakea

Ypäjälle kouluun. Valmistuin yo-hevosenhoitajaksi

– kiitos ”kauppiksen” kolmen vuoden opintojen – ja

myöhemmin ratsastuksen ohjaajaksi. Ratsastuk-

senopettajaopinnot jäivät kesken muuttaessani

Saksaan. (Nyt ne ovat yhtä näyttöä vaille valmiit,

samoin valmentajaopinnot liki valmiit.)

Silloinen poikaystäväni, nykyinen mieheni Olli tuli

perässä Saksaan. Perustettiin perhe. Maailmaan

tuli meidän ansiostamme kolme ihmistä, kaksi

tytärtä ja yksi poika. Vanhin tyttäremme melkein

syntyi talleilla – hänestä tulikin perheen hevostyttö,

joka nyt, Saksaan muuttaneena opiskelee Ypäjällä

etänä ja tekee töitä samalla kilpavalmennustallilla

kuin minä aikanaan.

Kuusi vuotta kotiäitinä saksalaisäitien aamupa-

lakutsuineen ei osoittautunut minun jutukseni.

Henkireikä oli talli ja vapaaehtoistyö suomalaisella

merimieskirkolla ja Suomikoulun vanhempainyh-

distyksessä. Sitten tuli aika miettiä, että mitäs nyt.

Päätin hakea SAMKiin matkailun restonomiksi. Pa-

perit postiin! Sain kutsun pääsykokeisiin, mutta en

valintaa opiskelijaksi. Joku onneksi perui tulonsa

ja sain paikan. Yhtälöä pidettiin mahdottomana –

koulumatkaa yhteen suuntaan

1126 kilometriä ja kolme pientä

lasta. Osoitin todeksi, että jos

motivaatio on kohdillaan, niin

kaikki on mahdollista: suoritin

opinnot 3,5 vuodessa ja tein

opinnäytetyöni hevosmatkai-

lusta.

Saksassa vietettyjen 14 vuo-

den jälkeen päätin lähteä takai-

sin Suomeen ja laittaa pystyyn

ratsastuskoulun. Olen pyörittä-

nyt nyt viitisen vuotta Ratsas-

tajainliiton hyväksymää ratsastuskoulua. Meillä

on oma seura Jazz  T, jossa on noin 150 jäsentä.

Saimme viime vuoden alusta sinettiseurastatuksen

nuorten ja lasten hyväksi tehdystä työstä. Olemme

siitä todella ylpeitä, sillä Suomen yli 500 ratsastus-

seurasta olimme 23. seura, joka sen sai. Nyt olem-

me mukana Suomen Ratsastajainliiton ja Hopeyh-

distyksen projektissa, jossa tavoitteena on saada

vähävaraiset lapset ratsastuksen pariin.

Maneesia olen koko tämän takaisinoloajan yrit-

tänyt saada ja nyt se nousee. Tukipalkit ovat jo

pystyssä ja joka päivä tapahtuu. Mikään siis ei

ole mahdotonta, kun motivaatio ja sinnikkyys ovat

kohdillaan!

ELÄMÄSTÄ, MOTIVAATIOSTA JA RATSASTUKSESTA

Tupuna Kangas-Männistörestonomi (AMK)

yrittäjä

Koulumatkaa yhteen suuntaan 1126

kilometriä ja kolme pientä lasta

18 | AGORA 2/2015

ALU

MN

IKO

LUM

NI

LISÄTIETOAwww.thl.fi

www.infektioneuvonta.fi

Turistiripuli puhkeaa yleensä ensimmäisen lomaviikon lopulla ja kestää vajaan viikon.

AGORA 2/2015 | 19

Matkakuumeesta turistiripuliin? Varmista hyvä lomamatka

VIN

KK

I

TEKSTI: Eeva-Maija Salminen, terveydenhoitotyön yliopettaja | KUVA: Pixmac-kuvapankki

Hyvin suunniteltu lomamatka voi muuttua jonkin asteen painajai-seksi, jos turistiripuli yllättää. Ri-puli on suomalaisen matkailijan yleisin terveysongelma.

Mikäli turistiripuli kuitenkin yllättää, kan-

nattaa muistaa ripulin nestehoito. Juoda

pitää paljon: teetä, pullotettua vettä tai

jopa apteekista saatavaa ripulijuomaa.

Erityisen tarkkana on oltava, jos lapset

tai vanhukset saavat turistiripulin, sillä

kuivuminen saattaa yllättää heidät tosi

nopeasti. Juomisen lisäksi tarvitaan

kevyttä syömistä, vaikkapa leipää ja

banaania. Mikäli turistiripuli on rajua tai

aiheuttaa korkeaa kuumetta ja veristä ri-

pulia, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

LISÄTIETOAwww.thl.fi

www.infektioneuvonta.fi

Usein turistiripulia aiheuttavia ruokia ja juomia ovat* › majoneesipohjaiset kastikkeet ja salaatit › hedelmät ja vihannekset, joita ei voi itse pestä tai kuoria

› kylminä tarjotut osterit, simpukat, ravut › riittämättömästi kypsennetyt lihat ja kalat › kana kylmänä tarjottuna › kerma, jäätelö, voi, tuorejuustot › pullottamaton vesi, jääkuutiot

* jos hyvästä hygieniasta ei ole varmuutta

Turvallisia ruokia ja juomia ovat muun muassa: › leipä › vastavalmistetut ja kuumat liha- ja kalaruoat

› kuumat keitot › kuumana tarjottavat keitetyt tai paistetut vihannekset

› itse kuorittavat hedelmät › pullotetut juomat ja vesi › kuumat juomat, kuten kahvi ja tee

Sairastumisen todennäköisyys vaihtelee

matkan kohteen ja vuodenajan mukaan.

Ratkaisevaa on lomakohteen yleinen hy-

gieniataso. Myös matkan pituus ja matkan

luonne vaikuttavat. Mitä pidempi matka,

sitä todennäköisemmin matkailija saa tar-

tunnan. Turistiripulin aiheuttaa tavallisesti

jokin bakteeri tai virus. Tavallinen turistiri-

puli puhkeaa yleensä ensimmäisen lomavii-

kon lopulla ja kestää vajaan viikon.

Paras ja tärkein ehkäisykeino on elintarvike-

ja käsihygienia. Tehokas tapa estää mikro-

bien siirtyminen ruokaan on käsien pesu

saippualla tai käsien puhdistus desinfioin-

tiaineella ennen ruuan käsittelyä ja ruokai-

lua ja aina WC:ssä käynnin jälkeen. Lisäksi

kannattaa valita turvalliset ruuat ja juomat.

Mitkä siis ovat turvalliset ja turvattomat ruu-

at ja juomat?

Näin toimit taudin yllättäessä

20 | AGORA 2/2015

EVVK ELI ESTEETTÖMYYS VAIKUTTAA VÄHÄN KAIKKEEN

Esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimus-

ryhmän juuret ulottuvat seitsemän vuoden

päähän, jolloin esteettömän asumisen ja

esteettömän vapaa-ajan teemoja sisältänyt

Sataesteetön-hanke käynnistyi. Positiivi-

sesti aihealuetta lähestynyt ja kansainvä-

lisestikin tunnustusta saanut hanke ei ole

jäänyt ”yhden hitin ihmeeksi”. Nykyisinkin

ryhmän toimintaa viitoittaa Sataesteettö-

mässä luotu toimintamalli sekä tapa tehdä

asiat huolella, tyylillä ja Design for All -pe-

riaatteella, unohtamatta yhteistyötä asian-

tuntijoiden, opiskelijoiden sekä yhteisöjen

ja yritysten kanssa.

Hankkeita on toteutettu menestyksekkääs-

ti kymmenkunta. Lisäksi tutkimusryhmä on

ollut mukana asiantuntijana useissa alu-

eellisten ja valtakunnallisten toimijoiden

hankkeissa ja tapahtumissa. Ryhmän toi-

minta perustuu yhteisen hyvän edistämi-

seen. Aina ei tarvita suuria, rakenteellisia

ja kalliita ratkaisuja. Toisinaan jo riittävällä

tietotaidolla, toimintatavan muutoksella ja

oikealla asenteella pystytään ylittämään

esteitä.

Yhteistyöllä tuloksiin

Tulokset vuosien varrelta kertovat siitä, että

ryhmä kykenee tekemään sekä tutkimusta

että käytännön kehittämistyötä. Yhteistyö

on saanut alkunsa yhteisestä kiinnostuk-

sesta aiheeseen, ja jäsenten innovatiivisuus

näkyy. Ryhmä on toiminnallaan nostanut es-

teettömyyden ja saavutettavuuden yhdeksi

SAMKin TKI-toiminnan kärkialueeksi. Lisäk-

si SAMK tunnistetaan valtakunnallisesti es-

teettömyysosaamisen kouluttajana, esteet-

tömyyden edistäjänä sekä innovaatioiden

kehittäjänä.

Vaikka esteettömyys ja saavutettavuus

-tutkimusryhmä on ketterä ja aikaansaava,

on yhteistyö muiden tutkimusryhmien sekä

asiantuntijoiden kanssa avainasemassa.

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammat-

tilaisista koostuva ryhmä ei yksinään pysty

toteuttamaan esimerkiksi uusia teknologi-

sia innovaatioita. Lukuisten yhteistyökump-

paneiden lisäksi tulosten saavuttamisessa

ovat auttaneet myös lukuisat perustutkinnon

ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon

opiskelijat tekemällä muun muassa opinnäy-

tetöitä.

Esteettömyys on aiheena mielenkiintoinen,

sillä se liittyy lähes kaikkeen – ja kaikkia yh-

teistyön mahdollisuuksia ei ole vielä edes

keksitty.

TEKSTI: Riikka Tupala, Mari Törne, Reetta-Kaisa Kuusiluoma | KUVA: Veera Korhonen

TUTKIMUSRYHMÄT

ESTEETTÖMYYS & SAAVUTETTAVUUS

Kuvassa vasemmalta:

› Riikka Tupala, fysioterapeutti (AMK), vetäjä 2015

› Kati Karinharju, LitM › Sirpa Jaakkola-Hesso, TtM › Hanna Hannukainen, KM,

työnohjaaja › Mari Törne, TtM

Kuvasta puuttuu Reetta-Kaisa Kuusi-luoma, FM, fysioterapeutti (AMK)

Ota yhteyttä: etunimi.sukunimi@samk.fi

Juttusarjassa SAMKin tutkimusryhmät esittelevät itsensä. Sarja alkoi Agoras-sa 2/2014.

AGORA 2/2015 | 21

MATKAILUSTA TULOJA MAAKUNTAAN

Matkailun aluetaloudellinen merkitys on

vahvistumassa Satakunnassa. Matkailu-

palvelut ja niihin liittyvä osaaminen lisää-

vät maakunnan elin- ja vetovoimaa sekä

mahdollistavat alan pk-yrittäjyyden kehit-

tymisen. Tällä hetkellä yhteisenä tahtotila-

na maakunnassa on kehittää elinkeinoa ja

lisätä alueelle suuntautuvia kotimaisia ja

kansainvälisiä matkailijavirtoja. Satakun-

nan ammattikorkeakoulun matkailuliiketoi-

minnan tutkimusryhmä on keskeinen tässä

verkostossa.

Ryhmä keskittyy kehittämään matkailuelin-

keinon liiketoimintaosaamista, alan verkos-

toja, tuotteita ja palveluita sekä edistämään

monialaista yrittäjyyttä. Liiketoimintaosaa-

misen vahvistamisessa keskeisiä osa-alueita

ovat elämysten tuotteistaminen, myynti ja

markkinointi sekä sähköinen liiketoiminta.

Tutkimusryhmän toimintaa tukee ainoa län-

sirannikolla toimiva suomenkielinen restono-

mikoulutus.

Vuonna 2014 matkailun kehittäminen harppasi eteenpäin

Satakunnan ammattikorkeakoulu on ottanut

veturin roolin maakunnan maaseutumat-

kailun edistämiseksi. Vuoden 2014 aikana

Satakunnan maaseutumatkailun koordinoin-

tihankkeessa osallistui yli sata yritystä mat-

kailun tuotteistamisen ja kannattavuuden

työpajoihin, matkailun ajankohtaistiedotetta

postitettiin yli 600 osoitteeseen ja Satakun-

taan syntyi lukuisa määrä uusia, vetovoimai-

sia matkailutuotteita. Tämän lisäksi hanke

tiivisti merkittävästi matkailun kehittäjätaho-

jen ja -yrittäjien yhteistyötä.

Vuoden 2014 aikana tutkimusryhmä toteutti

myös Green Care -esiselvitys- ja tiedotus-

hankkeen. Sen mukaan Satakunnassa toimii

jo nyt runsaasti Green Care -yrityksiä, joiden

palveluvalikoimasta löytyy luontolähtöisiä

hyvinvointipalveluja. Satakunnan maaseu-

dulla yritykset kehittävät palvelujaan yhä

enemmän matkailun, luonnon ja hyvinvoinnin

rajapinnoille, ja yrittäjät näkevät näille toimi-

alarajat ylittäville palveluille olevan kasvavaa

kysyntää tulevaisuudessa.

Lähitulevaisuuden tavoitteena tutkimusryh-

mällä on jatkaa Satakunnan maaseutumat-

kailun ja Green Care -toiminnan koordinoin-

tia maakunnassa. Lisäksi tutkimusryhmällä

on vastuu maakunnan Matkailun tavoite- ja

toimintasuunnitelman ”luonto ja elämykset”

-teeman toteuttamisesta. Tätä viedään käy-

tännössä eteenpäin vuonna 2015 laatimalla

luontomatkailuohjelma maakuntaan ja aloit-

tamalla työ Visit Finlandin Outdoors Finland

-kehittämisohjelman ja valtakunnallisen

ruokamatkailustrategian koordinaattorina

Satakunnassa.

MATKAILU- LIIKETOIMINTA Kuvassa vasemmalta:

› Vappu Salo, KT › Sanna-Mari Renfors, FT, vetäjä › Jaana Ruoho, KTM › Soile Vahela, restonomi (AMK)

Ota yhteyttä: sanna-mari.renfors@samk.fi

TEKSTI: Sanna-Mari Renfors | KUVA: Ryhmän kuva-albumi

22 | AGORA 2/2015

TÄR

PIT

Porin SAMK-Kampuksen peruskiven muuraus 2.6.Porin SAMK-kampuksen peruskivi muura-

taan 2.6. Peruskiveen sisälle laitetaan kupa-

risessa lieriössä kampushankkeen vaiheista

kertova peruskirja ja muun muassa Suomes-

sa käytössä olevat metallirahat ja päivän Sa-

takunnan Kansa. Seuraa kampusten raken-

tamista: kampus.samk.fi

Mu kampus o Poris Facebookissa jakaa ku-

via ja tunnelmia Mu Pori o kaunis -hengessä.

Yritysten aamukahvit 12.6.

SAMKin yhteistyökumppaneille pidetään

kampusaiheinen aamukahvitilaisuus Agoral-

la (Tiedepuisto 3, Pori) 12.6. klo 9. Aiheena

ovat yritysyhteistyöpalvelut, laboratori-

ot, kokoustilat ja monitoimisali sekä uudet

kampusympäristöt (Pori ja Rauma) yritystoi-

minnan kehityskeskuksina.

> Lisätietoja: kampus.samk.fi

Laatujärjestelmän arviointi: DNV-sertifikaatti uusittu

SAMK läpäisi maaliskuussa laatujärjestelmän

auditoinnin ja uusi näin DNV-sertifikaatin. Se

uusitaan kolmen vuoden välein. Valittuna ar-

vioinnin erityisenä painopisteenä oli opiskelijoi-

den ohjaustoiminta.

Ulkoiset arvioinnit jatkuvat tänä vuonna vielä

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen

(KARVI) auditoinnilla marraskuussa.

SAMK LUKUINA

270 henkilötyövuotta on rakennustöiden vaikutus Porin

talousalueella kampuksen päätoteuttajan

Cityconin arvion mukaan.

114 387 kuutiometriä on uuden

kampuksen tilavuus.

Polkuopintojen kautta tutkinto-opiskelijaksi

Ammattikorkeakouluopinnot voi aloittaa ilman ammattikorkeakoulun tutkinto-oikeutta

opiskelemalla polkuopintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa. Polkuopinnot ovat

ensimmäisen ja toisen vuoden perus- ja ammattiopintoja.

Opiskelu tapahtuu tutkinto-opiskelijoiden ryhmien mukana ja ne järjestetään päivä- ja

monimuoto-opintoina. Ne sisältävät siis lähiopetusta, etätehtäviä ja verkko-opetusta.

Polkuopintoja on tarjolla Energian ja rakentamisen, Informaatioteknologian, Logistiikan

ja meriteknologian ja Palveluliiketoiminnan osaamisalueilla.

Tutkinto-opiskelijaksi voi hakeutua avoimen ammattikorkeakoulun opintojen

perusteella, jos on suorittanut vähintään 60 opintopistettä haettavaan

koulutusohjelmaan soveltuvia opintoja. Polkuopintojen aikana suoritetut opintojaksot

hyväksytään tutkintoon.

> Lisätietoja: www.samk.fi/polkuopinnot

Uudistamme Agoraa. Vastaa Agoran lukijakyselyyn.

Mitä mieltä Agorasta? Kerro näkemyksesi, kehitä Agoraa

kanssamme – vastaa kyselyyn osoitteessa:

www.samk.fi/agora

BlogitLue ajankohtaisimmat kuulumiset blogeista: › Toimarin loki – Juha Kämäri › Lentopeliä ja läpisyöttöjä – Cimmo Nurmi › HILL – liiketalouden aikuiskoulutus

SAMKin bloggaajat: samk.fi/blogit

SAMK kärjessä opetuksen laadussa

SAMK on Suomen paras ammattikorkeakoulu opetuksen laa-

dussa, kertoo uusin opetus- ja kulttuuriministeriön vertailutie-

to. Arvion ovat tehneet valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat.

SAMK on viimeisen kymmenen vuoden ajan kuulunut kuuden par-

haan ammattikorkeakoulun joukkoon ja ollut jo kolmasti aiemminkin paras. Kymmenen

vuoden tarkastelujaksolla SAMKissa on tilastollisesti Suomen parasta ammattikorkea-

kouluopetusta.

Mistä kyse? Kaikilta Suomen ammattikorkeakouluista valmistuvilta kootaan samalla

sähköisellä lomakkeella palautetta mm. työharjoittelun, opetuksen ja ohjauksen onnis-

tumisesta sekä työllistymistilanteesta valmistumisvaiheessa.

AGORA 2/2015 | 23

Veistämisen tekniikat antavat minulle tällä

hetkellä parhaimmat mahdollisuudet tehdä

juuri sellaista taidetta mitä sisälläni tunnen.

Tekniikoiden moninaisuuden lisäksi hienoa on

materiaalien kirjo ja niiden antamat mahdolli-

suudet. Mistä tahansa materiaalista voi tehdä

veistoksen.

Yleensä materiaali alkaa puhutella minua

esimerkiksi muodon tai värin kautta. Sitten

kerään sitä, vääntelen ja kääntelen, tunnus-

telen miten materiaali käyttäytyy ja mitä sillä

on sanottavanaan. Prosessit voivat olla pit-

kiä. Joskus tiedän heti materiaalin nähtyäni

mitä aion tehdä, joskus voi mennä vuosi en-

nen kuin oivallan mikä materiaalin sanoma

itselleni on.

Luonnonmateriaaleissa haastavaa on oi-

keanlaisen tekniikan löytäminen. Ne ovat

kiehtovia, mutta niillä on hyvin voimakas

oma luonne ja tahto olla juuri sitä mitä

ovat. Kuuntelija-teoksessakin tein paljon

kokeiluja ennen kuin löysin hyvin toimivan

ja materiaalin henkeä tukevan työstötavan.

Ympäristö liittyi tekoprosessiin monella ta-

paa: Mallina oli opiskelukaverini, ja sisältö

syntyi materiaalin luonteen lisäksi muovai-

lun aikana käydyistä keskusteluista.

Kaija Leinonen, s. 1984 Ruukissa, neljän-

nen vuosikurssin opiskelija pääsuuntautu-

misenaan kuvanveisto.

> sähköposti: kaleinon@hotmail.com

Kaija Leinonen, Kuuntelija, järvikaisla, 2013

KUUKAUDEN KUVA: KUUNTELIJA

NäyttelytKankaanpään taidekoulu nyt!

10.6.–6.9.2015 Opiskelijoiden kuratoitu

näyttely. Taidekoulun galleria.

Kankaanpään kaupunginmuseon

Juuret 1965–2015 -näyttely

23.5.–31.12.2015. Kutsunäyttely

Kankaanpään taidekoulusta eri

vuosikymmeninä valmistuneille.

KANKAANPÄÄN TAIDEKOULUN 50-VUOTISHISTORIIKKI ILMESTYNYT

Painotuoreen Vuosikymmenten muo-

vailema taidekoulu -historiikin on kir-

joittanut FT Johanna Frigård, itsekin

lähtöisin Kankaanpäästä. Hän innostui

historiikin teosta kuultuaan tulevas-

ta 50-vuotisjuhlasta. Työn mahdollisti

Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan

maakuntarahaston apuraha.

– Taidekoulu on niin keskeisellä tavalla

vaikuttanut Kankaanpään vaiheissa ja

omiin mielikuviin kaupungista, että tar-

kempi tutustuminen vaiheisiin alkoi kiin-

nostaa.

Frigård kertoo, että hänen päällimmäi-

nen vaikutelmansa taidekoulun vaiheis-

ta ovat taiteelle omistautuneet ja sinnik-

käät ihmiset, jotka ovat jaksaneet tukea

ja rakentaa taidekoulua moninaisista

vastoinkäymisistä huolimatta.

– Sitä täytyy ihailla – ja kiittää. Viime-

aikaiset koettelemukset ovat olleet uu-

vuttavia, mutta perusvireenä kuitenkin

on usko taidekoulun tarpeellisuuteen ja

laadukkuuteen. Se antaa voimia, katse

on tulevaan historiikista huolimatta!

21.8.2015 Tiedepuisto, Pori

SAMK

Asiantuntevaa puhetta.Kiinnostavia keskusteluja.Ideoita yhteistyöhön. Tule mukaan. summit.samk.fi