111122//0066

GGUUAATTEEMMAALLAA

�TTAALLLLEERR DDEE FFOORRMMUULLAACCIIOONN YY DDIISSEEÑÑOO DDEELL PPRROOGGRRAAMMAA RREEGGIIOONNAALL DDEE AAPPOOYYOOAA LLAA PPEESSCCAA AARRTTEESSAANNAALL..

OOrrggaanniizzaaddoo ppoorr llaa XXuunnttaa GGeenneerraall ddee llaa CCooooppeerraacciióónn EExxtteerriioorr,, eell CCeennttrroo TTeeccnnoollóóggiiccoo ddeell MMaarr -- FFuunnddaacciióónn CCEETTMMAARR,, llaa AAggeenncciiaa EEssppaaññoollaa ddee CCooooppeerraacciióónn IInntteerrnnaacciioonnaall ((AAEECCII)),, ddeell 2277 aall 2299 ddee nnoovviieemmbbrree ddeell 22000066,, ssee ddeessaarrrroollllóó eenn AAnnttiigguuaa GGuuaatteemmaallaa,, eell TTaalllleerr eenn rreeffeerreenncciiaa,, ccoonn llaa ppaarrttiicciippaacciióónn ddee lliiddeerreess ddee ppeessccaaddoorreess,, ddee ttééccnniiccooss ddee llaass ooffiicciinnaass nnaacciioonnaalleess yy ddee llaass OOffiicciinnaass TTééccnniiccaass ddee CCooooppeerraacciióónn ddee EEssppaaññaa ddee llooss ppaaíísseess cceennttrrooaammeerriiccaannooss.. EEnn eell TTaalllleerr ssee hhaann ddeeffiinniiddoo llaass llíínneeaass ddee aacccciióónn ssoobbrree llaass ccuuaalleess ssee ffoorrmmuullaarráá eell PPrrooggrraammaa ddee aaccttiivviiddaaddeess ppaarraa llooss ssiigguuiieenntteess ddooss aaññooss.. PPAANNAAMMAA �LLAAMMAASSUURR,, SS..AA.. ccrriiaaddoorreess yy EExxppoorrttaaddoorreess ddee

TTrruucchhaa DDoonn LLuuiiss AA.. LLaammaassttuuss,, PPrreessiiddeennttee EEjjeeccuuttiivvoo ddee LLAAMMAASSUURR,, SS..AA.. ddee PPaannaammáá,, eenn ccoommppaaññííaa ddee ssuu SSeeññoorraa EEssppoossaa eexxppuussiieerroonn ssuuss pprroodduuccttooss eenn llaa ffeerriiaa qquuee ssee oorrggaanniizzaarraa eenn ooccaassiióónn ddee llaa ssaanncciióónn ddeell PPrrooyyeeccttoo ddee LLeeyy qquuee ccrreeóó llaa AAuuttoorriiddaadd ddee llooss RReeccuurrssooss AAccuuááttiiccooss ddee PPaannaammáá ((AARRAAPP)).. LLAAMMAASSUURR eess uunnaa eemmpprreessaa qquuee ccuullttiivvaa ttrruucchhaass eenn llaass zzoonnaass aallttaass ddee BBooqquueettee eenn PPaannaammáá yy ppuueeddee ccoonnttaaccttaarrllooss eenn eell tteellééffoonnoo ((550077))772200--22118833 oo aall ccoorrrreeoo eelleeccttrróónniiccoo llaammaassuurr@@ccwwppaannaammaa..nneett

�OOFFEERRTTAA DDEE PPLLAANNTTAA DDEE PPRROOCCEESSOO ““MMAARRIINNAA PPAACC..IINNCC”” EENN EELL PPUUEERRTTOO PPEESSQQUUEERROO DDEE VVAACCAAMMOONNTTEE

MMaarriinnaaPPaacc,, IInncc.. eess uunnaa ppllaannttaa pprroocceessaaddoorraa ddee pprroodduuccttooss ddeell mmaarr,, mmuuyy vveerrssááttiill yy ppuueeddee sseerr uussaaddaa ppaarraa uunnaa ggrraann ccaannttiiddaadd ddee ooppeerraacciioonneess ddee pprroocceessaammiieennttoo ddee aalliimmeennttooss eenn ggeenneerraall aassii ccoommoo ddee llaannggoossttiinnooss,, ccaammaarroonneess,, ppeessccaaddooss yy oottrrooss pprroodduuccttooss ddeell mmaarr;; ccuueennttaa ccoonn ssuu ppllaann HHAACCCCPP yy eessttaa rreeggiissttrraaddaa ccoonn llaa FFDDAA ddee EEUUAA yy ttaammbbiieenn cceerrttiiffiiccaaddaa ppaarraa eexxppoorrttaarr aa llaa UUnniióónn EEuurrooppeeaa.. TTiieennee ssuu RReeggiissttrroo IInndduussttrriiaall vviiggeennttee eell ccuuaall bbrriinnddaa uunnaa ggrraann ccaannttiiddaadd ddee bbeenneeffiicciiooss ffiissccaalleess ((ii..ee.. eexxeenncciióónn ddee iimmppuueessttoo ssoobbrree llaa rreennttaa,, eexxcceeppcciióónn ddee CCAAIIRR,, iimmppoorrttaacciióónn lliibbrree ddee iimmppuueessttooss ppaarraa mmaatteerriiaass pprriimmaass,, mmaaqquuiinnaarriiaass,, eettcc.. yy oottrrooss bbeenneeffiicciiooss)).. EEssttáá llooccaalliizzaaddaa eenn eell PPuueerrttoo ddee VVaaccaammoonnttee eenn PPaannaammáá,, sseeddee ddee llaa fflloottaa ccaammaarroonneerraa yy aattuunneerraa.. CCaappaacciiddaaddeess ddee llaa PPLLAANNTTAA:: CCoonnggeellaacciióónn:: 99 TTMM ppoorr ddííaa;; CCaappaacciiddaadd AAllmmaacceennaajjee CCoonnggeellaaddoo:: 5555 TTMM.. FFaabbrriiccaacciióónn ddee HHiieelloo::1155 TTMM ppoorr ddííaa,, CCaappaacciiddaadd AAllmmaacceennaajjee eenn HHiieelloo:: 3366 TTMM.. SSuuppeerrffiicciiee:: 11,,000000 mm22 ((1100,,556622 ssqq.. fftt..)) ÁÁrreeaa CCeerrrraaddaa:: 11,,225500 mm22 ((1133,,220033 ssqq.. fftt..)) PPllaannttaa EEllééccttrriiccaa:: 225500 KKVVAA CCOONNTTAACCTTOO:: RRooyy EE.. IIccaazzaa PPrreessiiddeennttee TTeell.. ((550077)) 225511--00114444 FFaaxx.. ((550077)) 225511--00778822 CCeell.. ((550077)) 66661122--44990077 rreeiiccaazzaa@@ppaa..iinntteerr..nneett

�OOppttiimmiizzaarraann pprrootteecccciióónn ddee mmaammííffeerrooss mmaarriinnooss

CCOOSSTTAA RRIICCAA

�MMIINNAAEE bbuussccaa pprrootteeggeerr 2255%% ddee tteerrrriittoorriioo mmaarriinnoo

�MMiilleess ddee ttoorrttuuggaass lllleeggaann aa CCaammaarroonnaall

�AAccuuiiccuullttoorreess ddiisseeññaarráánn eessttrraatteeggiiaa ppaarraa 22000077

�113300 eexxppeerrttooss ddeebbaatteenn ssoobbrree ppeelliiggrroo ddee ffeennóómmeennooss

�GGuurrúú ddee hhuurraaccaanneess’’ pprreevvéé ffuueerrttee cciicclloo eenn 22000077

EELL SSAALLVVAADDOORR

�EEssttuuddiiaanntteess ccuullttiivvaann ttoorrttuuggaass mmaarriinnaass

NNOOTTIICCIIAASS DDEE IINNTTEERREESS

�PPéérrddiiddaass eenn aaggrriiccuullttuurraa yy ppeessccaa ssee eelleevvaann aa 228800 mmiilllloonneess ddóóllaarreess

�CCaarriibbee yy nnoo AAttlláánnttiiccoo

Optimizarán protección de mamíferos marinos

Estudiantes panameños podrán robustecer sus conocimientos en Biología General y Protección de los Mamíferos Marinos, además del manejo de cuidados de mamíferos marinos varado.

Con la firma de convenio de Cooperación Institucional, firmado por el rector de la Universidad Marítima Internacional de Panamá (UMIP), Capitán Orlando Allard y el Presidente Ejecutivo de Ocean Embassy Panamá (OEP), Robin Friday, se busca propiciar la colaboración en proyectos o programas de capacitación marítima, que aseguren la disponibilidad de recursos humanos.

Este acuerdo, según el Capitán Allard, producirá resultados grandiosos para nuestros estudiantes y este centro de estudios superiores ya que el 90% del comercio mundial se traslada por los océanos y se transporte en buque, por lo que en la UMIP confiamos que tenemos que proteger nuestro ambiente de trabajo, que son los océanos y la vida marina.

Firman convenio de cooperación.

Pare el presidente OEP, Robin Friday, su empresa está orgullosa de forjar esta nueva relación con la UMIP, ya que los estudiantes de estas carreras marítimas adquirirán un amplio conocimiento de las disciplinas de protección de mamíferos marinos y jugarán un importante papel en el cuidado de la apreciada vida marina de Panamá y de las futuras generaciones.

Dentro del convenio se establece el desarrollo de proyectos de capacitación técnica a nivel de competitividad internacional y la práctica profesional. También servirá para reforzar los programas académicos que brinda esta institución, mediante el intercambio de experiencias, conocimientos, documentos, información de los resultados de las investigaciones llevadas a cabo entre ambas partes.

hhttttpp::////wwwwww..ccrriittiiccaa..ccoomm..ppaa//aarrcchhiivvoo//hhooyy//ccoomm0044..hhttmmll

Noticias Nacionales: Cuido de especies

Minae busca proteger 25% de territorio marino

Vanessa Loaiza N. vloaiza@nacion.com

Costa Rica quiere proteger el 25% de su territorio marítimo para conservar especies en riesgo y garantizar un manejo sostenible de los recursos pesqueros.

La iniciativa la discute una comisión interinstitucional que encabeza el Ministerio del Ambiente y Energía (Minae), científicos y organizaciones ecologistas.

Según Roberto Dobles, ministro del ramo, si se definen medidas para conservar unos 147.000 kilómetros cuadrados del territorio marítimo, se promueve la reproducción de especies en peligro de extinción como el manatí y la tortuga verde.

Marco Quesada, de la organización Conservación Internacional, aseguró que estudios científicos demostraron “que sitios biodiversos bien conservados aumentan hasta en un 21% la producción de las pesquerías” (zonas de pesca).

Promesa. De ahí que la comisión interinstitucional se comprometió a trabajar durante los próximos seis meses para determinar las zonas más ricas en biodiversidad.

Minae quiere controlar el turismo que va a ver delfines y ballenas, porque los motores los aturden.

Luego debe levantar un mapa de las áreas protegidas y someterlas a programas de conservación absoluta o manejo restringido.

Esto significaría que en regiones cercanas a la isla del Coco o la isla del Caño --en el Pacífico-- y los manglares del Caribe se aplicarían restricciones de paso a buques mercantes o pesqueros.

En los casos de conservación absoluta, los navíos no podrían, ni siquiera, descargar sus desechos o residuos de combustibles en esas zonas protegidas del mar.

Robles se mostró esperanzado en que, con la cooperación económica de las organizaciones ecologistas, la protección del 25% del territorio marítimo sea una realidad a mediados del 2007.

Adelantó que grupos como Marviva ya ofrecieron sus embarcaciones para realizar patrullajes en las regiones seleccionadas.

El territorio marítimo de Costa Rica es rico en manglares, pastos marinos y arrecifes.

En sus aguas confluyen cinco especies de tortugas, manatíes, delfines y grandes mamíferos marinos como la ballena jorobada que cría a sus vástagos en las aguas del Pacífico sur costarricense.

hhttttpp::////wwwwww..nnaacciioonn..ccoomm//llnn__eeee//22000066//nnoovviieemmbbrree//2244//ppaaiiss990066774455..hhttmmll

Miles de tortugas llegan a Camaronal

Tras 15 años de ausencia, las lora regresaron a la playa nandayureña Entre la noche del martes y ayer llegaron 2.500 quelonios a desovar Jéssica López Corresponsal

Camaronal, Nandayure. Los pobladores de varias localidades cercanas al Refugio Nacional de Vida Silvestre Camaronal, así como extranjeros que estaban de visita en la zona, fueron testigos del primer arribo masivo de tortugas lora al sitio desde que fue declarado área protegida en 1994.

Este lugar, que abarca playa y zonas boscosas, era conocido por sus características de anidación solitaria, lo que significa que las tortugas llegan de una en una, y en muy poca cantidad.

Ayer en la mañana aún permanecían en la playa algunas de las tortugas que llegaron a desovar la noche anterior.

Sin embargo, desde la madrugada del martes y hasta ayer los guardaparques ya habían contabilizado cerca de 2.500 tortugas, algo que ellos llaman un espectáculo marino nunca visto en esa playa de Guanacaste.

“Tenemos tres años de estar monitoreando las tortugas aquí y nunca habíamos visto tantas; es impresionante, cuando empezaron a llegar no se podía caminar por la arena, incluso muchas usaban el mismo nido para depositar los huevos y hoy en la mañana (ayer para los lectores) los zopilotes hicieron un festín”, contó Kénner Quirós Brenes, encargado del refugio.

Regreso de las lora. Hace unos 15 años al lugar llegaban entre 800 y 1.000 tortugas de octubre a noviembre. No obstante, los quelonios habían dejado de ver Camaronal como un sitio de anidación. Ahora nuevamente decidieron buscar la playa como sitio para desovar.

“Creemos que en ese momento se alejaron por el peligro que ellas perciben por parte de los pescadores; esperamos que este fenómeno no sea una casualidad y que las tortugas estén regresando a casa”, agregó Quirós.

Aunque en esta ocasión solo llegaron tortugas lora, al refugio también han arribado ejemplares de otras especies como la baula, la carey y la tortuga negra, cuyas poblaciones se encuentran en peligro de extinción.

Según el criterio de Carlos Salas Jiménez, estos reptiles buscan nuevos sitios de anidación en lugares donde haya una extensa vegetación y no exista luz artificial.

Salas –de nacionalidad mexicana, médico veterinario y estudiante de Biología Marina– colabora en el refugio desde hace cinco meses.

“Es indescriptible cómo los pobladores y los niños de diferentes escuelas celebraron esta histórica arribada; los más pequeños no dejaban de hacer preguntas acerca de estos animales”, agregó.

La llegada masiva de las tortugas fue aprovechada por los guardaparques para llamar la atención de las comunidades vecinas sobre la importancia de conservar el refugio.

“No podíamos dejar pasar este momento para explicarle a las personas que esto nos pertenece a todos y que, por lo tanto, todos nos debemos involucrar en prácticas amigables con el medio ambiente”, señaló Kénner Quirós .

Durante esta y la próxima semana los funcionarios del Ministerio de Ambiente y Energía vigilarán para saber si llegan más tortugas, las cuales salen del mar

Vecinos de la playa Camaronal no dejaron pasar la oportunidad y fueron al sitio a ver a las tortugas. Fotos: Jéssica López para LN

principalmente en la noche y permanecen en la playa hasta tempranas horas de la mañana.

En la mira. “Esta arribada convertiría a Camaronal en un sitio de importancia en anidación y en la preservación de estas especies; estaremos muy pendientes para determinar la periodicidad con la que van a venir”, dijo Emel Rodríguez, director del Área de Conservación Tempisque.

Los expertos consideran que de ahora en adelante la playa de Camaronal estará en la mira de biólogos de todo el mundo.

El Refugio Nacional de Vida Silvestre Camaronal, creado el 2 de mayo de 1994, está ubicado en los distritos de Zapotal y Bejuco de Nandayure y en el distrito de Puerto Carrillo de Hojancha. Cuenta con una extensión de 220 hectáreas de bosque y tres kilómetros de playa.

Su alto potencial turístico por el fuerte oleaje la ha convertido en una playa apetecida por los amantes del surf; además, los servicios básicos que ofrece al visitante la hacen una playa muy concurrida, pese a su lejanía.

SSaann JJoosséé,, CCoossttaa RRiiccaa,, JJuueevveess 2233 ddee nnoovviieemmbbrree ddee 22000066,, 1122::2244::4466..

EEnn rreeuunniióónn pprrooggrraammaaddaa ppoorr IInnccooppeessccaa

AAccuuiiccuullttoorreess ddiisseeññaarráánn eessttrraatteeggiiaa ppaarraa 22000077

TTaattiiaannaa GGuuttiiéérrrreezz WWaa--cchhoonngg ttgguuttiieerrrreezz@@pprreennssaalliibbrree..ccoo..ccrr

UUnn ggrraann nnúúmmeerroo ddee pprroodduuccttoorreess nnaacciioonnaalleess ee

iinntteerrnnaacciioonnaalleess ssee rreeuunniirráá hhooyy ppaarraa eellaabboorraarr uunn

PPllaann NNaacciioonnaall ddee DDeessaarrrroolllloo ddee llaa PPeessccaa yy llaa

AAccuuiiccuullttuurraa ppaarraa 22000077,, uunn eevveennttoo oorrggaanniizzaaddoo

ppoorr eell IInnssttiittuuttoo CCoossttaarrrriicceennssee ddee PPeessccaa yy

AAccuuiiccuullttuurraa ((IInnccooppeessccaa)) ccoonn eell aauussppiicciioo ddee llaa

AAggeenncciiaa EEssppaaññoollaa ddee CCooooppeerraacciióónn IInntteerrnnaacciioonnaall

yy llaa OOrrggaanniizzaacciióónn PPeessqquueerraa yy AAccuuííccoollaa ddeell

IIssttmmoo CCeennttrrooaammeerriiccaannoo ((OOssppeessccaa))..

SSeeggúúnn eell pprreessiiddeennttee eejjeeccuuttiivvoo ddeell IInnccooppeessccaa,,

CCaarrllooss VViillllaalloobbooss SSoolléé,, eell tteemmaarriioo iinncclluuyyee

cchhaarrllaass ssoobbrree llaa ppiisscciiccuullttuurraa eenn aagguuaass

ccoonnttiinneennttaalleess,, llaa ccoommeerrcciiaalliizzaacciióónn ddee pprroodduuccttooss

aaccuuííccoollaass,, llaa ppaattoollooggííaa ddee oorrggaanniissmmooss aaccuuááttiiccooss,, llaa mmaarriiccuullttuurraa yy llooss ccuullttiivvooss ddee

ddiiffeerreenntteess eessppeecciieess ddee ppeecceess,, mmoolluussccooss,, ccrruussttáácceeooss yy ccaammaarroonneess..

““CCoonn eessttoo ssee pprreetteennddee aannaalliizzaarr llaa ssiittuuaacciióónn ddee llaa aaccuuiiccuullttuurraa ccoossttaarrrriicceennssee,, ssuu lleeggiissllaacciióónn

yy llaass ppoollííttiiccaass eessttaattaalleess,, llaa tteeccnnoollooggííaa ddiissppoonniibbllee,, eell ddeessaarrrroolllloo ddee llaa iinniicciiaattiivvaa pprriivvaaddaa,, llaa

iinnffrraaeessttrruuccttuurraa eexxiisstteennttee yy llaass ppeerrssppeeccttiivvaass ddeell sseeccttoorr,, ddee ccaarraa ccoonn llaa ffoorrmmuullaacciióónn ddeell

LLaa pprroodduucccciióónn ddee ttiillaappiiaa ggeenneerraa iinnggrreessooss ssuuppeerriioorreess aa llooss $$2277,,55 mmiilllloonneess aannuuaallmmeennttee,, ppoorr lloo qquuee llaass aauuttoorriiddaaddeess qquuiieerreenn ppootteenncciiaarr ddiicchhaa aaccttiivviiddaadd yy oottrraass aaccuuííccoollaass..

nnuueevvoo PPllaann NNaacciioonnaall ddee DDeessaarrrroolllloo PPeessqquueerroo yy AAccuuííccoollaa””,, ddeessttaaccóó..

LLaa aaccttiivviiddaadd ssee rreeaalliizzaarráá aa ppaarrttiirr ddee llaass 88::3300 aa..mm.. eenn llaass iinnssttaallaacciioonneess ddeell IInnssttiittuuttoo

CCeennttrrooaammeerriiccaannoo ddee EEssttuuddiiooss SSoocciiaalleess,, eenn SSaann IIssiiddrroo ddee CCoorroonnaaddoo yy ssee pprroolloonnggaarráá hhaassttaa

llaass ssiieettee ddee llaa nnoocchhee..

EEll ppaaííss rreecciibbee aaccttuuaallmmeennttee ppoorr ccoonncceeppttoo ddee vveennttaass ddee ttiillaappiiaa cceerrccaa ddee $$2277,,55 mmiilllloonneess,, lloo

qquuee ccoonnffiirrmmaa eell aauuggee ddee eessttaa aaccttiivviiddaadd..

EEnn 11999955,, eell áárreeaa ddee ccuullttiivvooss aaccuuííccoollaass eerraa ddee 11..441144 hheeccttáárreeaass ddee eessppeejjoo ddee aagguuaa,, llaa

pprroodduucccciióónn aallccaannzzaabbaa llaass 66..339955 ttoonneellaaddaass mmééttrriiccaass,, mmiieennttrraass qquuee eenn 22000055 eell áárreeaa eess ddee

22..663366 hheeccttáárreeaass ccoonn uunnaa pprroodduucccciióónn ddee 2233..556688 ttoonneellaaddaass mmééttrriiccaass..

EEnn CCoossttaa RRiiccaa,, eenn llooss 1144 úúllttiimmooss aaññooss,, llaa aaccuuiiccuullttuurraa hhaa iiddoo aaddqquuiirriieennddoo mmaayyoorr

iimmppoorrttaanncciiaa,, nnoo ssoolloo ccoommoo uunnaa aalltteerrnnaattiivvaa ddee pprroodduucccciióónn ddee pprrootteeíínnaa ddee oorriiggeenn aaccuuááttiiccoo,,

ssiinnoo ddeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa eemmpprreessaarriiaall..

SSeeggúúnn uunn iinnffoorrmmee eennttrreeggaaddoo ppoorr eell eexx pprreessiiddeennttee ddeell IInnccooppeessccaa,, LLuuiiss PPaarriiss,, llaa

ccoommppeettiittiivviiddaadd ddeell sseeccttoorr ppeessqquueerroo yy aaccuuííccoollaa ssee eessttáá vviieennddoo aaffeeccttaaddaa ppoorr eell

eessttaannccaammiieennttoo eenn llaa pprroodduucccciióónn,, oorriiggiinnaaddaa ppoorr llaa ssoobbrreeeexxpplloottaacciióónn ddee aallgguunnooss ddee llooss

rreeccuurrssooss --pprriinncciippaallmmeennttee aaqquueellllooss ppeerrtteenneecciieenntteess aa llaass ppeessqquueerrííaass ccoosstteerraass-- aassíí ccoommoo ppoorr

llooss eeffeeccttooss ddee ccoonnddiicciioonneess cclliimmááttiiccaass aaddvveerrssaass yy llaa ccoonnttaammiinnaacciióónn ddee llooss mmaarreess..

PPrroodduucccciióónn aaccuuííccoollaa

CCoommppaarraattiivvoo

PPrroodduuccttoo 11999955 22000055

TTiillaappiiaa 33..775555 1177..332288

CCaammaarróónn 22..55 55..771144

TTrruucchhaa 114400 552222

LLaannggoossttiinnoo nnoo eexxiissttííaa 55

TToottaall 66..339955 2233..556699

FFuueennttee:: IInnccooppeessccaa..

http://www.prensalibre.co.cr/2006/noviembre/23/economia02.php

Noticias Aldea Global:

130 expertos debaten sobre peligro de fenómenos

Alejandra Vargas M. alevargas@nacion.com

Este mes Costa Rica es la sede mundial de los huracanes.

Más de 130 especialistas de todo el orbe se reúnen esta y la próxima semana en el hotel Herradura durante el Sexto Cursillo Internacional de la Organización Meteorológica Mundial (OMM).

En este congreso mundial, que se realiza cada cuatro años, científicos de diversas ramas procuran compartir y examinar los conocimientos actuales sobre los ciclones tropicales.

Además, discuten como deben ser los instrumentos y procedimientos necesarios para estandarizar la investigación y mejorar la predicción de estos fenómenos naturales en el orbe y así, reducir el número de daños y riesgos conexos a los huracanes.

“Los huracanes y ciclones siempre han ocurrido, pero ahora tenemos muchas más herramientas para detectarlos. Lo que sigue es compartir la información”, aseguró Lixion Ávila, especialista encargado de la investigación de huracanes en la Administración Nacional de la Atmósfera y los Océanos (NOAA) de Estados Unidos.

“Este congreso se realiza en el país como reconocimiento a la investigación en materia de meteorología que se hace en Costa Rica desde hace muchos años y a la calidad de información que se envía desde aquí a las agencias meteorológicas del mundo”, aseguró Mario Sánchez, del Instituto Meteorológico Nacional (IMN). El cursillo finalizará el jueves 30 de noviembre.

Podría superar los 6

‘Gurú de huracanes’ prevé fuerte ciclo en 2007

William Gray es conocido en el orbe por sus acertados pronósticos Habrían más de 10 tormentas tropicales, seis huracanes y dos fuertes ciclones Alejandra Vargas M. alevargas@nacion.com

La temporada de huracanes 2007 será un ciclo muy fuerte que podría superar el promedio de diez tormentas tropicales que merecerán un nombre por su fuerza, seis huracanes y dos ciclones.

Se considera huracán cuando hay vientos de 119 kilómetros por hora y huracán mayor o ciclón cuando supera los 177 kilómetros por hora.

El pronóstico fue hecho por el prestigioso meteorólogo William Gray, conocido en todo el orbe como el ‘gurú de los huracanes’, debido a sus acertados vaticinios durante los últimos 40 años.

“Todavía no tenemos todos los números listos y confirmados pero los daremos oficialmente el

próximo viernes 8 de diciembre”, destacó Gray en el marco del Sexto Cursillo Internacional de la Organización Meteorológica Mundial que se realiza en el país.

El experto adelantó que, sin duda, él ya puede afirmar que la temporada del 2007 será mucho más intensa que la del 2006 y similar a la del 2005, cuando las letras del abecedario fueron insuficientes para nombrar a todas las tormentas tropicales que se produjeron.

“Para este año (2006) se había previsto una temporada muy fuerte (17 tormentas y nueve huracanes) pero al final no lo fue tanto puesto que los efectos del fenómeno El Niño (que calienta las aguas), disminuyeron la intensidad de los fenómenos”, aclaró.

“Sin embargo, para el 2007 El Niño ya se habrá ido y la intensidad de los huracanes será nuevamente intensa”, atinó Gray.

Hasta ahora, la temporada 2006 tuvo ocho tormentas tropicales menos que las previstas por Gray y su equipo de la Universidad Estatal de Colorado (EE. UU.).

El científico William Gray, de la Universidad Estatal de Colorado, es reconocido por acertar en sus pronósticos sobre huracanes. Carlos González

Voz experta

William Gray, de 76 años, ha investigado los huracanes durante los últimos 40 años

La temporada del 2006 en el Atlántico tuvo el menor número de tormentas que merecieron un nombre desde 1997, la menor cantidad de huracanes desde el 2002 y el menor número de tormentas con nombre desde el 2001.

“No tendremos igual suerte el próximo año. El 2007 será mucho más activo”, dijo el meteorólogo.

El pronóstico.La confección de los pronósticos sobre huracanes se realizan analizando en gran detalle tres variables: la temperatura del agua, el incremento en la humedad en el aire y, el comportamiento de los vientos en las diferentes capas de la atmósfera terrestre.

Gray asegura que al evaluar el comportamiento actual de la humedad del aire, el calentamiento del agua y la distribución de los vientos, y se compara con datos de temporadas anteriores, se puede deducir que el número de tormentas, huracanes y ciclones será mayor en el 2007.

Por su parte, Lixion Ávila, líder de investigación sobre huracanes en la Administración Nacional de la Atmósfera y los Océanos de Estados Unidos (NOAA, por sus siglas en inglés) cuestiona el planteamiento. “Yo no le prestaría demasiada atención a los pronósticos de huracanes pues son engañosos y hay muchas variables que no se pueden conocer realmente”, dijo.

“No se puede asegurar siquiera que el fenómeno El Niño estará o no presente para atenuar o incrementar los daños de una temporada de huracanes. Hay muchas variables que deben considerarse y no siempre se conocen todos los datos para pronosticarlos”, aseveró.

Según Ávila, el mensaje es que todos debemos estar preparados para lo que venga y escuchar a las autoridades pertinentes para tomar medidas en cada país.

“Puede ser que vengan muchos huracanes y sean leves, como puede ser que hayan muchos muy fuertes o que hayan pocos. Puede que sucedan lejos o cerca de aquí y por eso impacten diferente. El asunto es que, con un solo huracán fuerte Costa Rica podría verse muy afectada, aunque la temporada 2007 fuera leve”, destacó Ávila.

En ambos casos, Gray y Ávila coinciden en que la cantidad y fuerza de los huracanes no tiene relación alguna con el cambio climático, sino con el ciclo natural del clima. “Mi posición personal es que la gente sobredimensiona el calentamiento global cuando hay muchos otros problemas de los que hay que ocuparse”, concluyó Gray.

http://www.nacion.com/ln_ee/2006/noviembre/24/aldea905981.html

Sonsonate

Estudiantes cultivan tortugas marinas

Marcos Salguero

EEll nnaacciimmiieennttoo ddee ddeecceennaass ddee ttoorrttuugguuiittaass mmaarriinnaass ccaauussóó aaddmmiirraacciióónn eenn llaa ppoobbllaacciióónn eessttuuddiiaannttiill ddeell iinnssttiittuuttoo nnaacciioonnaall TThhoommaass JJeeffffeerrssoonn ccuuaannddoo aalluummnnooss ddeell bbaacchhiilllleerraattoo ggeenneerraall eexxppeerriimmeennttaarroonn ppoorr pprriimmeerraa vveezz eell ccuullttiivvoo ddee eessttaaeessppeecciiee eenn hhuueerrttooss aarrtteessaannaalleess..

NNuunnccaa ssee iimmaaggiinnaarroonn qquuee aa ccaassii 2255 kkiillóómmeettrrooss aall nnoorrttee ddee llaa ppllaayyaa ppooddííaann tteenneerr llooss ééxxiittooss ddeesseeaaddooss:: ddoosshhiieelleerraass ddee dduurraappaaxx,, aarreennaa ddeell mmaarr,, hhuueevvooss ddee ttoorrttuuggaa ddee llaa eessppeecciiee ggoollffiinnaa yy ddooss ffooccooss ssiirrvviieerroonn ppaarraa aanniiddaarrllooss aannffiibbiiooss..

LLaa iinniicciiaattiivvaa ssuurrggiióó ddeell pprrooffeessoorr MMeellvviinn HHiillaarriioo MMaarrrrooqquuíínn,, qquuiieenn iimmppaarrttiióó dduurraannttee eessttee aaññoo llaa mmaatteerriiaa ddeesseemmiinnaarriioo aa 5544 aalluummnnooss ddeell bbaacchhiilllleerraattoo ggeenneerraall..

DDeennttrroo ddeell tteemmaarriioo ddee llaa mmaatteerriiaa ssee eennccuueennttrraa llaa pprreesseerrvvaacciióónn ddee rreeccuurrssooss nnaattuurraalleess,, yy eessoo llooss mmoottiivvóó ppaarraaqquuee ffuueerraann hhaacceerr uunn rreeccoorrrriiddoo aa llaass ppllaayyaass ddee llaa BBaarrrraa ddee SSaannttiiaaggoo,, eenn eell mmuunniicciippiioo ddee SSaann FFrraanncciissccooMMeennéénnddeezz,, eenn AAhhuuaacchhaappáánn,, ppaarraa ccoonnoocceerr eenn sseeppttiieemmbbrree llaa ffoorrmmaa eenn qquuee aanniiddaann llaass ttoorrttuuggaass mmaarriinnaass..

EEll vviiaajjee nnoo ffuuee eenn vvaannoo,, yyaa qquuee ccoommpprraarroonn vvaarriiaass ddoocceennaass ddee hhuueevvooss aa llooss lluuggaarreeññooss ppaarraa lluueeggoo ccoollooccaarrllooss eennllooss hhuueerrttooss aarrtteessaannaalleess..““''EEll eexxppeerriimmeennttoo nnooss hhaa sseerrvviiddoo ppaarraa ccoonnoocceerr qquuee ssíí ssee ppuueeddee aappooyyaarr aa llaa pprreesseerrvvaacciióónnddee eessttaa eessppeecciiee eenn vvííaass ddee eexxttiinncciióónn;; ttaammbbiiéénn hhaann aapprreennddiiddoo aa ccuullttiivvaarr eessttaa ttoorrttuuggaa aauunn ffuueerraa ddee ssuu hháábbiittaatt””,,ddiijjoo MMaarrrrooqquuíínn..

CCaassii ddooss mmeesseess ddeessppuuééss,, lloo qquuee ppaarreeccííaa aallggoo iimmppoossiibbllee ddiioo eeffeeccttoo,, yyaa qquuee ddeessddee eell mmaarrtteess ddee eessttaa sseemmaannaa hhaannccoommeennzzaaddoo aa nnaacceerr llaass ggoollffiinnaass.. UUnn nneeuummááttiiccoo iinnffllaabbllee,, aagguuaa ssaallaaddaa yy aarreennaa ddeell mmaarr hhaann sseerrvviiddoo ppaarraammaanntteenneerrllaass.. LLaa pprróóxxiimmaa sseemmaannaa sseerráánn lanzadas al mar.

http://www.laprensagrafica.com/departamentos/657228.asp

EEccoonnoommííaa eenn eell MMuunnddoo

EEccoonnoommííaa eenn eell MMuunnddoo::

PPéérrddiiddaass eenn aaggrriiccuullttuurraa yy ppeessccaa ssee eelleevvaann aa 228800 mmiilllloonneess ddóóllaarreess

LLuunneess 2277 ddee nnoovviieemmbbrree,, 22000066 [[0099::1188::0000]] hhoorraa ddee CCoossttaa RRiiccaa

RRoommaa,, 2277 nnoovv ((EEFFEE))..-- LLooss ddaaññooss yy ppéérrddiiddaass eenn llaa aaggrriiccuullttuurraa,, ppeessccaa yy sseeccttoorr ffoorreessttaall ddee LLííbbaannoo ppoorr llaass hhoossttiilliiddaaddeess ddeell ppaassaaddoo vveerraannoo ssee eessttiimmaann eenn uunnooss 228800 mmiilllloonneess ddee ddóóllaarreess,, sseeggúúnn uunn iinnffoorrmmee ddee llaa OOrrggaanniizzaacciióónn ddee NNaacciioonneess UUnniiddaass ppaarraa llaa AAggrriiccuullttuurraa yy llaa AAlliimmeennttaacciióónn ((FFAAOO))..

EEll ccoonnfflliiccttoo aaffeeccttóó aall sseeccttoorr aaggrrííccoollaa yy ggaannaaddeerroo ddee ffoorrmmaa ddiirreeccttaa,, ppoorr llooss bboommbbaarrddeeooss,, ""ppeerroo mmuucchhoo mmááss iimmppoorrttaannttee"" ffuuee eell iimmppaaccttoo eeccoonnóómmiiccoo iinnddiirreeccttoo eenn ttéérrmmiinnooss ddee ppeerrddiiddaass ddee mmeerrccaaddoo yy eemmpplleeoo.. LLaa ssiittuuaacciióónn eemmppeeoorraa ssii ssee ttiieennee eenn ccuueennttaa qquuee mmuucchhooss ccaammppeessiinnooss nnoo ppooddrráánn hhaacceerr ffrreennttee aa ssuuss ddeeuuddaass,, ppuueess nnoorrmmaallmmeennttee llaass ssaallddaann dduurraannttee eell ppeerriiooddoo ddee ccoosseecchhaa,, lloo qquuee iimmppiiddee qquuee iinniicciieenn llaa nnuueevvaa tteemmppoorraaddaa pprroodduuccttiivvaa ddeebbiiddoo aa llaa ffaallttaa ddee ccaappiittaall..

LLaass mmaayyoorreess ppéérrddiiddaass eeccoonnóómmiiccaass ssee ddeebbiieerroonn aa llaa iimmppoossiibbiilliiddaadd ddee aacccceeddeerr aa llooss ccaammppooss dduurraannttee eell ccoonnfflliiccttoo,, qquuee ccooiinncciiddiióó ccoonn llaa tteemmppoorraaddaa ddee ccoosseecchhaa ddee aallgguunnooss ccuullttiivvooss ddeessttiinnaaddooss aa llaa eexxppoorrttaacciióónn yy oottrrooss ssiigguueenn aaúúnn iinnuuttiilliizzaaddooss ppoorr llaa pprreesseenncciiaa ddee bboommbbaass ssiinn eexxpplloottaarr..

LLaa FFAAOO cciiffrraa llaass ppéérrddiiddaass eenn eell sseeccttoorr aaggrrííccoollaa eenn 223322 mmiilllloonneess ddee ddóóllaarreess,, aa llooss qquuee ssee ssuummaann 2222 mmiilllloonneess eenn eell ppeeccuuaarriioo;; 1166 mmiilllloonneess eenn eell ffoorreessttaall yy 99,,77 mmiilllloonneess eenn llaa ppeessccaa.. CCoommoo rreessuullttaass ddeell ccoonnfflliiccttoo,, eell iinnffoorrmmee ccaallccuullaa qquuee ssee hhaann ppeerrddiiddoo uunnaass 1155..000000 ccaabbeezzaass ddee ggaannaaddoo oovviinnoo yy ccaapprriinnoo,, 33..000000 vvaaccaass,, 11..225500 ttoorrooss,, 660000..000000 ppoollllooss yy 1188..000000 ccoollmmeennaass..

EEnn eell sseeccttoorr ppeessqquueerroo,, llaass ppéérrddiiddaass ssee cceennttrraarroonn eenn llaa ddeessttrruucccciióónn ddee eeqquuiippooss ee iinnffrraaeessttrruuccttuurraass eenn eell ppuueerrttoo ddee OOuuzzaaii yy llaa ddeessttrruucccciióónn ddee mmááss ddee 330000 eemmbbaarrccaacciioonneess ccoonn ssuu aappaarreejjooss.. LLaa iimmppoossiibbiilliiddaadd ddee aappaaggaarr llooss iinncceennddiiooss ffoorreessttaalleess dduurraannttee eell ccoonnfflliiccttoo ffuuee llaa pprriinncciippaall ccaauussaa ddee llaass ppeerrddiiddaass eenn eell sseeccttoorr ffoorreessttaall..

LLaa FFAAOO hhaa iiddeennttiiffiiccaaddoo aacccciioonneess pprriioorriittaarriiaass qquuee ddeebbeenn rreeaalliizzaarrssee eenn llooss pprróóxxiimmooss sseeiiss oo ddooccee mmeesseess ppaarraa rreessppoonnddeerr aa llaa ssiittuuaacciióónn ccrrííttiiccaa ddee llaass ccoommuunniiddaaddeess rruurraalleess eenn LLííbbaannoo oorriieennttaall,, ppaarraa lloo ccuuaall pprreecciissaa 1177 mmiilllloonneess ddee ddóóllaarreess.. EEssaass aacccciioonneess iinncclluuyyeenn eell ssuummiinniissttrroo ddee sseemmiillllaass,, ppllaannttoonneess,, ffeerrttiilliizzaanntteess yy ppeeqquueeññooss eeqquuiippooss ddee rreeggaaddííoo,, qquuee ppeerrmmiittaann rreeiinniicciiaarr llaass aaccttiivviiddaaddeess aaggrrííccoollaass..

LLaa aayyuuddaa aa llooss ggaannaaddeerrooss aaffeeccttaaddooss,, qquuee eessttáánn eennttrree llooss ggrruuppooss mmááss ppoobbrreess ddee llaa ppoobbllaacciióónn rruurraall,, iinncclluuiirráá rreeppoonneerr eell ggaannaaddoo,, aassíí ccoommoo eell ssuummiinniissttrroo ddee mmeeddiiccaammeennttooss vveetteerriinnaarriiooss,, ppiieennssooss yy eeqquuiippooss ppaarraa llaass eexxpplloottaacciioonneess lleecchheerraass..

IIgguuaallmmeennttee ssee nneecceessiittaann ffoonnddooss ppaarraa rreehhaabbiilliittaarr llaass iinnffrraaeessttrruuccttuurraass ddeell sseeccttoorr ppeessqquueerroo yy llaa eennttrreeggaa ddee mmaatteerriiaall aa llooss aaccuuiiccuullttoorreess.. EEFFEE

ccrr//ccbbmm http://www.nacion.com/ln_ee/2006/noviembre/27/ueconomia-mu2.html

CCCCCCCCaaaaaaaarrrrrrrriiiiiiiibbbbbbbbeeeeeeee yyyyyyyy nnnnnnnnoooooooo AAAAAAAAttttttttlllllllláááááááánnnnnnnnttttttttiiiiiiiiccccccccoooooooo

GGuuiilllleerrmmoo QQuuiirróóss,, OOcceeaannóóggrraaffoo FFííssiiccoo

PPrreeáámmbbuulloo

DDeessddee ssuu nnaacciimmiieennttoo aa llaa vviiddaa iinnddeeppeennddiieennttee CCeennttrrooaamméérriiccaa ssee vviioo aammeennaazzaaddaa eenn ssuuss iinntteerreesseess ppoorr llaass ggrraannddeess ppootteenncciiaalleess eeccoonnóómmiiccaass.. CCuuaannddoo llaa CCoorroonnaa IInngglleessaa ddeeccrreettóó qquuee eell PPrrootteeccttoorraaddoo ddee llaa MMoossqquuiittiiaa ssee

eexxtteennddííaa ddeessddee BBeelliiccee hhaassttaa BBooccaass ddeell TToorroo ((11883399)),, iinncclluuyyeennddoo ddeessddee lluueeggoo llaa ccoossttaa ccaarriibbeeññaa ttiiccaa,, ssee

oobblliiggóó aa llooss hhaabbiittaanntteess ddee MMooíínn ppaaggaarr ssuuss iimmppuueessttooss aa aaqquueellllaa ddoommiinnaacciióónn,, aannttee lloo ccuuaall CCaarrrriilllloo eennvvííaa

nnuueessttrroo eejjéérrcciittoo aa hhaacceerr rreessppeettaarr eessee lleejjaannoo tteerrrriittoorriioo.. EEnn 11884488 EEssttaaddooss UUnniiddooss ((ccoonnssttiittuuiiddaa ppoorr llaass 1133

ccoolloonniiaass ddee llaa ccoossttaa eessttee --oo aattlláánnttiiccaa--)) ee IInnggllaatteerrrraa,, ssee rreeppaarrtteenn llooss ddeerreecchhooss ssoobbrree eell lliittoorraall ddeell CCaarriibbee

CCeennttrrooaammeerriiccaannoo --aa eessppaallddaass ddee llooss ggoobbiieerrnnooss llooccaalleess-- ccoonn eell pprrooppóóssiittoo ddee aasseennttaarr ssuuss ddeerreecchhooss ssoobbrree llaa ddeesseemmbbooccaadduurraa ddeell rrííoo SSaann JJuuaann yy eell ccaannaall iinntteerroocceeáánniiccoo ((ttrraattaaddoo CCllaayyttoonn--BBuullwweerr)).. PPoorr eelllloo pprroommuueevveenn aa

ttrraavvééss ddee ssuu ddiipplloommaacciiaa eell uussoo ddeell ttéérrmmiinnoo aattlláánnttiiccoo ppaarraa rreeffeerriirrssee aall MMaarr CCaarriibbee,, ppuueess ddee eessttaa ffoorrmmaa lleess

eerraa mmááss ffáácciill ccoonnvveenncceerr aa nnuueessttrrooss llííddeerreess ddee llaa iiddeennttiiffiiccaacciióónn ggeeooggrrááffiiccaa ccoonn ssuuss iinntteerreesseess ccoommuunneess.. LLoo

ccuuaall ddee hheecchhoo vviieennee mmuuyy bbiieenn,, ppuueess nnuueessttrraa ccllaassee ggoobbeerrnnaannttee eerraa llaa oolliiggaarrqquuííaa qquuee rreessppiirraabbaa ppoorr ssuuss rraaíícceess

eeuurrooppeeaass ––ssiinnóónniimmoo ddee aattlláánnttiiccaass--.. YYaa eenn llaa pprriimmeerraa mmiittaadd ddeell ssiigglloo XXXX eennttrreeggaammooss nnuueessttrraa ssoobbeerraannííaa eenn aaqquueellllooss tteerrrriittoorriiooss aa llaa SSttaannddaarrdd FFrruuiitt CCoo.. yy aa llaa NNoorrtthheenn RRaaiillwwaayy CCoo..,, qquuiieenneess ssiigguueenn aaccuuññaannddoo eell

ttéérrmmiinnoo ppaarraa bbeenneeffiicciioo ddee ssuuss iinntteerreesseess eeccoonnóómmiiccooss..

SSoobbrree eell ffoonnddoo ddeell ttéérrmmiinnoo

EEss ffrreeccuueennttee eessccuucchhaarr ppoorr llaa rraaddiioo yy vveerr eenn llaa tteelleevviissiióónn,, ccoommoo llooss ppeerriiooddiissttaass yy llooss jjeerraarrccaass ddee llaass

iinnssttiittuucciioonneess aalluuddeenn aa llaa mmaassaa ddee aagguuaa oocceeáánniiccaa aalllleennddee ddee nnuueessttrraass ccoossttaass oorriieennttaalleess ccoonn eell nnoommbbrree eerrrróónneeoo ddee EEll AAttlláánnttiiccoo oo CCoossttaa AAttlláánnttiiccaa;; rreeffiirriiéénnddoossee aa llaass ttiieerrrraass bbaajjaass aall eessttee ddee llaa ccoorrddiilllleerraa qquuee

aattrraavviieessaa llaa rreeggiióónn ddeell nnoorrooeessttee aall ssuurreessttee.. NNaaddaa mmááss eeqquuiivvooccaaddoo ddeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa ggeeooggrrááffiiccoo.. EEssttee

eerrrroorr ssee hhaa lleeggaalliizzaaddoo eenn llooss ppaaíísseess cceennttrrooaammeerriiccaannooss,, aall ddeennoommiinnaarr tteerrrriittoorriiooss ee iinnssttiittuucciioonneess ppúúbblliiccaass ccoonn

eell aaddjjeettiivvoo ddee aattlláánnttiiccaass.. PPoorr eelllloo ttééccnniiccaammeennttee yy cciieennttííffiiccaammeennttee hhaabbllaannddoo eell lliittoorraall CCaarriibbee ddee nnuueessttrraa

rreeggiióónn nnoo eessttáá ccuubbiieerrttoo ppoorr llaass lleeyyeess ccoommuunneess..

CCoommoo pprrooffeessiioonnaall eenn cciieenncciiaass mmaarriinnaass,, eess mmii oobblliiggaacciióónn iinnssiissttiirr eenn eessttee aassuunnttoo yy ddeessddee lluueeggoo,, ddaarr rraazzoonneess

ddee ffoonnddoo.. VVeeaammooss aallgguunnaass::

LLaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass ffííssiiccaass yy qquuíímmiiccaass ddee ccaaddaa ccuueerrppoo ddee aagguuaa mmaarriinnoo,, lloo iiddeennttiiffiiccaann ddeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa cciieennttííffiiccoo.. EEssttoo eess,, ssee ppuueeddeenn ccaarraacctteerriizzaarr ddee ffoorrmmaa uunniivveerrssaall yy ssiinn aammbbiiggüüeeddaaddeess.. EEnnttrree eellllaass llaa

eessttrruuccttuurraa ttéérrmmiiccaa ddee llaass aagguuaass,, llaass ccoorrrriieenntteess mmaarriinnaass yy eell rrééggiimmeenn ddee iinntteerrccaammbbiioo ddee ccaalloorr ccoonn llaa

aattmmóóssffeerraa cceerrccaannaa;; ssoonn pprroocceessooss ffííssiiccooss qquuee aacceennttúúaann eell ccaarráácctteerr pprrooppiioo ddeell MMaarr CCaarriibbee ddiiffeerreenncciiáánnddoolloo

mmuuyy bbiieenn ddeell OOccééaannoo AAttlláánnttiiccoo..

LLaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass yy ddiiffeerreenncciiaass oocceeaannooggrrááffiiccaass aannoottaaddaass,, ssee hhaann ppuueessttoo ddee mmaanniiffiieessttoo ddééccaaddaass aattrrááss

ccuuaannddoo llaass NNaacciioonneess UUnniiddaass pprroommoovviieerroonn iinnvveessttiiggaacciioonneess yy ppuubblliiccaacciioonneess ((aa ttrraavvééss ddee IIOOCCAARRIIBBEE)),, eenn

llaass ccuuaalleess ssee ddeejjóó eessttaabblleecciiddoo llooss rraassggooss aammbbiieennttaalleess qquuee ccaarraacctteerriizzaann eessttee ccuueerrppoo ddee aagguuaa..

CCuubbaa yy PPuueerrttoo RRiiccoo ssoonn eejjeemmppllooss ddee ppuueebbllooss ccaarriibbeeññooss qquuee ssii ttiieenneenn ccoossttaass eenn aammbbooss lliittoorraalleess.. YY eessttaa

ddiiffeerreenncciiaa eennttrree llaass aagguuaass qquuee bbaaññaann uunnaa yy oottrraa ccoossttaa eess ttaann nnííttiiddaa ppaarraa ssuuss ppoobbllaaddoorreess,, qquuee eenn ssuu

lleeggiissllaacciióónn nnaacciioonnaall ddiissttiinngguueenn ffáácciillmmeennttee aammbbooss lliittoorraalleess.. YY ssuuss ppuueebbllooss ccoonnoocceenn bbiieenn qquuee llaa ffaauunnaa,, llaass

aagguuaass yy llaass mmaarreeaass eenn aammbbooss ssoonn ddiiffeerreenntteess,, aauunnqquuee cceerrccaannooss ssee eennccuueennttrreenn..

EEll ggrraann ffííssiiccoo IIssaacccc NNeewwttoonn eenn 11668877 yy lluueeggoo eell mmaatteemmááttiiccoo LLaappllaaccee eenn 11777766,, eennccoonnttrraarroonn qquuee llaa ffoorrmmaa ddee

llaa ccuueennccaa mmaarriinnaa qquuee ccoonnttiieennee llaass aagguuaass,, iinncclluuyyeennddoo ssuuss pprrooffuunnddiiddaaddeess,, eenn ccoommbbiinnaacciióónn ccoonn llaa aattrraacccciióónn

ggrraavviittaacciioonnaall ddee llooss aassttrrooss cceerrccaannooss,, eess ccaauussaa yy eess ddiiffeerreenncciiaa eennttrree llaass ddiivveerrssaass mmaarreeaass eenn llooss ooccééaannooss ddeell

PPllaanneettaa.. AAccttuuaallmmeennttee ccoonnoocceemmooss qquuee llaa ffoorrmmaa ddee llaass ccuueennccaass qquuee ccoonnttiieenneenn eessttooss ddooss ccuueerrppooss mmaarriinnooss eess

ttaann ggrraannddee,, qquuee oorriiggiinnaann mmaarreeaass ddiiffeerreenntteess eennttrree ssíí.. EEll CCaarriibbee ttiieennee aammpplliittuuddeess qquuee oosscciillaann eennttrree 2200 yy 4455

cceennttíímmeettrrooss ddee aallttoo yy ssuu ffrreeccuueenncciiaa eess ddiiuurrnnaa.. EEssttoo eess eell nniivveell ddeell mmaarr ssuubbee oo bbaajjaa ccaaddaa 2244 hhoorraass,, ppuueess rreessppoonnddee mmááss aa llaa aattrraacccciióónn ggrraavviittaacciioonnaall ddeell SSooll.. MMiieennttrraass qquuee eell AAttlláánnttiiccoo ttiieennee aammpplliittuuddeess eennttrree 110000 yy

440000 cceennttíímmeettrrooss,, ccoonn uunnaa mmaarreeaa sseemmiiddiiuurrnnaa ddee 1122 hhoorraass ddee ppeerrííooddoo,, rreessppoonnddiieennddoo aa llaa aattrraacccciióónn

ggrraavviittaacciioonnaall ddee llaa LLuunnaa..

PPoorr lloo ttaannttoo llaa cciieenncciiaa yy llaa ttééccnniiccaa iinnddiiccaann ssiinn lluuggaarr aa dduuddaass,, qquuee eell MMaarr CCaarriibbee nnoo eess nnii ppaarrttee ddeell OOccééaannoo AAttlláánnttiiccoo nnii uunnaa ddeennoommiinnaacciióónn vváálliiddaa ppaarraa eessttee.. CCoommoo ttaammppooccoo lloo eess eenn ssuu áámmbbiittoo MMaarr MMeeddiitteerrrráánneeoo

ppaarraa aaqquueell uunniiddoo aall OOccééaannoo AAttlláánnttiiccoo ppoorr GGiibbrraallttaarr,, ttaall ccoommoo ffuuee eessttaabblleecciiddoo ssiiggllooss aattrrááss ppoorr ggrriieeggooss,,

rroommaannooss yy áárraabbeess.. EEll nnuueessttrroo ttaammbbiiéénn eess sseenncciillllaammeennttee uunn mmaarr eennttrree iissllaass ee iissttmmooss,, uunn vveerrddaaddeerroo

mmeeddiitteerrrráánneeoo aammeerriiccaannoo --iinn mmeeddiiaass tteerrrraa--..

¿¿EErrrroorr oo mmaallaa iinntteenncciióónn??..

DDuurraannttee llaa ccoonnqquuiissttaa eeuurrooppeeaa eell MMaarr CCaarriibbee ffuuee ddeennoommiinnaaddoo

ccoommoo llaa MMaarr ddeell NNoorrttee ((FFiigg..11)),, ppoorr ccuuaannttoo llooss nnaavveeggaanntteess

eessppaaññoolleess tteennííaann ccllaarroo qquuee aaqquueell nnoo eerraa eell OOccééaannoo AAttlláánnttiiccoo..

AAttrreevviiddooss nnaavveeggaanntteess qquuee hhaabbííaann ppeerrcciibbiiddoo aapprrooppiiaaddaammeennttee qquuee aall ppeenneettrraarr llaass AAnnttiillllaass llaass mmaarreeaass qquuee rreeggííaann ssuuss

mmaanniioobbrraass ddee aattrraaqquuee,, aassíí ccoommoo llaass pprrooppiieeddaaddeess ddeell

eeccoossiisstteemmaa mmaarriinnoo qquuee rreegguullaabbaa llaass nnuueevvaass vvaarriieeddaaddeess ddee

ppeecceess,, eerraann ddiiffeerreenntteess..

FFiigg.. 11.. PPrriimmeerr mmaappaa ccaarrttooggrrááffiiccoo ddee AAmméérriiccaa CCeennttrraall.. 11665500.. MMuusseeoo ddee IInnddiiaass,, EEssppaaññaa..

PPoosstteerriioorrmmeennttee dduurraannttee llaa ccoolloonniiaa eess llllaammaaddoo MMaarr ddee llaass

AAnnttiillllaass.. OO sseeaa,, ddee nnuueevvoo ssee uuttiilliizzaa llaa ppaallaabbrraa mmaarr yy nnoo

ooccééaannoo..

EEnn rraazzóónn ddee llooss iinntteerreesseess ddee llaass ggrraannddeess ppootteenncciiaass ddee llaa ééppooccaa ppoorr ddoommiinnaarr eell ccaannaall iinntteerroocceeáánniiccoo

cceennttrrooaammeerriiccaannoo,, eenn eell ssiigglloo XXIIXX ssee aaccuuññaa eell ttéérrmmiinnoo aattlláánnttiiccoo ccoommoo ppaarrttee ddee llaa eessttrraatteeggiiaa ppaarraa ddaarr ppoorr

sseennttaaddoo llooss ddeerreecchhooss ddee IInnggllaatteerrrraa ccoommoo pprrootteeccttoorraa ddeell rreeiinnaaddoo ddee llaa MMoossqquuiittiiaa,, eell ccuuaall ssee eexxtteennddííaa ddeessddee

BBeelliiccee hhaassttaa BBooccaass ddeell TToorroo,, aasseegguurraannddoo ccoonn eelllloo eell aacccceessoo aall rrííoo SSaann JJuuaann yy aall LLaaggoo ddee NNiiccaarraagguuaa.. LLaa

mmaayyoorr ppootteenncciiaa ddee llaa ééppooccaa aarrrreemmeettee ccoonn ssuu fflleemmááttiiccaa yy ppooddeerroossaa ddiipplloommaacciiaa ppaarraa ppooppuullaarriizzaarr eessttee

ttéérrmmiinnoo,, ppaassaannddoo aall oollvviiddoo llaa vviieejjaa ddeennoommiinnaacciióónn eessppaaññoollaa.. DDee eessttaa nnoommeennccllaattuurraa hhaaccee eeccoo EEssttaaddooss UUnniiddooss,, eell ccuuaall ppoorr llaass mmiissmmaass rraazzoonneess aacceennttúúaann eell ttéérrmmiinnoo eerrrróónneeoo aa ttrraavvééss ddeell ttrraattaaddoo CCllaayyttoonn--BBuullwweerr

((1100 ddee aabbrriill,, 11885500)),, mmeeddiiaannttee eell ccuuaall ssee rreeppaarrtteenn llaass ccoossttaass ccaarriibbeeññaass cceennttrrooaammeerriiccaannaass.. TTrraattaaddoo

eessttrraattééggiiccoo ppaarraa llooss iinntteerreesseess nnoorrtteeaammeerriiccaannooss dduurraannttee llaa GGeessttaa CCeennttrrooaammeerriiccaannaa ddee 11885566--11885577,, qquuee lleess

ppeerrmmiittee aasseegguurraarr ssuu ddoommiinniioo eenn tteerrrriittoorriiooss cceennttrrooaammeerriiccaannooss aall mmaarrggeenn ddee llooss ggoobbiieerrnnooss nnaacciioonnaalleess..

DDeessddee eennttoonncceess ppoorr iinnfflluueenncciiaa ddee eessaass ccuullttuurraass nnuueessttrraass aauuttoorriiddaaddeess ssee vvuueellvveenn ccoommppllaacciieenntteess ccoonn eell

ttéérrmmiinnoo,, lloo ccuuaall eess aappllaauuddiiddoo ppoorr llaa oolliiggaarrqquuííaa ddee llaa ééppooccaa aa qquuiieenneess lleess ccaayyóó mmuuyy bbiieenn eell ttéérrmmiinnoo ppuueess ssee

hhoonnrraabbaann ddee qquuee ssuu ppaaííss ccoommppaarrttiieerraa aagguuaass yy ccoossttaass ccoonn aaqquueellllaass nnaacciioonneess ddee uullttrraammaarr ddee ddoonnddee

pprroovveennííaann llooss hhiiddaallggooss qquuee hhaabbííaann ttrraaííddoo llaa ccuullttuurraa hhaassttaa eessttaass ttiieerrrraass..

EEnn llooss pprriimmeerrooss aaññooss ddeell ssiigglloo XXXX cceelleebbrraammooss aaccuueerrddooss ffiinnaanncciieerrooss yy ddee ddeessaarrrroolllloo ddee llaa vveerrttiieennttee

aattlláánnttiiccaa,, eennttrreeggaannddoo nnuueessttrraa ssoobbeerraannííaa eenn aaqquueellllooss tteerrrriittoorriiooss aa llaa SSttaannddaarrdd FFrruuiitt CCoo.. yy aa llaa NNoorrtthheenn

RRaaiillwwaayy CCoo.. eennttrree oottrraass ttrraannssnnaacciioonnaalleess,, llaass ccuuaalleess ccoonnttiinnúúaann uuttiilliizzaannddoo eessttee ttéérrmmiinnoo ppaarraa bbeenneeffiicciioo ddee ssuuss

iinntteerreesseess eeccoonnóómmiiccooss.. MMiissmmoo qquuee pprroommuueevveenn yy llooggrraann iinntteeggrraarr aa llaa lleeggiissllaacciióónn yy ccuullttuurraa nnaacciioonnaall dduurraannttee

eessee ssiigglloo..

LLaa ppoobbllaacciióónn qquuee hhaabbiittaa nnuueessttrroo lliittoorraall oorriieennttaall,, eess uunnaa mmeezzccllaa aaffrrooccaarriibbeeññaa yy nnoo bbllaannccaa --oo aattlláánnttiiccaa--.. EEssttaa

eess oottrraa rraazzóónn hhiissttóórriiccaa ffoorrzzaaddaa ppaarraa ccoonnffuunnddiirr aa pprrooppóóssiittoo llooss ttéérrmmiinnooss,, nneeggaannddoo uunnaa rreeaalliiddaadd ééttnniiccaa llaa

ccuuaall eess oorrgguulllloo ddee nnuueessttrrooss ppuueebbllooss.. LLooss ccoommppaattrriioottaass ddeell CCaarriibbee mmeerreecceenn qquuee llaass ttiieerrrraass qquuee llooss vviieerroonn

nnaacceerr lllleevveenn eell nnoommbbrree aapprrooppiiaaddoo,, ddeerriivvaaddoo ddee uunnaa eettnniiaa aammeerriinnddííggeennaa qquuee ssii ttiieennee rraaíícceess pprrooppiiaass..

AA llaa lluuzz ddee nnuueessttrraa ccuullttuurraa ppoosstt--iinnddííggeennaa,, eell uussoo ddeell ttéérrmmiinnoo eerrrróónneeoo eess oottrraa iinnddiiccaacciióónn ddee llaa aauusseenncciiaa ddee

uunnaa ccuullttuurraa mmaarriinnaa eenn nnuueessttrroo ppuueebblloo,, llaa ccuuaall qquueeddóó ppeerrddiiddaa eennttrree llooss vvaalllleess yy mmoonnttaaññaass qquuee ddoommiinnaarroonn

nnuueessttrraa nnaacciioonnaalliiddaadd ccoolloonniiaall,, bboorrrraannddoo uunnaa hheerreenncciiaa aauuttóóccttoonnaa qquuee ssoosstteennííaa vvaalloorreess ddiiffeerreenntteess,, ttaall ccoommoo

ssee hhaa ddeemmoossttrraaddoo ppoorr llooss ccoonnoocciimmiieennttooss aavvaannzzaaddooss eenn mmaanneejjoo ddee rreeccuurrssooss ccoosstteerrooss eennttrree llooss aaññooss 11220000--11555500 DD..CC..

CCoonncclluussiióónn

EEss uunn hheecchhoo cciieennttííffiiccoo qquuee AAmméérriiccaa CCeennttrraall nnoo ttiieennee ccoossttaa eenn eell OOccééaannoo AAttlláánnttiiccoo.. SSoolloo eenn eell MMaarr CCaarriibbee..

YY ppoorr lloo ttaannttoo llaa vveerrttiieennttee,, eell lliittoorraall,, llaass aagguuaass mmaarriinnaass,, llaass iinnssttiittuucciioonneess yy llaass lleeyyeess,, ddeebbeenn rreeffeerriirrssee

eexxppllíícciittaammeennttee aall CCaarriibbee.. EE iigguuaallmmeennttee llooss pprrooggrraammaass ddee eessttuuddiioo,, llooss tteexxttooss,, llooss eedduuccaaddoorreess yy llooss

ppeerriiooddiissttaass ddeebbiieerraann uuttiilliizzaarr eell ttéérrmmiinnoo ccoorrrreeccttoo yy nnoo hhaacceerr eeccoo ddee uunnaa vviieejjaa ppoollííttiiccaa iimmppeerriiaalliissttaa ppaassaaddaa ddee

mmooddaa..

MMaanntteenneerr eell ttéérrmmiinnoo eerrrróónneeoo eenn nnuueessttrrooss ddííaass eess iiggnnoorraarr lloo qquuee llaa cciieenncciiaa sseeññaallaa.. PPeerroo lloo mmááss ggrraavvee eess rreeiitteerraarr nneeggaacciioonneess ééttnniiccaass qquuee aavveerrggoonnzzaarroonn aa nnuueessttrrooss aanntteeppaassaaddooss..

______________________________

LLooss CCaarriibbeess

SSoonn ggrruuppooss ddee aammeerriinnddiiooss qquuee vviivvííaann ddeessddee llaa ddeesseemmbbooccaadduurraa ddeell OOrriinnooccoo hhaassttaa llaass AAnnttiillllaass MMaayyoorreess..

AAccttuuaallmmeennttee ssee uubbiiccaann eenn llaass GGuuyyaannaass yy BBeelliiccee.. AA eellllooss ssee ddeebbeenn ttéérrmmiinnooss ccoommoo ccaannooaa,, hhaammaaccaa,, ttaabbaaccoo,,

ccaacciiqquuee,, bboohhííoo yy gguuaajjiirroo.. EErraann uunn ppuueebblloo bbiilliinnggüüee yy ddee vvooccaacciióónn mmaarrííttiimmaa.. SSee hhaa ddooccuummeennttaaddoo qquuee aallrreeddeeddoorr ddeell aaññoo 11440000 ccoommeerrcciiaabbaann ccoonn llooss ppuueebbllooss ddee AAmméérriiccaa CCeennttrraall ttrraassllaaddáánnddoossee eenn ggrraannddeess ccaannooaass

ddee hhaassttaa 2255 ppaassaajjeerrooss.. DDeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa ccuullttuurraall,, uuttiilliizzaarr ssuu nnoommbbrree ppaarraa ddeennoommiinnaarr eell eeccoossiisstteemmaa

mmaarriinnoo ddee qquuee ffuueerroonn dduueeññooss eess uunn aacciieerrttoo hhiissttóórriiccoo..

**********************

Profesor Guillermo Quirós Director Instituto de Costas, USJC. Asesor Servicio Nacional de Guardacostas y Vigilancia Aérea. Ministerio de Seguridad Publica. Tels. (506)244-3926 Móvil (506)872-9531 Sitio Web http://www.institutodecostas.net