Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella · 2016-02-26 · Bioenergia Biopolttoaineita laajempi käsite, jolla voidaan biopolttoaineiden lisäksi tarkoittaa laajemmalla

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella

ei

Raportti 2.1. 2009 Bionova Engineering

Tornionlaakson Neuvosto

Bothnian Arc -yhdistys

Copyright © Bionova Engineering, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc -yhdistys

Lisätietoja raportista antavat:

Juho Korteniemi / Bionova Engineering

Gsm. +358 40 722 6954

[email protected]

www.bionova.fi

Peter Hagström / Tornionlaakson Neuvosto

Tel. +46 922 15641

Gsm. +46 70 319 5641

[email protected]

www.tornedalen.org

Heikki Aalto / Bothnian Arc

Tel. +46 922 15643

Gsm. +358 44 703 1331

[email protected]

www.bothnianarc.net

Raportti on laadittu Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella.

Lisätietoja Pohjoismaiden Ministerineuvoston energiayhteistyöstä saa osoitteesta

http://www.norden.org/energi/sk/index.asp?lang=6 ja bioenergia-alan pohjoismaisesta tutkimustoiminnasta

osoitteesta http://www.nordicenergy.net/section.cfm?id=1-0&path=2.

© Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 2

http://www.nordicenergy.net/section.cfm?id=1-0&path=2

http://www.norden.org/energi/sk/index.asp?lang=6

http://www.bothnianarc.net/

mailto:[email protected]

http://www.tornedalen.org/


http://www.bionova.fi/

Käsitteiden määrittely

Termit

Energia Energia kuvaa kykyä tehdä työtä. Energiaa on olemassa monia erilaisia

muotoja, kuten sähköenergiaa, lämpöenergiaa ja kemiallista energiaa.

Esimerkiksi tavallisessa takassa polttopuiden tai pelletin sisältämä kemiallinen

energia muuttuu paloprosessissa lämpöenergiaksi. Sama tapahtuu vaikkapa

öljykattilassa öljylle. Suuremmissa voimalaitoksissa lämpöenergiaa voidaan

edelleen muuttaa mekaaniseksi energiaksi ja siitä sähköenergiaksi

höyryturbiinin ja sähkögeneraattorin avulla.

Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia polttoaineita, kuten öljy,

maakaasu ja kivihiili. Fossiilisten polttoaineiden varat ovat muodostuneet

maapallolle miljoonia vuosia sitten. Suomessa ja Ruotsissa ei juurikaan tuoteta

fossiilisia polttoaineita, vaan niitä joudutaan tuomaan mm. Norjasta ja

Venäjältä.

Uusiutuvat polttoaineet Uusiutuvat polttoaineet tuotetaan luonnon kiertokulku huomioiden. Mikäli niitä

tuotetaan oikein, ne eivät vähennä maapallon energiavarantojen

kokonaismäärää. Uusiutuvia polttoaineita ovat mm. puuperäiset polttoaineet ja

biokaasu. Turvetta ei ole toistaiseksi määritelty uusiutuvaksi polttoaineeksi.

Biopolttoaine Biomassasta koostuva tai valmistettu polttoaine. Biopolttoaineita ovat esimerkiksi turve,

metsähake, pelletit biokaasu ja biodiesel. Biopolttoaineita käytetään sähkön ja

lämmön tuotantoon sekä liikenteen polttoaineena. Biopolttoaineet ovat

uusiutuvia turvetta lukuun ottamatta.

Bioenergia Biopolttoaineita laajempi käsite, jolla voidaan biopolttoaineiden lisäksi tarkoittaa

laajemmalla tasolla myös niiden raaka-aineita tai lopputuotteita

Lämpökattila Lämpökattilassa poltetaan biopolttoaineita. Polttoprosessissa lämpö siirtyy

veteen joka edelleen lämmittää tiloja esimerkiksi patterien kautta.

Kaukolämpökattilalla lämmitetään suurempaa vesimäärää lämpöverkostossa,

joka lämmittää useita taloja tai kokonaisia yhdyskuntia. Teollisuudessa

lämpökattilalla voidaan tuottaa lämmön (kuuma vesi) lisäksi myös

teollisuushöyryä.


Voimalaitos Voimalaitoksessa tuotetaan keskitetysti yhteiskunnan tai teollisuuden

tarvitsemaa lämpöä ja sähköä. Voimalaitoksia on lähes kaikissa kaupungeissa

ja osassa pienempiäkin keskuksia. Biovoimalaitoksissa poltetaan

biopolttoaineita.

Lämpöyrittäjyys Termillä tarkoitetaan yleensä yksityisten pienyrittäjien yksin tai yhdessä

toteuttamaa yritystoimintaa, jossa joko tuotetaan ja myydään polttoainetta

toisen yrityksen omistamalle lämpölaitokselle tai että tämän lisäksi myös

operoidaan itse lämpölaitosta ja myydään lämpöä asiakkaille. Ruotsissa

vastaavan tyyppistä toimintaa kuvaavana terminä käytetään usein lähilämpöä

(närvärme), valmislämpöä (färdig värme) tai pienimuotoista kaukolämpöä

(småskalig fjärrvärme). Ruotsissa näitä energiamuotoja tosin toimittavat

yleisesti myös mm.kunnalliset energiayritykset pienyrittäjien lisäksi.

Megawatti (MW) Tehon yksikkö. 1 MW = 1000 kW.

Megawattitunti (MWh) Energiamäärän yksikkö. 1 MWh = 1000 kWh

Pelletti Valmistetaan puristamalla hienojakoista biomassaa kuten sahanpurua.

Useimmiten sylinterin muotoisia halkaisijaltaan noin 2 senttimetriä ja

pituudeltaan muutaman senttimetrin.

Briketti Brikettejä valmistetaan pelletin tapaan puristamalla hienojakoista biomassaa.

Briketit ovat kuitenkin kooltaan pellettejä suurempia.

Metsähake Haketta valmistetaan pilkkomalla lastuiksi esimerkiksi harvennushakkuissa

syntynyttä puumassaa, kantoja tai puunjalostusteollisuuden sivutuotteita.

Haketta poltetaan usein turpeen kanssa samoissa lämpökattiloissa.

Turve Suoalueilla tuotettava biopolttoaine, jota käytetään polttoaineena alueella

yleisesti. Suurissa kohteissa käytetään irtonaista jyrsinturvetta. Pienemmissä

kohteissa voidaan käyttää kokoon puristettua palaturvetta. Turpeesta voidaan

myös valmistaa pellettejä ja brikettejä.

Biokaasu Valmistetaan mädättämällä orgaanisia aineita, kuten ruokajätteitä, lantaa tai

kasveja. Biokaasua syntyy myös kaatopaikoilla

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineita ovat mm. biodiesel, DME ja bioetanoli. Biodiesel on

dieseliä vastaava biopolttoaine, jonka kemialliset ominaisuudet ovat sitä


lähellä. Dimetyylieetteriä (DME) tuotetaan mustalipeästä ja sitä voidaan käyttää

dieselmoottoreissa. Bioetanolia voidaan käyttää bensiiniautoissa alle 5 %

seoksina ja erikoisajoneuvoissa suuremmissa määrin.

Mustalipeä Metsäteollisuuden sivutuote, jota syntyy selluprosessin sivutuotteena. Yleisesti

sitä poltetaan sellutehtaiden yhteydessä voimalaitoksissa ja sen sisältämät

kemikaalit kierrätetään takaisin prosessiin. Mustalipeästä voidaan

kaasutusprosessin kautta valmistaa DME:tä.

Kehittäjäorganisaatioita

Centek Centek on Luulajan teknillisen yliopiston, Luulajan kunnan ja Piteån kunnan

omistama kehitysyhtiö. Centek mm. koordinoi energia-alan kehitysprojekteja.

Chydenius Kokkolan yliopistokeskus, jossa toimivat yhteistyössä Oulun, Vaasan ja

Jyväskylän Yliopistot sekä Tampereen teknillinen yliopisto.

ETC Energitekniskt Centrum i Piteå (ETC) on tutkimus- ja kehityskeskus poltto-

kaasutus- ja biojalostamoteknologioiden alueella. ETC:n taustalla ovat Piteån

kaupunki sekä Luulajan teknillinen yliopisto ja Uumajan yliopisto.

KPAMK / Centria Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu (KPAMK) antaa sähkö- ja energia-alan

koulutusta Ylivieskassa. Koulun tutkimus- ja kehittämisyksikkö on nimenltään

Centria.

Lappia Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia antaa koulutusta antaa

koulutusta ammattiopisto Lappiassa ja Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa.

Lappia osallistuu energia-alan kehittämisprojekteihin.

LTU Luulajan teknillinen yliopisto. Tuottaa mm. energiatekniikan alan

yliopistotasoista opetusta ja tutkimusta. Toimintaa Luulajan lisäksi mm.

Skellefteåssa.

METLA Metsäntutkimuslaitos. Tekee puubioenergian tutkimusta. Toimipaikkoja eri

puolilla Suomea, selvitysalueella Kannuksessa, Muhoksella ja Kolarissa.

OAMK Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Opetusta ja kehittämistoimintaa liittyen

bioenergia-alaan.


Oulu Innovation Oy / Oulun Innovation hallinnoi Oulun OSKE:a, eli osaamiskeskusta.

OSKE Osaamiskeskusohjelma on määräaikainen erityisohjelma, jolla suunnataan

paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen

hyödyntämiseen. Oulussa on ympäristöalan OSKE.

OY Oulun Yliopisto. Erilaista energia-alaan liittyvää tutkimus- ja opetustoimintaa.

Oulun lisäksi sivutoimipisteitä useilla paikkakunnilla.


Tiivistelmä

Perämerenkaarelle ja Tornionlaaksoon on keskittynyt runsaasti bioenergia-alan osaamista ja toimintaa.

Alueella toimii kaksi vahvaa osaamista kokoavaa yliopistoa Luulajassa ja Oulussa sekä lisäksi lukuisia alaa

kehittäviä kehittämis- ja neuvontaorganisaatioita sekä koulutuslaitoksia. Alan tutkimuslaitosten, yliopistojen ja

koulutuslaitosten ympäristöön on syntynyt runsaasti uutta teknologiaa kehittäviä yrityksiä. Lisäksi alueella toimii

vahvaa perusliiketoimintaa harjoittavia suuryrityksiä ja näiden alihankkijoina tai itsenäisinä yrittäjinä toimivia

pienyrityksiä, kaikkiaan noin 300 kappaletta. Tämän lisäksi alueella on noin 100 putkiliikettä tai niiden

toimipaikkaa ja runsaasti pienimuotoisesti bioenergiaa tuottavia metsänomistajia ja maanviljelijöitä.

Huomioitavaa myös on, että suurin osa alueella tuotettavasta kaukolämmöstä tuotetaan biopolttoaineilla. Myös

sähköntuotannossa ja tulevaisuudessa yhä enemmän liikenteen polttoaineiden tuotannossa käytetään

biopolttoaineita. Vahvaa alueen energiateollisuutta tukee monipuolinen laitevalmistus ja palveluosaaminen.

Aluekehittämiselle alueen halkaiseva valtakunnan raja tarjoaa kuitenkin merkittävän haasteen. Jatkossa

bioenergia-alan kehityksen kannalta tärkeää olisikin perusliiketoiminnan kehittämisen ja tutkimuksen

edistämisen ohella pohjoismaisen yhteistyön lisääminen eri tasoilla. Nykyisin pohjoismaista yhteistyötä tehdään

lähinnä yliopistotasolla ja suurten yritysten toimesta.

Yliopistotasolla yhteistyö perustuu hyvään kielitaitoon ja kansainvälistymistä tukeviin rahoitusinstrumentteihin,

joita osataan käyttää. Sen sijaan kehittämishankkeissa ja pk-yrityssektorilla tietotaso ja osaaminen molemmista

edellä mainituista on heikompaa ja ollaan vakiinnuttu kansallisiin käytäntöihin. Pienillä yrityksillä markkinat ovat

usein paikallisia eikä lisämarkkinoita useinkaan etsitä aktiivisesti toisesta maasta potentiaalista huolimatta.

Suurten yritysten osalta lähialueen pohjoismainen yhteistyö on luonnollisempaa, koska niiden liiketoiminta,

organisaatiot ja konsernirakenteet ovat jo valmiiksi kansainvälisiä. Alueen pienyritysten vähäinen markkinointi

muihin pohjoismaihin näkyy esimerkiksi internetsivustoilla, joita pk-yrityksillä on vain harvoin Ruotsin kielellä

Suomessa tai päinvastoin. Kehittämisorganisaatioilla puolestaan kansainvälinen kehittäminen alalla on

myöskin yliopistoja vähäisempää ja aidosti varsinkin valtioiden rajat ylittäviä hankkeita on vähän.

Jatkossa siis alueen bioenergia-alaa, tai laajemmin uusiutuvaa energiaa ja ympäristöalaa tulisi kehittää

nykyistä kansainvälisemmäksi lähialueillaan. Kansainvälistä aspektia tulee käytännön liiketoiminnan

edistämisen ja investointien houkuttelun lisäksi myös alueen markkinoinnissa. Myös uusien rahoituslähteiden

käytön osaamisen lisäämiseksi alueella tulisi tehdä toimenpiteitä, tämä lisäisi alueen mahdollisuuksia

tutkimuksessa-, tuotekehityksessä ja elinkeinollisessa kehittämisessä. Erityisesti Suomen ja Ruotsin sekä

Suomen ja Norjan välisissä yhteyksissä olisi kehittämisen varaa. Jatkossa Pohjois-Kalotin alueella toimintaa

voisi koordinoida esimerkiksi kohtalaisen pitkäaikainen ”energiakaari –hanke”.

Osana selvitystyötä kartoitettiin energia-alan yrityksiä ja kehittäjiä yhteystietoineen. Toimijalista on liitteenä.


Sisällysluettelo

KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY ............................................................................................... 3

TIIVISTELMÄ ......................................................................................................................... 7

SISÄLLYSLUETTELO ........................................................................................................... 8

1 Johdanto ................................................................................................................................. 9

2 Selvitysalue: Perämerenkaari ja Tornionlaakso ........................................................................ 10

3 Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä elinkeinollinen kehittäminen ......................................... 11

4 Yritystoiminnan jakautuminen ................................................................................................ 16

4.1 Biopolttoaineiden tuotanto ja jakelu ................................................................................................................. 17 4.1.1 Turve ja puupolttoaineet ............................................................................................................................. 17 4.1.2 Biokaasu ...................................................................................................................................................... 20 4.1.3 Liikenteen biopolttoaineet: Biodiesel, DME ja Bioetanoli ..................................................................... 21

4.2 Energiantuotanto ................................................................................................................................................. 22

4.3 Laitteiden valmistus, myynti ja palvelut .......................................................................................................... 25 4.3.1 Laitevalmistus .............................................................................................................................................. 26 4.3.2 Laite-edustus, myynti ja huolto ................................................................................................................. 26 4.3.3 Asiantuntijapalvelut .................................................................................................................................... 27

5 Bioenergia-ala alueittain ........................................................................................................ 28

5.1 Keski-Pohjanmaa – Puuenergiaa ja lämpöyrittäjyyttä ................................................................................... 28

5.2 Ylivieskan seutu – kaasutusteknologiaa ja polttoaineita ................................................................................ 29

5.3 Oulun ja Raahen seutu – energia-alan keskittymä .......................................................................................... 30

5.4 Kemi-Tornion seutu ja Haaparanta – rajakauppaa myös energia-alalla ...................................................... 30

5.5 Tornionlaakso – energiaa matkailukeskuksiin ja tulevaisuuden kaivoksiin ................................................ 31

5.6 Luulaja, Boden, Kalix ja Älvsbyn – yliopistokoulusta ja laitekauppaa ........................................................ 32

5.7 Piteå – kansainvälisesti tunnettu energiakaupunki ........................................................................................ 33

5.8 Skellefteå – bioenergiaan investoiva kunta ..................................................................................................... 33

5.9 Pohjois-Norja – bioenergiaa ja öljyä ................................................................................................................ 34

6 Muiden uusiutuvan energian tuotantomuotojen kehitys alueella ................................................ 36

7 Yhteenveto ja jatkoehdotus .................................................................................................... 37

LIITE: BIOENERGIA-ALAN YRITYKSET SEKÄ TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISORGANISAATIOT .......................................................................................... 38


1 Johdanto

Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella toimii runsaasti bioenergia-alan toimijoita. Ala on kuitenkin

hajanainen ja varsinkin pienemmät toimijat tunnetaan huonosti. Lisäksi alan kehittäjien ja tutkijoiden välillä

tapahtuvia yhteistyömahdollisuuksia voisi olla nykyistä enemmän. Tämän selvityksen avulla bioenergia-

alan kehittämistoimia alueella voidaan tehostaa ja yhteistyötä lisätä.

Työn tarkoituksena oli selvittää Bioenergia-alan toimijat ja alan tilanne Tornionlaaksossa ja

Perämerenkaarella. Alan toimijoista tuli huomioida niin alan tutkijat, kehittäjät kuin yrityksetkin. Yrityksistä

huomioidaan koko ketju aina raaka-aineen tuottajista loppukäyttäjiin.

Toimija-analyysin jälkeen laadittiin analyysi alan bioenergiayritysten ja muiden toimijoiden toiminnasta ja

tilanteesta sekä selvitettiin alan nykyisiä yhteistyömuotoja ja klusterirakenteita. Lisäksi selvitettiin myös

meneillään olevia hankkeita ja niiden tilannetta.

Tähän raporttiin koottiin analyysi bioenergia-alan tilanteesta alueella sekä jatkoehdotukset. Toimijoiden

nimet, sijainti ja yhteystiedot ovat saatavissa liitteenä.


2 Selvitysalue: Perämerenkaari ja Tornionlaakso

Selvitysalueena tämän kartoituksen osalta olivat Perämerenkaari ja Tornionlaakso sekä Suomen että

Ruotsin puoleiselta osaltaan. Lisäksi käytiin läpi alan toimintaa Pohjois-Norjassa. Alueella toimii kaksi

kuntien ja seutukuntien yhteistyöorganisaatioita, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc –yhdistys.

Aluetta kutsutaan nimellä EUregio Arctica.

Selvitysalue muodostaa laajan ja erityisesti pohjois-etelä-suunnassa pitkän alueen, jonka eri seuduilla

luonnonolosuhteet, kehittämis- ja koulutustoiminnan määrä ja mm. kaupunkien ja kuntien koko määräävät

energia-alan toiminnan rakennetta, määrää ja laatua. Selvityksessä alue jaettiin tarkemman tarkastelun

suorittamiseksi pienempiin seutuihin. Selvitysalue, alueen kuntia ja valtakunnan rajat on esitetty kartassa

alla.

Kuva 1: Selvitysalue EU-regio Arctica (Tornionlaakso ja Perämerenkaari)


3 Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä elinkeinollinen kehittäminen

Tutkimus- ja kehitystoimintaa tehdään eri organisaatioissa ja hankkeissa. Yritykset tekevät tuotekehitystä

omissa hankkeissaan, mutta myös yhteistyössä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa.

Seuraavalla sivulla on esitetty kuva tärkeimmistä julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoimintaa

tekevistä tahoista alueella. Tutkimustoiminnassa tärkein rooli on alueen yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla,

vaikkakin esimerkiksi teknillisen alan tutkimuslaitoksilla on myös vahvaa kehittämis- ja

tuotekehitystoimintaa akateemisen tutkimustoiminnan lisäksi. Käytännönläheistä kehitystä ja tutkimusta

tehdään alempaa koulutustasoa tarjoavissa oppilaitoksissa. Elinkeinotoiminnan kehittämistä yhteistyössä

yritysten kanssa tehdään elinkeinojen kehityksestä vastaavien tahojen toimesta mm. kunnissa,

seutukunnissa ja kuntien yhteistyöorganisaatioissa. Oulun seudulla ympäristöalaa laajasti kehittää Oulu

Innovationin yhteydessä toimiva ympäristöalan osaamiskeskus (OSKE). Yhteistyötä bioenergian

edistämiseksi tehdään myös metsänomistajien järjestöjen kanssa niin Suomessa, Ruotsissa kuin

Norjassakin. Suomessa yhteistyötahoja ovat lähinnä metsänhoitoyhdistykset ja Ruotsissa

metsänomistajayritys Norra Skogsägarna. Norjassa vastaavan tyyppinen toimija on Allskog.

Erilaisten neuvontapalveluiden tehtävänä puolestaan on paitsi kehittää yritystoimintaa, myös tarjota tietoa

tavallisille kansalaisille siitä, kuinka esimerkiksi energiaa voi säästää tai ottaa käyttöön biopolttoaineita.

Energianeuvontaa tehdään laajasti Ruotsissa, jossa on jo pidempään vaikuttanut alueellinen

energiatoimisto Norrbottens Energikontor AB ja lisäksi on olemassa kuntien energianeuvojien verkosto

joka kunnassa. Suomessa Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto on vasta perustettu hankerahoituksella

METLA:n yhteyteen Muhokselle. Käytännön energianeuvontaa maatiloilla antavat Suomessa lähinnä

metsäkeskukset (Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukset) sekä Pro Agria ja

Ruotsissa LRF konsult.


Kuva: Bioenergia-alan kehittämis- ja tutkimustoiminta alueella, tärkeimpiä toimijoita ja hankkeita

Erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita toteuttavat erilaiset tahot. Suomessa runsaasti

bioenergiahankkeita ovat toteuttaneet mm. metsäkeskukset (metsäbioenergia) ja METLA (Muhoksen ja

Kannuksen yksiköt). Myös Pro Agria on toteuttanut energiahankkeita. Ruotsissa vastaavan tyyppisiä

hankkeita toteuttaa mm. LRF Konsult. Suomessa metsäkeskusten ja Pro Agrian rooli energia-alalla voi

kasvaa, kun valtakunnallinen maatilojen energiaohjelma Suomessa alkaa todennäköisesti vuoden 2009

puolivälissä.

Uudella ohjelmakaudella suurimmat kehittämishankkeet Suomessa ovat Oulunkaaren seutukunnan

hallinnoima uusiutuvan energian yrityskeskus –hanke ja vuoden vaihteessa 2009 todennäköisesti alkava

Lapin bioenergiaklusteri –hanke, joka toimii edelleen ”sateenvarjona” muille alan hankkeille Lapissa

(koordinaattori hankkeelle ei toistaiseksi tiedossa). Interreg –hankkeista merkittäviä jo rahoitettuja

hankkeita ovat puun kaasutukseen perustuva suomalaisten ja ruotsalaisten yhteinen Highbio –hanke (OY,

Centria, LTU ja ETC) ja lähinnä ruotsalaisten ja .norjalaisten välillä toteutettava Coe Energy –hanke

(Centek, LTU, VINN AS, Innovation Norway, HIN). Ruotsissa sekä Luulajan teknillinen yliopisto että ETC

sekä monet muut toteuttavat lukuisia energia-alan tutkimus- ja kehittämishankkeita. Alla olevassa

taulukossa on esitetty meneillään olevia hankkeita.


Kehittämistoimintaa Tutkimustoimintaa

Yliopistot ja Tutkimuslaitokset

-LTU- OY

- ETC

Energianeuvontaa- NorrbottensEnergikontor AB-Kuntien energianeuvojat(Ruotsi)- Pohjois-Pohjanmaanenergiatoimisto- LRF Konsult- Metsäkeskukset

Elinkeinojen kehittämistä- kehitysyhtiöt, kunnat ja seutukunnat- Toimintaryhmät

Erillishankkeet- Highbio- Coe energy- Oulunkaarenuusiutuvan energian yritys-keskus

Käytännön tutkimusta- KPAMK/Centria- Oulun AMK- Lappia

Taulukko: Meneillään olevia bioenergia-alan kehittämishankkeita.

Meneillään olevia bioenergia-alan kehittämishankkeitaKv-hankkeen nimi Tärkeimmät kumppanit Aihepiiri Tärkein rahoittaja

Ökat uttag av skoglig biomassa

METLA (koordinaattori Juha Nurmi), SLU Umeå, Umeån yliopisto, BioFuel Region, Allskog (metsänomistajayhdistys Norjassa), Norska skogsforskningsinstitutet Skog og Landskap, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto ja keskipohjanmaan metsänhoitoyhdistys

Metsäbioenergian ja lämpöyrittäjyyden tutkimus

Interreg IV A Botnia-Atlantica

Highbio

Kokkolan Yliopistokeskus (koordinaattori Ulf-Peter Granö), Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu, , ETC Piteå ja Luleå tekniska universitätet

Pienen kokoluokan puun kaasutuksen tutkimus

Interreg IV A Pohjoinen

COE-Energy

VINN AS, Centek (koordinaattori Lars-Åke Isaksson), Innovation Norway, Narvik University College, Luleå University of Technology

Energiantuotannon kehittäminen kylmissä olosuhteissa

Interreg IV A Pohjoinen

Hankkeen nimi Tärkeimmät kumppanit Aihepiiri RahoituslähdePohjois-Pohjanmaan Energiatoimisto METLA Energiatoimiston

käynnistäminen EAKR

Bieonergian saannon selvitys METLA (Rovaniemi ja Joensuu)

Tutkia bioenergian saatavuutta mm. Kemi-Tornio alueella

EAKR

Uusiutuvan energian yrityskeskus Oulunkaaren seutukunta

Bioenergia-alan yritystoiminnan kehittäminen

EAKR

Toisen sukupolven biodiesel -tehtaan perustamisselvityshanke

Kemi-Tornion kehittämiskeskusBiodieseltehtaan perustamiseen liittyviä kehittämistöitä

EAKR

Enepro Oulun Yliopisto

Energia-alan tutkimuksen ja koulutuksen profilointi Oulun Yliopistossa

EAKR

Norrbotten ja Oulu LTU, ETC, Oulun Yliopisto, kumppanit

Runsaasti erilaista bioenergiatutkimusta Tutkimusrahoitus

Bioenergia-alan kehittämis- ja tutkimustoiminta alueella perustuu eri tyyppisiin toimijoihin eri alueilla.

Yliopistokaupungeissa Oulussa ja Luulajassa merkittävä osa työstä tehdään nimenomaan yliopistoissa ja

näissä kaupungeissa onkin eniten erilaisia teknologioita kehittäviä yrityksiä. Monien korkean teknologian

yritysten osaamispohjan on yliopistolähtöistä ja liiketoiminta on vasta alkuvaiheessa. Luulajassa alan

kehittämistoimintaa tehostaa oma energiatekniikan osasto Luulajan teknillisessä yliopistossa, joka tekee

sekä alan tutkimusta että antaa opetusta. Oulussa ei varsinaisesti ole omaa energiatekniikan osastoa,

mutta useita tutkimusaloja, joilla on yhteyksiä energiantuotantoon. Oulun yliopistossa on myös parhaillaan

menossa Enepro -hanke, jonka tavoitteena on mm. uudistaa energia-alan opetusta ja käynnistää energia-

alan tutkimus- ja kehitysohjelma, jonka tarkoituksena on koordinoida alan tutkimusta ja tiivistää yhteistyötä

yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Oulun Yliopisto toimii myös Kokkolassa ja osa hankkeista

toteutetaan Kokkolan yksikön johtamina.


Ruotsissa hyvin merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa on Piteåssa, jossa on oma

energiateknologian tutkimuskeskus (ETC). Piteå on suhtautunut alan kehittämiseen avoimesti ja alue

onkin varsinkin alan ammattilaisten keskuudessa erittäin tunnettu jopa Euroopan ja maailman tasolla

puuhun perustuvien energiatuotteiden kehityspaikkana. Alueen tunnetuimpia yrityksiä ovat Chemrec AB

(mustalipeän kaasutusteknologia) ja Sunpine AB (kehittää mäntyöljybiodieselin valmistusta), molemmat

näistä yrityksistä tekevät läheistä yhteistyötä ETC:n ja Luulajan teknillisen yliopiston kanssa. Piteåån

suunnitellaan parhaillaan myös suurta tuulipuistoa.

Asukasmäärältään pienemmillä paikkakunnilla ja seuduilla Suomessa korostuvat ammattikorkeakoulujen

ja ammattikoulujen yhteydessä tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö energia-alalla. Ylivieskan ja Kemi-

Tornion alueilla alueen kuntayhtymien koulutus- ja tutkimuslaitokset (Centria ja Lappia) ovat yleensä

tutkimus- tai kehittämishankkeiden hallinnoijina paikallisten elinkeinoyhtiöiden ja seutukuntien ohella

energiahankkeissa. Myös Oulun seudun ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti bioenergia-alan

kehittämiseen.

Toimintaryhmät toteuttavat maaseudun kehitysohjelmia (EU-kehittämisohjelmia) Suomessa omilla

alueillaan ja rahoittavat pieniä paikallisia hankkeita myös bioenergia-alalla (esim energiapuun

korjuuvälineistö pienyrityksiin). Toimintaryhmistä alueella toimivat Pirityiset ry ja Rieska-LEADER ry Keski-

Pohjanmaalla ja Ylivieskan seudulla, Nouseva rannikkoseutu ry ja Jomma ry Oulun ja Raahen seudulla,

Peräpohjolan kehitys ry Kemin ympäristössä ja Outokaira Tuottamhan ry sekä Kyläkulttuuria tuntureitten

maassa ry Tornionlaaksossa.

Käytännössä yhteistyötä eri maissa olevien tahojen kanssa tehdään erityisesti yliopistoja

tutkimuslaitostasolla. Yliopistot ovat tottuneet mm. EU-hankkeissa kansainvälisyyteen ja tieteelliseen

työhön kuuluvat muutoinkin kansainväliset kontaktit. Lisäksi kielitaito hankkeiden kehittämisestä ja

koordinoinnista vastaavilla henkilöillä on yleensä hyvä. Sen sijaan kehittämishankkeissa ja neuvonnassa

yhteistyötä voitaisiin lisätä.

Haasteena yhteistyölle kehittämishankkeissa on paitsi rahoituksen jako (usein alue- tai maakohtainen)

sekä osittainen kilpailuasetelma Suomen ja Ruotsin ja maiden sisäisten eri seutujen ja myös yritysten

välillä. Toisaalta olisi huomioitava alueiden eri osaamistaso eri asioissa, osaamista siirtämällä tai

yhteistyöhankkeita tuottamalla erilaisten osaamisen välille lisää hyötyä voitaisiin saada. Myös

kielikysymykset voivat aiheuttaa haasteita osalle henkilöistä ja omassa maassa toimiminen koetaan

helpommaksi. Elinkeinojen kehittämisen osalta haaste myös on että bioenergia-alan liiketoiminta varsinkin

pk-sektorilla on usein paikallista eikä vientiin välttämättä panosteta yrittäjien toimesta. Neuvontahankkeilla

osaamista voitaisiin myöskin vaihtaa enemmän, vaikkakin neuvonta tulee suorittaa sitä tarvitsevien

äidinkielellä eikä siten vastaavan konkreettiseen yhteistyöhön voida mennä.


Huomioiden rajan tuoma vähäinen kulttuuriero ja helppo ylitettävyys, yhteistä energia-alan kehittämis- ja

tutkimustoimintaa voisi olla huomattavasti enemmänkin ja laajemmin. Tällä hetkellä yhteistyö painottuu

yliopistojen väliseen sekä Tornionlaakson kuntien markkinointi- ja kuntapalveluiden yhteistyöhön. Lisäksi

suomalaisten välinen yhteistyö Norjaan on melko vähäistä kehittämistoiminnassa. Yhteistyön

lisäämisessä käytännön kehittämistyössä ja yritystoiminnassa alueen kehitysorganisaatioilla olisi vielä

haasteita ratkottavaksi.


4 Yritystoiminnan jakautuminen

Perämeren kaarella ja Tornionlaaksossa on hyvin monen eri tyyppistä bioenergia-alan yritystoimintaa.

Karkeasti toiminta voidaan jakaa polttoaineiden tuotantoon ja jakeluun sekä energiantuotantoon ja

laitevalmistukseen, myyntiin ja asennukseen. Lisäksi alueella on mm. alan palveluntuottajia, eli

suunnittelijoita ja konsultteja.

Hankkeen yhteydessä kartoitettiin alan yrityksiä eri tahojen antamien tietojen sekä yritysrekistereiden

avulla. Alla on esitetty löydettyjen yritysten jakauma sen mukaan, mikä on niiden päätoimiala bioenergia-

alalla. On huomioitava että kartoituksessa ei huomioitu energiakasveja viljeleviä yrityksiä (tavalliset

maanviljelijät), kuljetusyrittäjiä eikä tavallisia putkiliikkeitä jotka mm. asentavat lämpölaitteita (alueella noin

100 toimipaikkaa). Konsulteista ja suunnittelijoista huomioitiin vain bioenergia-alalle panostaneet yritykset

(ei esim. energiansäästökeinoja kartoittavia yrityksiä). On myös hyvin todennäköistä, että osaa kaikkein

pienimmistä yrityksistä ei löydetty.

Lisäksi tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että yritykset eri aloilla ovat hyvin eri kokoisia eikä alan

työllistävyyttä tai taloudellista merkitystä voi arvioida alla olevien tietojen perusteella. Bioenergia-alan

tarkkaa rahallista volyymiä alueella ei voida myöskään tarkasti arvioida, koska tilastotietoa asiasta ei ole

saatavissa. Useimpien bioenergia-alalla toimivien yritysten päätoimiala on muu kuin bioenergia, jolloin

alan volyymi ja laajuus ei tule kattavasti esiin tilastotiedoissa.

Taulukko: Kartoitettujen yritysten jakautuminen alueella

Toimiala Yritysten määräBiodieselin tuotanto 3Biokaasun tuotanto 9Hakkeen tuotanto 26Energiantuotanto 34Lämpöyrittäjyys 19Pelletin tuotanto 5Pelletin myynti 12Polttopuiden myynti 80Turpeen tuotanto 50Konsultointi ja suunnittelu 6Energiapuun korjuu 14Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti 42Bioenergiahankkeiden rahoitus 1Yhteensä 301


Yritysten jakautuminen toimialoittain

9 %

11 %

6 %

2 %

4 %

26 %

17 %

2 %

5 %

14 %0 %

1 %3 %

Biodieselin tuotanto

Biokaasun tuotanto

Hakkeen tuotanto

Energiantuotanto

Lämpöyrittäjyys

Pelletin tuotanto

Pelletin myynti

Polttopuiden myynti

Turpeen tuotanto

Konsultointi ja suunnittelu

Energiapuun korjuu

Laitteistojen valmistus,asennus tai myyntiBioenergiahankkeidenrahoitus

Kuva: Bioenergia-alan yritystoiminnan jakautuminen alueella yritysten määrän mukaan.

4.1 Biopolttoaineiden tuotanto ja jakelu

4.1.1 Turve ja puupolttoaineet

TurveAlueen tärkein energianlähde erityisesti Suomen puolella on pitkään ollut turve. Turvealalla

markkinajohtajia ovat Suomessa Vapo Oy:n ja Ruotsissa Vapon tytäryhtiö Neova AB. Oulun seudulla

myös Turveruukki on hyvin merkittävä toimija. Lisäksi muutamissa kunnissa on myös pienempiä

paikallisia yrittäjiä mm. Övertorneålla, Ylitorniolla ja Kolarissa. Muutoin paikalliset yrittäjät osallistuvat

turvetuotantoon koneurakoinnin ja kuljetusten osalta, sillä mm. Vapo ostaa suuren osan turpeen

tuotantourakoista ja kuljetuspalveluista paikallisilta yrittäjiltä. Turvealan toiminta pidemmällä tähtäimellä

voi olla osittain uhattuna, koska sitä ei ainakaan toistaiseksi lasketa uusiutuvaksi polttoaineeksi. Mikäli sen

käyttö sallitaan liikennepolttoaineiden valmistuksessa, voi sen käyttö alueella kasvaa nopeastikin, sillä

Vapo suunnittelee rakentavansa biodieseltehtaan mahdollisesti Kemi-Tornio-alueelle tai Kolari-Pajala-

alueelle. Tämä edellyttää kuitenkin EU:n lupaa käyttää turvetta liikenteen biopolttoaineiden

valmistuksessa, asia päätettäneen lopullisesti vuonna 2009.


Sivutuotepuu ja metsähakeSivutuotepuuta ja metsähaketta poltettavaksi tuotetaan alueella merkittäviä määriä. Useimmiten

biopolttoaineiden hankintakustannukset ovat kuitenkin halvimpia turpeen ja haketetun sivutuotepuun

osalta, jolloin metsähaketta käytetään hyvin laajamittaisesti suurissa laitoksissa vain jos päästöoikeuden

hinta on hyvin korkea tai turpeen saatavuus on heikko (kuten talvi 2008/9). Turpeen edullisuus onkin

jonkin verran hidastanut puuenergia-alan kehitystä varsinkin Pohjois-Suomessa. Toisaalta turve on

välttämätön peruspolttoaine useimmissa suurissa laitoksissa, jota ilman ei myöskään puupolttoaineiden

käyttöä voida lisätä. Haketta käytetään eniten pääpolttoaineena pienissä lämpöyrittäjien omistamissa

laitoksissa. Sivutuotepuuta (esim kuoret, puru, lastut) syntyy mm. alueen sahoilla, talotehtailla ja

puusepänverstaissa ja sitä käytetään polttoaineena useilla alueen voimalaitoksilla tarjonnan mukaan.

Tarkkaa hakeketjussa olevien yrittäjien määrää alueella ei ole tiedossa (Energiapuun korjuu, haketus,

kuljetukset), heitä on kuitenkin useita kymmeniä.

PolttopuutPolttopuita tuotetaan varsinkin Pohjois-Suomessa, jossa suuressa osassa talouksia on takka. Ruotsissa

poltetaan puolestaan usein pellettiä vastaavalla tavalla takassa kuin Suomessa polttopuuta. Polttopuita

tuottavat useat yrittäjät sivutyönään tai väliaikaisesti omien metsänhoitotoimien mukaan ja myyvät niitä

alueen asukkaille ja matkailijoille. Nykyisin polttopuiden hinta voi paikallisesti varsinkin pienissä erissä

myytynä nousta hyvinkin korkeaksi ja tämä on kehittänyt alaa edelleen. Merkittäviä polttopuun myyjiä

alueella ovat mm. tmi Veikko Ojala (www.pilkepalvelu.com) Pudasjärvellä, TP Liiteri (www.puuliiteri.fi)

Lumijoella ja Norrlands ved (http://www.norrlandsved.com) Skellefteåssa. Myös Pohjois-Norjassa

tuotetaan polttopuita, kuten Nordreisa Asvo AS Nordreisassa (http://www.reisavekst.no/default.asp?

nc=3840&id=48).

PelletitPellettejä tuotetaan mekaanisen metsäteollisuuden (lähinnä sahat) kuivasta sivutuotepuusta puristamalla.

Raaka-ainetta pellettitehtaille voidaan myös tuottaa hakettamalla tuorepuuta. Selvitysalueella sijaitsee viisi

pellettitehdasta, joista neljä Ruotsissa ja yksi Suomessa. Ruotsissa pellettitehtaat sijaitsevat Skellefteåssa

(Bureå Pellets AB ja Skellefteå Kraft AB), Luulajassa (Bioenergi i Luleå AB) ja Pajalassa (Pajala Bioenergi

AB). Suomen ainoa pellettitehdas sijaitsee Keminmaalla (Lapin Ekolämpö Oy). Lisäksi lähialueilla sijaitsee

muutamia pellettitehtaita, mm. Arvidsjaurissa (Glommers Miljöenergi AB) ja Haapavedellä sekä

Kärsämäellä (Vapo Oy). Skellefteå Kraftilla on uutta pellettien tuotantoa myös Storumanissa. Nämä

toimijat myös tarjoavat pellettejä Perämerenkaaren ja Tornionlaakson alueella. Lähiaikoina pellettialalle

voi syntyä uusi toimija alueelle, sillä Fortum suunnittelee parhaillaan pellettitehtaan rakentamista

Pudasjärvelle.


http://www.reisavekst.no/default.asp?nc=3840&id=48

http://www.reisavekst.no/default.asp?nc=3840&id=48

http://www.norrlandsved.com/

http://www.puuliiteri.fi/

http://www.pilkepalvelu.com/

Tuorein pellettitehdasinvestointi alueen yritysten tekemänä on Skellefteå Kraftin pellettitehdas

Storumanissa. Investoinnin myötä Skellefteå Kraftista voi tulla jopa Ruotsin toiseksi suurin pelletintuottaja

Lantmännen agroenergin jälkeen, sillä yhteensä noin 230 000 tonnia vuosikapasiteetiltaan oleville

Skellefteån ja Storumanin laitoksillaan se voi tuottaa noin 10-15 % Ruotsin pelleteistä.1 Bioenergi i Luleå

AB operoi myös suurehkoa pellettitehdasta Luulajassa. Yrityksen omistavat ja toiminnallisesti tehtaalla

yhteistyötä tekevät Luleå Energi AB (kaupungin energiayhtiö) ja SCA Skog Norrbränslen. Alueen

pellettitehtaat on esitetty kartassa alla. Luulajan ja Skellefteån tehtaat ovat alueen suurimpia.

Kuva: Pellettitehtaat Perämerenkaarella ja Tornionlaaksossa sekä lähialueilla

Pellettien myynti antaa lisätuloja suurelle joukolle pienyrityksiä eri paikkakunnilla. Pellettiä Ruotsissa

myyvät mm. Granngården ketjun myyntipisteet, joita on useilla pienemmilläkin paikkakunnilla. Lisäksi

paikallisten yrittäjät myyvät ja jakelevat pellettiä mm. huoltoasemien yhteydessä. Suurempia eriä pellettiä

voi tilata myös suoraan tehtailta.

Lisäksi pellettiä suurempia brikettejä voidaan valmistaa mm. puulastuista, joita syntyy

puunjalostusteollisuuden sivutuotteina. Kiinnostusta briketteihin oli varsinkin 2000 –luvun alkupuolella ja

kokeiluja on tehty eri raaka-aineille. Toistaiseksi brikettien valmistus ja jakelu ei ole yhtä laajaa kuin

pellettien ja perustuu lähinnä yksittäisiin laitteistoihin puunjalostustehtaiden yhteydessä ja kokeiluihin.

Suomessa pieniä briketöintilaitoksia on ollut Lestijärvellä (Hirviset Oy) ja Ruukissa (Ruukin puunjalostus /

Ruukki wood)

1 Bioenergi 1/2008: Pelletsfabriker 2008


HaapavesiJa KärsämäkiVapo

ArvidsjaurGlommersmiljöenergi

PajalaPajalaBioenergi

LuulajaBioenergiI Luleå

KeminmaaLapin Ekolämpö

SkellefteåSkellefteå KraftBureå Pellets

4.1.2 Biokaasu

Biokaasua voidaan tuottaa sekä kaatopaikoilta keräämällä että erillisessä laitoksessa, jossa mädätetään

eri raaka-aineita. Biokaasuala on vasta kehittymässä alueella. Toistaiseksi energiaa tuottavia

biokaasulaitoksia on Suomessa vain kaatopaikkojen yhteydessä Oulussa ja Ylivieskassa sekä maatilan

yhteydessä Halsualla ja Kalajoella. Muuallakin kaatopaikoilla syntyvää biokaasua kerätään, mutta siitä ei

tuoteta energiaa syrjäisen sijainnin tai lähialueen vähäisen energiantarpeen vuoksi.

Ruotsissa biokaasulaitoksia on useampia, yleensä omistajina ovat kunnat tai niiden omistamat yhtiöt.

Skellefteån kunnan biokaasulaitos mädättää erilaisia biojätteitä biokaasuksi. Bodenin kunnan omistamalla

Svedjanin laitoksella raaka-aineina ovat jätevesiliete ja lajiteltu biojäte, Bodenissa myös kaatopaikalla

syntyvästä biokaasusta tuotetaan energiaa. Haaparannassa Bottenvikens Reningsverk AB:n laitos

puolestaan tuottaa biokaasua Haaparannan ja Tornion yhteisellä jätevedenpuhdistamolla

jätevesilietteestä. Biokaasusta tuotetaan Haaparannassa lämpöä laitoksen omiin tarpeisiin. Myös

Luulajassa ja Piteåssa toimivat biokaasulaitokset jätevesilaitosten yhteydessä. Bodenissa ja Skellefteåssa

biokaasua puhdistetaan ajoneuvojen polttoaineeksi. Luulajassa on Pohjois-Ruotsin toistaiseksi ainoa

maatalousbiokaasulaitos, jossa pääraaka-aineena on sian lanta. Biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä.


Kuva: Biokaasulaitokset alueella

Suunnitelmia biokaasulaitoksista on alueella tehty useita. Ruotsissa suunnitelmat kaasuntankkausaseman

perustamiseksi Piteåån ja Luulajaan eivät ole toistaiseksi toteutuneet. Biokaasulaitoksia on suunnitteilla

myös mm. Kiirunaan ja Keski-Pohjanmaan alueelle, mutta suunnitelmien toteutuminen on epävarmaa.

Ympäristöluvat biokaasulaitoksille on myönnetty Kaustiselle sekä maatalouslaitokselle Pudasjärvelle.

Tornionlaaksossa merkittävin biokaasulaitossuunnitelma on Övertorneån Juoksengin kylässä.

Hankkeessa on mukana useita eri tahoja ja sille etsitään parhaillaan rahoitusta.

4.1.3 Liikenteen biopolttoaineet: Biodiesel, DME ja Bioetanoli

Biodieselin ja DME:n tuottamiseksi on useita hankkeita vireillä sekä Ruotsissa että Suomessa.

Merkittävimmät teknologian ja tuotteiden kehittämiseksi liittyvät projektit ovat meneillään Piteåssa, jossa

Chemrec AB:n omistama dimetyylieetteriä (DME) tuottava pilot-laitos. DME:tä valmistetaan mustalipeästä

ja puusta ja sillä voidaan korvata diesel öljyä. Samalle Kappa Kraftlinerin teollisuusalueelle rakennetaan

myös mäntyöljybiodieseliä valmistama laitos. Nämä teknologiat eivät ole vielä täysin kaupallistuneet.

Lyhyellä tähtäimellä hyvin merkittävä hanke on Vapon suunnitelma rakentaa biodiesellaitos Kemi-Tornion

alueelle, Kolari-Pajalaan tai johonkin muualle Ruotsiin, Suomeen tai Viroon. Suunnitelmien tulevaisuus

riippuu EU:n päätöksestä liittyen turpeen käytettävyyteen biodieselin raaka-aineena. EU valmistelee niin

sanottuja kestävyyskriteerejä liikenteen biopolttoaineille eikä turve välttämättä täytä niitä.


YlivieskaVestia Oy

BodenSvedjanBrändkläppen

LuulajaUddeboAlviksgårdenLantbruk AB

Oulun jätehuolto

Skellefteånkunta

HaaparantaBottenvikensreningsverk AB

HalsuaKotimäki

KalajokiHannula

PiteåPireva AB

Pieniä määriä rypsibiodieseliä (RME) ovat Suomessa tuottaneet Viljasin Oy Siikajoella ja Country Biofuel

Kaustisella. Toiminta on hyvin pienimuotoista.

Bioetanoliin liittyvää tekniikkaa kehitetään Oulussa Chempoliksen toimesta. Teknologialla voidaan

valmistaa esimerkiksi oljesta ajoneuvokäyttöön soveltuvaa etanolia. Ruotsissa merkittävintä

etanolitutkimusta tehdään Örnsköldvikissä Skellefteån eteläpuolella mm. Sekab AB:n toimesta.

4.2 Energiantuotanto

Energiantuotanto sähkön ja lämmön osalta toteutetaan alueella pääosin suurten kunnallisten, valtiollisten

tai yksityisten energiayhtiöiden toimesta. Lisäksi alueella toimii lämpöyrittäjiä, jotka tuottavat

pienimuotoisesti polttoaineita tai sekä polttoaineita ja lämpöä pienemmissä taajamissa tai yksittäisiin

rakennuksiin.

Yhdyskunnille lämpöä tuottavia lämpölaitoksia alueella sijaitsee käytännössä joka kunnassa pienimpiä

lukuun ottamatta. Niissäkin alueellinen yhtiö hallinnoi sähköverkkoa ja usein myös kaukolämpöverkostoa.

Alueelliset lämpöyhtiöt tuottavat alueella energiaa pääasiassa turpeesta ja puusta, lisäksi käytetään

tarpeen mukaan mm. kivihiiltä. Alla on taulukoitu suurimmat energiayhtiöt alueella, jotka tuottavat erikseen

energiaa yhdyskunnille ja teollisuudelle alueella. Lähes kaikki alueen suuret yhtiöt käyttävät

biopolttoaineita. Vain Raahessa Raahen energia saa energiansa Rautaruukin terästehtaalta mm.

masuunikaasujen poltosta, jonka vuoksi yhtiö ei hyödynnä bioenergiaa merkittävästi. Energiaa suuressa

mittakaavassa tuotetaan lisäksi paperinjalostusteollisuuden yhteydessä Oulussa, Kemissä, Kalixissa ja

Piteåssa mm. StoraEnson ja Kappa Kraftlinerin tehtaiden yhteydessä. Jätemateriaaleja alueella poltetaan

Kiirunan ja Bodenin voimalaitoksissa.

Taulukko: Energian erillistuotanto alueella suuressa mittakaavassa

Paikkakunta Lämmön tuottaja Pääomistaja TuotantoKokkola Kokkolan Voima Oy Pohjolan Voima Kaukolämpö ja sähköKannus Kannuksen kaukolämpö Oy Kannuksen kaupunki KaukolämpöYlivieska VieskaEnergia Oy Katternö Group Kaukolämpö ja sähköOulu Oulun Energia Oulun kaupunki Kaukolämpö ja sähköOulu Laanilan Voima Oy Pohjolan Voima Teollisuuslämpö ja sähkö

Kempele Oulun seudun lämpö OyOulun alueen osuuskunnat Kaukolämpö

Kemi Kemin Energia Oy Kemin kaupunki Kaukolämpö ja sähkö

Tornio Tornion Voima OyEtelä-Pohjanmaan Voima Teollisuuslämpö ja sähkö

mm. Tornio, Vihanti FortumSuomen valtio (pörssiyhtiö)

Kaukolämpö, teollisuuslämpö ja sähkö

Ylitornio Alkkulan Aluelämpö Oy Ylitornion kunta KaukolämpöPello Pellon kunta Pellon kunta Kaukolämpö


mm. Haaparanta,Kalix, Övertorneå, Oulainen Vattenfall Ruotsin valtio Kaukolämpö

KiirunaTekniska Verken i Kiruna AB Kiirunan kunta Kaukolämpö

Luulaja Luleå Energi AB Luulajan kaupunki Kaukolämpö, sähkö, pelletitBoden Bodens Energi Bodenin kaupunki Kaukolämpö

Piteå Pite Energi ABPiteån kaupunki / Vattenfall Kaukolämpö ja sähkö

Älvsbyn Älvsby Fjärrvärme AB Älvsbyn kunta Kaukolämpö ja sähköSkellefteå Skellefteå Kraft AB Skellefteån kaupunki Kaukolämpö ja sähkö, pelletitEri paikkakuntia Suomessa ja Ruotsissa Vapo Oy / Neova AB Suomen valtio Kaukolämpö ja sähkö, polttoaineet

Kolari, YlläsjärviRovaniemen Energia Oy ja tytäryhtiöt

Rovaniemen kaupunki Kaukolämpö

Lämpöyrittäjyys

Lämpöyrittäjyys on kehittynyt alueella viime aikoina lupaavasti. Suomessa alueella toimii tällä hetkellä 24

lämpöyrittäjän hoitamaa lämpökattilaa, joiden yhteisteho on yhteensä yli 12 MW. Alla on esitetty

taulukoituna lämpöyrittäjien hoitamat kohteet. Näiden lisäksi suorina polttoainetoimittajina kuntien

lämpölaitoksille yrittäjärenkaita on toiminut ainakin Kaustisella, Toholammilla ja Kolarissa.

Taulukko: Lämpöyrittäjien hoitamia lämmityskohteita Perämerenkaarella ja Tornionlaaksossa (Suomi)2

Seutu KuntaLaitos /Kiinteistö

Kattila-teho (kW) Yritys/yhteyshenkilö

Keski-Pohjanmaa Lestijärvi aluelämpölaitos 550 Lestijärven energiaosuuskuntaKeski-Pohjanmaa Lestijärvi aluelämpölaitos 700 Lestijärven energiaosuuskuntaKeski-Pohjanmaa Perho aluelämpölaitos 1400 Perhon energiaosuuskuntaKeski-Pohjanmaa Lohtaja vanhainkoti 500 Lohtajan energiaosuuskuntaKeski-Pohjanmaa Kälviä aluelämpö 1600 Kälviän energiaosuuskuntaKeski-Pohjanmaa Halsua aluelämpö 1000 Halsuan energiaosuuskuntaKeski-Pohjanmaa Kälviä Best hall 1000 Kälviän energiaosuuskuntaYlivieska Sievi rivitaloja 160 Kalevi ValtonenYlivieska Sievi koulu 80 Juha HaapaniemiOulu - Raahe Vihanti koulu 70 Juha IkonenOulu - Raahe Vihanti aluelämpölaitos 290 Juha IkonenOulu - Raahe Vihanti koulu 50 Juha IkonenOulu - Raahe Vihanti koulu 150 Juha IkonenOulu - Raahe Vihanti aluelämpölaitos 800 Juha IkonenOulu - Raahe Vihanti aluelämpölaitos 1200 Juha IkonenOulu - Raahe Pyhäjoki aluelämpölaitos 300 Pyhäjoen Lämpö OyOulu - Raahe Siikajoki suursikala 300 Heikki HahoOulu - Raahe Yli-Ii aluelämpökeskus 500 Yli-Iin Lämpö OyOulu - Raahe Ii koulu 120 Markku KlasilaOulu - Raahe Hailuoto kuntakeskus 700 Biowin OyTornionlaakso Enontekiö aluelämpölaitos 1000 Hooli OyTornionlaakso Muonio aluelämpölaitos 2000 Biowin OyKemi-Tornio-Haaparanta Simo aluelämpölaitos 1000 Simon hakeosuuskuntaKemi-Tornio-Haaparanta Tornio koulu 400 Hooli Oy

2 Lähde: Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus ja Bionova Engineering


Ruotsissa lämpöyrittäjyyttä on tuettu lukuisin Norrbottens Energikontorin ja Luulajan teknillisen yliopiston

toteuttamin selvityksin. Alla on esitetty kartta lämpöyrittäjyyden kannalta potentiaalisimmista kylistä

Norrbottenissa. Osaan alla olevista kylistä lähilämpöverkot (närvärme) tai valmislämpöä (färdig värme)

onkin jo rakennettu. Hedenäsetissä Övertorneålla rakentajana toimi paikallisten maanviljelijöiden

omistama Hedenäset Närvärme AB ja esimerkiksi Haradsissa Bodenissa Harads Arctic Heat AB on

suunnitellut lähilämpöverkoston rakentamista. Suunnitelmia on myös monissa muissa kylissä alueella.

Ruotsissa myös kunnalliset yhtiöt ovat aktiivisia ja tarjoavat mm. valmislämpöä (färdig värme) pieniinkin

kohteisiin, jotka ovat useimmiten kunnan omistuksessa. Luleå Energi AB on toimittanut

valmislämpöratkaisuja mm. kouluihin Alvikissa, Ersnäsissä, Rutvikissa ja Niemiselissä sekä vapaa-ajan

alueille Måttsundissa ja Ormbergissä.3 Myös Skellefteå Kraft on ollut aktiivinen, luettelo bioenergialla

lämmitettävistä kohteista on esitetty Skellefteån alueanalyysin yhteydessä.

3 http://www.luleaenergi.se/


Kuva: Potentiaaliset lämpöyrittäjyydelle soveltuvat kylät Norrbottenissa. Osassa kartan kylistä

lämmöntuotanto on jo aloitettu. 4

4.3 Laitteiden valmistus, myynti ja palvelut

Laitevalmistus, edustus, myynti ja alan palvelut muodostavat merkittävän osan alan kokonaistoiminnasta.

Osana valmistusta ja myyntiä voidaan myös tarjota projektipalvelua, jolloin yritys toimittaa

energiantuotantolaitoksen kokonaistoimituksena, jolloin asiakas saa laitoksen ”avaimet käteen”

periaatteella. Usein yritykset edustavat useita erilaisia ja eri valmistajien tuotteita, jolloin niiden tarkka

jaottelu on erittäin vaikeaa. Karkea jako voidaan kuitenkin tehdä laitevalmistajien ja myyjien sekä

palveluntuottajien välille. Myyjäliikkeet tarjoavat usein myös pieniin laitoksiin huoltopalveluita.

4 Byn i Centrum, Fjärrvärme för det lilla samhället


4.3.1 Laitevalmistus

Laitevalmistusta alueella harjoittaa useita merkittäviä yrityksiä. Norrbottenissa lämpölaitoksia valmistavat

ja voimalaitosprojekteja toimittavat Swebo Flis & Energi AB / Swebo Bioenergi AB Bodenista ja ETK AB

Luulajasta. Pienempiä lämpökattiloita valmistaa Combi Heat Värmeprodukter AB Haaparannan

Vojakkalassa. Piteåssa Nordisk miljöenergi AB valmistaa pellettitakkoja Pitekaminen –tuotemerkillä.

Tärkeimmät toimijat Suomessa ovat Biopolttoaine- ja öljykattiloita valmistava Putkimaa Oy Oulussa (yritys

on yhdistymässä lahtelaisen Termopointin kanssa) ja biopolttoaineilla toimivia lämpölaitosjärjestelmiä

toimittava Sykäke Oy Toholammilla. Pieniä laitteistoja on toimittanut myös ins.tsto Krokfors Oy

Kokkolasta. Pellolainen konepaja Biologistiikka Oy puolestaan valmistaa energiapuun keruussa tarvittavia

laitteita. Lisäksi alueella on kattilalaitosten huoltotöitä tekeviä yrityksiä, esimerkkinä PL Eldfast AB

Haaparannassa, joka toimittaa mm. energialaitosten muurausmateriaaleja ja –palveluita sekä myy

pellettiä ja pellettilaitteistoja. Laitevalmistusteollisuuden kehittämisessä alueella olisi vielä mahdollisuuksia,

sillä esimerkiksi Suomessa kymmenistä puuenergia-alan laitetoimittajista selvitysalueella toimii vain

muutamia. Toisaalta alueella on mielenkiintoisia kokonaan uusien teknologioiden kehittäjiä, kuten

Chemrec AB Piteåssa (mustalipeän kaasutuslaitteistot) ja Chempolis Oy Oulussa (bioetanolin

valmistusprosessit).

4.3.2 Laite-edustus, myynti ja huolto

Laite-edustusta alueella harjoittaa hyvin suuri määrä yrityksiä. Suomessa merkittäviä edustajia ovat

tukkuliikeketjujen myymälät (voi perustua francising yrittäjyyteen), joita ovat esim LVI –dahl, Ahlsell ja

Onninen. Myös maatalouskaupat kuten Agrimarket myyvät laitteistoja. Lisäksi on runsaasti pieniä yrityksiä

(mm. paikalliset putkiliikkeet) ja yksityishenkilöitä, jotka myyvät laitteistoja. Tarkkaa laite-edustusta

suorittavien yritysten määrää ei voida saada selville, mutta karkeasti voidaan aktiivisesti alalla toimivia

myyntipisteitä/-henkilöitä arvioida olevan selvitysalueella noin 100 kappaletta, joista 50 Suomessa ja 50

Ruotsissa. Suomessa pelkästään tukku- ja maatalousliikkeillä on yli 30 toimipaikkaa alueella ja Ruotsissa

Norrbottens Energikontor AB on alueelta listannut myös noin 30 lämmityslaitteistoja toimittavaa alan

yritystä.

Suurin osa tukku- ja kauppaketjujen ulkopuolella toimivista yrittäjistä on hyvin pieniä. Alueella toimii

kuitenkin myös muutamia merkittäviä itsenäisiä myyntiliikkeitä, kuten Green Energy Life Oy Vihannissa ja

Kalix Pannprodukter AB Kalixissa.


4.3.3 Asiantuntijapalvelut

Asiantuntijapalveluita energia-alalla alueella toimittavat lukuisat yritykset. Näihin kuuluvat ylikansallisista

yhtiöistä mm. Pöyry, Ramboll ja Sveco. Muita alueen palveluntarjoajia bioenergia-alalla ovat mm.

Scandiakonsult Ruotsissa ja Planora, Bionova ja Enfin Suomessa.


5 Bioenergia-ala alueittain

Bioenergia-alan kehitystä eri alueittain on analysoitu kehittämistoiminnan ja yritystoiminnan osalta.

Aluejako ei noudattele täysin virallista aluejakorajausta, koska työssä on analysoitu alueita käytännön

yritys- ja yhteistyötoiminnan kannalta selkeiden aluekokonaisuuksien pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä että

Suomessa Oulun-Raahen seutu analyysissä muodostuu Oulun, Oulunkaaren ja Raahen seutukunnista,

Ylivieskan seutu Ylivieskan seutukunnasta, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan maakunnasta.

Rajaseudulla Kemi-Tornio-Haaparannan seutu muodostuu Kemi-Tornion seutukunnasta ja Haaparannan

kunnasta, Tornionlaakso Suomen ja Ruotsin Tornionlaakson kunnista (pl. Tornio ja Haaparanta).

Ruotsissa omiksi alueikseen on eroteltu Luulajan, Kalixin, Bodenin ja Älvsbyn muodostama alue ja Piteån

sekä Skellefteån kunnat.

Bioenergia-alan yrityksiä löydettiin eri alueilta yleisesti noin 30-40 kappaletta, joista suurin osa on

pienyrityksiä. Oulun seudulta yrityksiä löydettiin eniten ja Piteåsta vähiten. Yritysten määrä ei tässäkään

tapauksessa anna täydellistä kuvaa energia-alan merkittävyydestä alueella. Esimerkiksi Oulun seudulta

kartoitettiin paljon pieniä polttopuu- ja turveyrityksiä, kun taas Piteåssa toimii alan kannalta hyvin

merkittäviä yrityksiä, vaikka niitä lukumääräisesti onkin identifioitu vähemmän.

Taulukko: Kartoituksessa löydettyjen bioenergia-alan yritysten määrä alueittain

Keski-Pohjanmaa 42Ylivieska 28Oulu-Raahe 99Kemi-Tornio-Haaparanta 33Tornionlaakso 36Luulaja, Älvsbyn, Boden, Kalix 27Piteå 10Skellefteå 26

5.1 Keski-Pohjanmaa – Puuenergiaa ja lämpöyrittäjyyttä

Keski-Pohjanmaan alue muodostuu Keski-Pohjanmaan maakunnan alueen kunnista. Alueen keskus on

Kokkola, jossa on energiaintensiivistä suurteollisuutta (erityisesti Bolidenin tehtaat). Kokkolassa on myös

Oulun ja Jyväskylän yliopistojen muodostama yliopistokeskus, joka osallistuu aktiivisesti bioenergia-alan

toiminnan kehittämiseen alueella. Tällä hetkellä yliopistokeskus koordinoi Highbio-hanketta, jossa

tutkitaan puun kaasuttamista yhdessä Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun (Ylivieska), Luulajan

Teknillisen Yliopiston ja Piteån ETC –tutkimuskeskuksen kanssa. Muun muassa energiapuun korjuuta

alueella tutkii METLA:n Kannuksen yksikkö. Muita kehittäjiä alueella ovat maatalousoppilaitokset

Kannuksessa ja Perhossa. Perhon maatalousoppilaitokselle on suunniteltu rakennettavan biokaasulaitos.


Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus aloittaa vuoden 2009 alkupuolella energianeuvontapalveluiden

tarjoamisen Kälviän toimipaikassaan ja tämä parantaa bioenergia-alan yritysten käytännön

kehittämismahdollisuuksia alueella.

Yritystoiminta alueella liittyy lähinnä lämmöntuotantoon puusta ja turpeesta. Suurin toimija on Kokkolan

Voima Oy, joka tuottaa Kokkolan kaukolämmön polttamalla turvetta, haketta ja ruokohelpeä. Kunnallinen

kaukolämpöyhtiö on myös mm. Kannuksessa (Kannuksen kaukolämpö Oy), joka tuottaa kaukolämpöä

polttamalla kuorta, haketta, turvetta ja sahanpurua. Erityispiirre Keski-Pohjanmaalla kuitenkin on, että

suurimmassa osassa alueen maaseutukuntia toimii lämpöyritys yleensä osuuskuntapohjaisesti.

Lämpöyrittäjät toimittavat pelkästään polttoaineita kunnan lämpölaitoksille tai myös operoivat

lämpökeskusta ja myyvät lämmön kunnalle ja muille asiakkaille. Lämpöyrittäjiä toimii

osuuskuntatyyppisesti ainakin Perhossa, Lestijärvellä, Halsualla, Kaustisella, Lohtajalla, Himangalla ja

Toholammilla. Kaikkiaan lämpöyrittäjät operoivat alueella kahdeksaa kattilaa yhteisteholtaan 8,75 MW. 5

Perhon ja Lestijärven energiaosuuskuntia voidaan jopa pitää lämpöyrittämisen pioneeritoimijoina

Suomessa ja yrittäjien kokemuksia on hyödynnetty uusien lämpöyrittäjien kouluttamisessa mm. Motiva

Oy:n (kansallinen energianeuvontaorganisaatio Suomessa) toimesta. Kaikkiaan energiapuun korjuu,

haketus ja lämpölaitosten käyttö työllistää alueella kymmeniä ihmisiä.

Laitevalmistajista merkittävä on mm. lämpökattiloita valmistava Sykäke Oy Toholammin Sykäräisissä.

Sykäke Oy:n päätuotteita ovat moduulirakenteiset alue- ja kaukolämpökeskukset sekä lämmittämiseen

liittyvät kiinteän polttoaineen siirtolaitteet, polttimet ja automatiikka.

5.2 Ylivieskan seutu – kaasutusteknologiaa ja polttoaineita

Ylivieskan alueella (ns. Oulun Eteläisen alue) tärkein bioenergia-alan kehittämisorganisaatio on Keski-

Pohjanmaan Ammatikorkeakoulun tutkimusyksikkö Centria, jolla on Ylivieskan lisäksi toimipisteet mm.

Haapajärvellä. Yksikkö on mukana erityisesti puun kaasutustekniikan tutkimuksessa, sillä alueella toimii

lupaava puunkaasutustekniikan kehittämiseen erikoistunut yritys Gasek Oy. Ylivieskan seutukuntayhdistys

on myös osallistunut alueen bioenergian kehittämisprojekteihin ja tällä hetkellä energia-alan kehittämisen

tukemisesta alueella vastaa Sirpa Nevanperä seutukunnan Oulaisten toimipaikassa.

Kaasutusteknologiayhtiö Gasek Oy:n osaamisperusta on sinänsä vanhaa, mutta kaupallistamisprosessi

on vasta käynnistetty. Yrityksen teknologialla voi valmistaa sähköä ja lämpöä pienimuotoisesti puusta.

Parhaillaan tekniikkaa tutkitaan lisää mm. Highbio –hankkeessa. Muutoin Ylivieskan seudulla aktiivisinta

lämpöyrittäjätoimintaa on Sievin alueella. Ylivieskassa kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta vastaa

Katternö Group, voimalan pääraaka-aine on turve. Alueella toimii myös useita turveurakointia ja

polttoaineita pienimuotoisesti toimittavia yrityksiä.

5 Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus, tilanne 2007 lopussa


5.3 Oulun ja Raahen seutu – energia-alan keskittymä

Oulun ja Raahen on laajaa energia-alan kehittämistoimintaa. Oulun yliopistossa opetetaan ja tutkitaan

useita energia-alaan liittyviä aloja ja varsinkin Thule-instituutin ja Nornet-verkoston puitteissa kehitetään

energia-alaa. Käynnissä on myös Enepro –hanke energia-alan koulutus- ja tutkimusyhteistyön

tiivistämiseksi yliopistolla. Muita alueella aktiivisesti toimivia tahoja ovat Oulun seudun

Ammattikorkeakoulu, Pro Agria Pohjois-Pohjanmaa ja METLA:n Muhoksen toimipaikka. Yritysten

kehittämiseksi toimivat mm. Oulunkaaren seutukunta ja Oulun seudun yrityspalvelut sekä Ecoforum Oulu

(suunnattu kaikille ympäristöalan yrityksille). Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus on järjestänyt alueella

mm. energianeuvontaa ja erilaisia kehittämishankkeita.

Oulun seudulla on Pohjois-Suomen toimipaikka kaikilla suurilla valtakunnallisilla energia-alan toimijoilla,

kuten Fortumilla, Vapolla ja L&T Biowatilla. Oulussa sijaitsee myös maakunnan suuria biopolttoaineiden

käyttäjiä, kuten Oulun Energia ja Laanilan Voima Oy. Myös monet pienet turve- ja puuenergia-alan

yritykset toimivat Oulussa, vaikka tuotantoa olisikin lähinnä muualla maakunnassa. Oulun

energiantuotannon erikoisuus on kaatopaikan biokaasun käyttö mm. Oulun keskussairaalan ja

kaatopaikan lähialueen teollisuuden energianlähteenä. Biokaasua kaatopaikalla tuottaa Oulun jätehuolto.

Laitevalmistajista mielenkiintoisinta teknologiaa kehittää Chempolis Oy, jonka bioetanoliteknologialla voi

olla maailmanlaajuiset markkinat. CCM Power Oy kehittää pienen kokoluokan kaasutusteknologiaa, jonka

energiaa tullaan käyttämään rakennettavalla asuinalueella Kempeleessä. Uusia lämpöyrittäjän rakentamia

pienempiä energialaitoksia on rakenteilla ainakin Hailuotoon (Biowin Oy) ja Muhokselle (Latvaenergia Oy).

Kaiken kaikkiaan Oulun-Raahen alue on Pohjois-Suomen energia-alan keskus.

5.4 Kemi-Tornion seutu ja Haaparanta – rajakauppaa myös energia-alalla

Kemi-Tornio-Haaparannan alue on viime aikoina kehittynyt voimakkaasti erityisesti raja-alueella, johon on

valmistunut uusi Tornion ja Haaparannan yhteinen keskusta. Raja-alueen kehitystä alueella yleisesti

edistävätkin niin Tornion ja Haaparannan kehittämisyhtiöt ja kuntien elinkeino-osastot kuin kuntien

yhteistyöorganisaatiotkin. Rajan ylittäviä yhteistyöorganisaatioita (toimisto Haaparannassa) ovat

Tornionlaakson Neuvosto (jäseninä Tornion ja Haaparannan lisäksi muut Tornionlaakson kunnat Norjaan

asti) sekä Bothnian Arc -yhdistys (jäseninä seutukunnat, ja kunnat perämeren rannikolla Kokkolasta

Skellefteåhon). Kemin ja Tornion elinkeinoelämää edistää myös Kemi-Tornion kehittämiskeskus ry, joka

vetää parhaillaan mm. biodiesel-kehittämishanketta biodiesellaitoksen saamiseksi alueelle. Tutkimus-

kehittämis- ja opetustoimintaa bioenergia-alalla tekee alueella aktiivisesti myös ammattiopisto Lappia

(Keminmaa/Tervola).


Kemi-Tornio-Haaparannan alueella on rakennettu viime aikoina suuria bioenergialaitoksia varsinkin

Tornioon. Tornion uusia laitoksia operoivat Fortum ja Etelä-Pohjanmaan voiman tytäryhtiö Tornion Voima,

joka tuottaa energiaa Outokummun terästehtaalle. Laitoksiin toimitetaan turvetta ja haketta polttoaineeksi

sekä Suomesta että Ruotsista. Polttoainetoimituksia hoitaa mm. Vapo / Neova. Lähialueelta polttoainetta

on saatavissa mm. Tornion ja Haaparannan kuntien pohjois-osissa sijaitsevilta turvesoilta ja

haketoimittajilta. Polttoainetta tuodaan laitoksille kuitenkin myös kauempaa molemmin puolin rajaa.

Laitevalmistusta ja materiaalitoimittajia sekä asiantuntijapalveluita myyviä toimijoita ei alueella juuri ole

haaparantalaisia PL Eldfastia ja Combi Heat Värmeprodukter AB:ta lukuun ottamatta. Aktiivisimpia

kahden maan bioenergiamarkkinoita hyödyntämään pyrkiviä yrityksiä alueella ovat edellä mainittu PL

Eldfast (materiaalihankintoja ja asiakkaita Suomessa ja Ruotsissa) sekä Hooli Oy, joka mm. toimittaa

lämpöä Enontekiön kunnan lämpöverkkoon ja koululle Torniossa. Jatkossa Kemi-Tornio-Haaparanta

alueella voisi olla potentiaalia lisätä aktiivisesti rajaseutua hyödyntäviä pienten ja keskisuurten energia-

alan liiketoiminnan määrää. Raja-alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet hankkia logistisesti raaka-aineita

molemmin puolin rajaa sekä myös myydä valmiita lopputuotteita molempiin maihin.

5.5 Tornionlaakso – energiaa matkailukeskuksiin ja tulevaisuuden kaivoksiin

Tornionlaaksossa bioenergia-alan kehittämistyöstä kantavat vastuun erityisesti alueelliset kehittämisyhtiöt,

kunnat ja toimintaryhmät. Nämä rahoittavat erilaisia bioenergiahankkeita alueella. Viime vuosina

bioenergiahankkeita on ollut mm. Övertorneålla ja Pajalassa (Itä Norrbottenin bioenergiahanke) ja

Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry:n rahoittamana Kolarissa ja Muoniossa. Nyt alueen kunnat tulevat

todennäköisesti olemaan Suomen puolelta mukana Lapin bioenergiaklusterihankkeessa, jonka perusteella

uusia kehittämistoimia todennäköisesti tehdään. Alaa lähellä olevista tutkimuslaitoksista Tornionlaaksossa

toimii vain METLA Kolarissa, mutta se ei ole erityisesti suuntautunut bioenergiatutkimukseen tai –

kehittämiseen kuten Kannuksen ja Muhoksen yksiköt Pohjanmaalla.

Yritystoiminnan osalta haasteita Tornionlaaksossa ovat pienet paikkakunnat ja vähäinen suurteollisuuden

määrä, joka vähentää mahdollisuuksia käyttää kaikkea bioenergiapotentiaalia alueella. Tornionlaaksosta

viedäänkin turvetta ja puuta myös osin alueen ulkopuolelle muualle Lappiin ja Norrbotteniin. Viime aikoina

uutta toimintaa on alueelle syntynyt turismin ansiosta, kun mm. Ylläksen (Kolari) ja Levin (Kittilä)

matkailukeskuksiin on rakennettu uudet biopolttoaineita käyttävät lämpölaitokset. Uusia puupolttoaineilla

ja turpeella toimivia lämpölaitoksia on rakennettu myös kirkonkylille Kolariin (Rovaniemen Energia Oy:N

tytäryhtiö Kolarin Lämpö Oy) sekä pk-yrittäjien toimesta Muonioon (käyttöönotto 2008) ja Enontekiölle.

Yrittäjäryhmä on rakentanut lämpölaitoksen myös Hedenäsetissä Övertorneålla. Kaikki nämä

lämpölaitokset käyttävät paikallisten yrittäjien polttoaineita. Myös lukuisat alueen polttopuuyrittäjät

toimittavat puuta nimenomaan matkailijoille.


Muutoin lämmöntuotanto kuntakeskuksissa Tornionlaaksossa (Pello, Ylitornio, Övertorneå, Pajala,

Kiiruna) hoidetaan kunnallisten lämpöyhtiöiden toimesta, jotka ostavat polttoaineena mm. Vapolta sekä

sivutuotepuuta alueen mekaaniselta puunjalostusteollisuudelta. Vapo Oy ja Neova AB ovat alueen

merkittävimpiä turpeen tuottajia, pienempiä ovat mm .Pello Torv AB Övertorneålla ja Palaturve Veijo

Palokangas Ylitorniolla.

Tulevaisuuden kannalta yksi merkittävimpiä suunnitelmia alueen kannalta on Vapon julkaisema

suunnitelma rakentaa biodiesel laitos johonkin Ruotsissa, Suomessa tai Virossa. Yksi mahdollisista

paikoista on Pajalan-Kolarin alue Tornionlaaksossa. Myös kaivosten mahdollinen energiatarve voi tuoda

tulevaisuudessa bioenergian tuotannolle uusia mahdollisuuksia Pajalassa ja Kolarissa. Raaka-aineen

tarpeeseen alueelta voi vaikuttaa myös Rovaniemen Energia Oy:n suunnitelmat rakentaa suuri

biovoimalaitos Rovaniemelle lähivuosina.

Polttoaineentuottajista ja laitevalmistajista alueen mielenkiintoisimpia yrityksiä ovat pellettitehdasta

operoiva Pajala Bioenergi AB ja sekä erilaisia energia- ja ympäristöalan tuotteita kehittävä Arctic Nova AB

Vittangissa. Puunkorjuun osalta alan mielenkiintoisin yritys Biologistiikka Oy Pellossa, jonka toimialana on

energiapuualan laitekehitys ja -myynti. Yrityksen tuotteisiin lukeutuvat mm. energiapuupihdit ja –kourat.

Yritys on saanut innosuomi –palkinnon vuonna 2005.

5.6 Luulaja, Boden, Kalix ja Älvsbyn – yliopistokoulusta ja laitekauppaa

Luulajassa tärkeimmät bioenergia-alan kehittäjät ovat Ruotsin pohjoisen energiatoimisto Norrbottens

Energikontor AB ja Luulajan teknillinen yliopisto. Molemmat organisaatiot osallistuvat alan kehittämiseen

koko Norrbottenin alueella ja osallistuvat aktiivisesti myös kansainvälisiin kehittämishankkeisiin (mm.

Interreg).

Luulajassa pellettitehtaan omistaa Luulajan kaupungin energiayhtiö Luleå Energi AB:n ja SCA:n omistama

yritys Bioenergi i Luleå AB. Pelletin tuotannossa hyödynnetään alueen muuta energiainfrastruktuuria mm.

lämmön ja sähköntuotannon osalta. Alueella on myös lukuisia laitemyyntiä tekeviä yrityksiä. Lisäksi

energia-alan palvelutoimittajat pitävät yleensä Luulajassa Norrbottenin toimistoaan. Luulajan alueella on

myös biokaasulaitoksia, maatilalaitos Luulajassa ja jätevedenpuhdistamon yhteydessä toimivat laitokset

Bodenissa ja Luulajassa. Lisäksi Bodenissa tuotetaan energiaa kaatopaikalla syntyvästä biokaasusta.

Pienistä yrityksistä aktiivista kehitystyötä bioenergia-alaan liittyen tekevät mm. töreläinen Heatacc ja Keek

biobränslen Kalixista.


5.7 Piteå – kansainvälisesti tunnettu energiakaupunki

Piteå on kansainvälisestikin tunnettu vahvasta tutkimus- ja kehittämistyöstään energiatuotteiden

kehittämiseksi metsäteollisuuden sivuvirroista. Piteå onkin johtava tutkimus- ja kehittämisympäristö

bioenergia-alalla ja ”energiakaupunki Piteå” tunnetaan laajasti varsinkin energia- ja metsäalan ihmisten

keskuudessa ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Piteåssa tutkimusta tekevät Energitekniskt Centrum i Piteå

(ETC) ja Luulajan teknillinen yliopisto. ETC on Piteån kaupungin ja Luulajan teknillisen yliopiston

perustama tutkimuskeskus, jossa toimii noin 20 tutkijaa. Alueen kehitys liittyy vahvasti Kappa Kraftlinerin

(metsäteollisuusyhtiö Piteåssa) toimintaan, jonka yhteyteen sittemmin mustalipän kaasutukseen

erikoistunut Chemrec AB on perustanut pilot-laitteiston. Parhaillaan alueelle suunnitellaan suurempaa

mustalipeän kaasutuksen demonstraatiolaitosta. Myös ETC:n tutkimustilat sijaitsevat Kappan välittömässä

läheisyydessä. Alueelle myös rakennetaan Sunpine AB:n mäntyöljybiodiesellaitos.

Alueen verkostoyhteistyötahona toimii Solander Science Park, joka mm. järjestää alan tapahtumia

Piteåssa. Haasteena Piteåssa kehitetyille teknologioille on niiden kaupallistaminen, joka tulee pidemmällä

tähtäimellä ratkaisemaan kehitystyön vaikutukset Piteån koko kaupungin kehitykseen.

Muutoin energia-alan yritystoiminta Piteån alueella ei sinänsä eroa erityisen merkittävästi muista alueista.

Muista kuin aiemmin mainituista yrityksistä merkittäviä ovat mm. SCA Skog AB Biobränsle ja Nordisk

Miljöenergi AB. SCA Skog AB Norrbränsle on osa SCA konsernia. Yritys osaomistaa pellettitehtaan

Luulajassa ja tuottaa turvetta mm. Piteån lähistöllä. Nordisk Miljöenergi AB puolestaan valmistaa

pellettitakkoja Pitekaminen –nimellä. Tuotteita jaellaan Ruotsissa Granngården Sverigen verkoston kautta.

5.8 Skellefteå – bioenergiaan investoiva kunta

Skellefteån seutu kuuluu Västerbottenin maakuntaan, joten sen alueella on hiukan eri toimijat kuin

Norrbottenin alueella. Kehitystyössä tämä näkyy mm. Umeån yliopiston vahvempana roolina. Osa

hallinnollisista orgaanisaatoista myös rajautuu Västerbottenin toimintaan.

Skellefteåssa kunta on ottanut aktiivisen roolin suoraan ja yhtiöidensä kautta bioenergia-alan

kehittämiseksi. Kunnan kokonaan omistama Skellefteå Kraft tuottaa paitsi lämpöä ja sähköä, myös

pellettejä ja kehittää toimintaansa voimakkaasti. Sen omistamia ”bioenergiakombinaatteja” (sähkön,

lämmön ja puupellettien yhteisvalmistus) toimii nykyisin sekä Skellefteåssa että Storumanissa. Lisäksi

yhtiöllä on sähköä ja lämpöä tuottavat laitokset Lyckselessä ja Malåssa ja se toimittaa lämpöä

kymmenissä eri kokoisissa lämmityskohteissa eri puolilla Pohjois-Ruotsia.


Kuva: Skellefteå Kraftin bioenergialla toimivia laitoksia Pohjois-Ruotsissa6

Skellefteån kunta on myös investoinut biokaasulaitokseen, jolla voidaan tuottaa energiaa kunnan alueen

biojätteistä. Biokaasua voidaan edelleen jalostaa mm. ajoneuvojen polttoaineeksi. Kunnan toiminnan

lisäksi kunnassa sijaitsee mm. useita lämpölaitoksia tuottavia ja näiden laitevalmistajia edustavia yrityksiä.

Skellefteåssa sijaitsee useita merkittäviä lämmöntuotannon laitteita valmistavia ja markkinoivia sekä

projektitoimituksia tekeviä yrityksiä, kuten Miwa AB ja LT Energiteknik AB.

5.9 Pohjois-Norja – bioenergiaa ja öljyä

Työssä kartoitettiin myös bioenergia-alan tilannetta Pohjois-Norjassa, jossa ala on myös kehittymässä

nopeasti. Erityisesti selvitettiin uusimpia kehityssuuntia Tornionlaakson Neuvoston jäsenkunnissa

(Nordreisa, Kautokeino, Storfjord ja Kåfjord), mutta tilannetta ja toimijoita selvitettiin myös laajemmin

Tromssan ja Narvikin alueilla.

6 http://www.skekraft.se/default.aspx?di=4932


Pohjois-Norjassa Bioenergia-alan tutkimus- ja kehittämistyötä tekevät varsinkin tutkimuslaitos Norut

(Narvik), koulutuslaitos Høgskolen i Narvik ja Kunnskapsparken Nord. Norut on tehnyt paljon erilaista

tutkimustyötä pelto- ja metsäenergia parissa liittyen eri energiatuotteisiin. Norut on ollut myös hyvin

aktiivinen yhteistyössä ruotsalaisten alan toimijoiden kanssa. Kehitystyössä on mukana myös Høgskolen i

Narvik. Kunnskapsparken Nord on Harstadissa toimiva Pohjois-Norjan alueen elinkeinojen kehittämisestä

vastaava yhtiö, yhtenä osana heidän työtään on kehittää myös bioenergia-alaa. Kunnskapsparken

Nordissa on käynnissä myös laajempi energia-alan kehittämishanke, hankkeen pääpaino on tosin alueen

öljy- ja kaasualan kehittämisessä (http://www.kph.no/Energi-og-miljoe/Explore-2015). Myös Bodön ja

Tromssan yliopistot ovat mukana alueen kehittämistyössä.

Tornionlaakson Neuvoston jäsenkunnissa aktiivista kehitystä bioenergia-alan yritystoiminnassa on

tapahtunut viime aikoina Nordreisassa. Kunnassa on koulutettu maanviljelijöitä mm. seminaareissa ja

paikallisilla bioenergiapäivillä metsänomistajien yhteistyöorganisaatioiden ja maanviljelijöiden

neuvontajärjestöjen toimesta. Kesällä ja syksyllä 2008 Nordreisan kunta kilpailutti lämmöntuotantoaan

kunnan rakennuksiin. Lämpöä Nordreisan terveyskeskukseen on valittu toimittamaan nordreisalaisten

maanviljelijöiden yhteisyritys. Pieniä lämpökattiloita rakennettaneen lisää ja lämpöyrittäjyys

biopolttoaineita hyödyntäen tarjoaa uusia elinkeinomahdollisuuksia alueella. Polttopuita alueella

ammattimaisesti valmistaa ainakin Nordreisa Asvo AS. Alueen paikallinen sähköyhtiö on Nord Troms

Kraftlag AS.

Laajemmin Tromssan-Narvikin bioenergian tuotantoa ovat viimeaikoina kehittäneet sekä alueen suuret

kaupunkien energialaitokset (mm. Troms Kraft AS) kuin paikalliset lämpöyrittäjätkin. Brøstadbotnin

kunnassa bioenergialla tuotettua lämpöä toimittaa Dyrøy Bioenergi AS. Rognanissa toimiva Rognan

Bioenergi AS on puolestaan suuremman yhtiön Dragefossenin tytäryhtiö ja tuottaa lämpöä hakkeesta noin

30 asuntoon. Polttokelpoista sivutuotepuuta ja muuta bioenergiaksi luettavia kierrätyspolttoaineita

lämpölaitoksille Norjassa ja Ruotsissa hakettaa ja toimittaa myös muita yhtiöitä, mm. Harstadissa toimiva

HRS Maskin AS. Pohjois-Norjassa erilaisten sivutuotteiden ja jätteiden keruuta hoitaa mm. Perpetuum AS

(Tromssa).

Biopolttoaineiden tuottamiseksi pohjoisnorjalaisille lämpölaitoksille on perustettu uusi yhtiö Energiflis AS,

jonka omistajia ovat lähinnä Narvikin eteläpuolisen alueen kaupungeissa ja kunnissa lämpöä tuottavat

yhtiöt (Rognan Bioenergi AS, Statskog SF, Fauske Lysverk AS, Mo Fjernvarme AS, Arbor-Hattfjelldal AS,

Dyrøy Bioenergi AS, Bergene Holm AS ja Sørfold Kraftlag Al).

Pohjois-Norjassa bioenergia-ala kehittyy ja tarjoaa jatkossa yhä enemmän mahdollisuuksia alueiden

väliselle kaupankäynnille laitteiden ja polttoaineiden osalta. Kehittämistyössä yhteistyötä erityisesti Norjan

ja Suomen välillä voitaisiin lisätä jatkossa.


6 Muiden uusiutuvan energian tuotantomuotojen kehitys alueella

Tässä selvityksessä tutkittiin bioenergia-alan toimintaa Perämeren kaarella ja Tornionlaaksossa.

Bioenergialla on alueella perinteisesti ollut hyvin vahva asema mm. turvetuotannon ja metsäteollisuuden

vuoksi. Uusiutuvia energialähteitä kehitetään kuitenkin koko ajan lisää ja myös tutkimusalueella muutkin

uusiutuvan energian muodot kuin bioenergia nousevat yhä paremmin esiin. Jo tällä hetkellä runsaasti

ihmisiä työskentelee maa- ja ilmalämpöpumppujen myynti-, asentamis- ja huoltotoiminnoissa sekä

energiatehokkuuteen ja –mittaamiseen liittyvissä laite- ja palveluliiketoiminnoissa. Vesivoimaa alueella on

jo ennestään runsaasti, mutta rakentumismahdollisuuksien voimakas rajoittaminen heikentää

tulevaisuuden näkymiä. Muista uusiutuvista energiamuodoista kehitystyön kannalta esiin nousevat

erityisesti tuulivoima ja aurinkoenergia.

Tuulivoimalle niin Pohjois-Ruotsi, -Suomi kuin –Norjakin tarjoavat hyvät olosuhteet ja eri puolilla aluetta on

suunnitteilla lukuisia tuulivoimapuistoja. Tuulivoiman haaste aluetalouden kannalta on, että

energiantuotanto työllistää eniten tuulivoimaloiden rakennusvaiheessa, joka voidaan toteuttaa myös

toisella puolella Eurooppaa. Merkittävin tuulivoimateknologiatoimittaja alueella on Iissä, Oulussa

Helsingissä ja Loviisassa toimiva Winwind Oy. Tuulivoimaloiden valmistusta suoritetaan Iissä 1 MW

kokoluokan myllyjen osalta ja ala työllistää runsaasti ihmisiä niin Iissä kuin Oulussakin. Yritys myös

rakentaa uuden tehtaan Haminaan. Jatkossa lähimarkkinat varsinkin Perämeren alueella voivat

muodostua Winwindille tärkeiksi, mikäli yksittäisten tuulivoimaloiden ja tuulipuistojen rakennusurakat

toteutuvat ja yhtiö pystyy voittamaan kilpailutukset.

Norrbottenissa on tapahtunut merkittävää kehitystä aurinkoenergia-alan laitteistojen kehittämisessä sekä

lämmön että sähkön tuotantoon ja ala työllistää alueella kymmeniä ihmisiä. Global Sun Engineering AB on

kehitysvaiheessa oleva luulajalainen yritys, jonka ensimmäiset Matarenki light -aurinkoenergialaitteet on

koevalmistettu nimensä mukaisesti Matarengissä Övertorneålla. Borö Pannan AB puolestaan valmistaa ja

myy vesivaraajia ja aurinkokeräimiä. Yhtiön päätoimipaikka on Kalix, mutta komponenttivalmistusta

tehdään Övertorneålla. Ehkä pisimmällä liiketoiminnassa aurinkoenergia-alalla Norrbottenissa on

jällivaaralainen Gällivare PhotoVoltaic AB. Yhtiö on jo vuonna 1992 perustettu ja on oman ilmoituksensa

mukaan alan suurimpia toimijoita Skandinaviassa.

Jatkossa energia-alan kehitystoiminnassa alueella tärkeän bioenergian lisäksi voidaankin yhä enemmän

huomioida myös mahdollisia tulevaisuuden energiamuotoja, kuten aurinko- ja tuulivoimaa sekä

energiatehokkuutta yleisesti. Aurinko- ja tuulivoimaa voidaan tuottaa paitsi suurissa yksiköissä, myös

yksittäisissä talouksissa. Tulevaisuudessa tämä kehityskulku voi luoda erittäin suuren globaalin markkinan

alan laitevalmistajille, joita jo on alueella.


7 Yhteenveto ja jatkoehdotus

Tornionlaakson ja Perämerenkaaren alueella toimii yhteensä yli 300 bioenergia-alan yritystä ja noin 20

aktiivista kehittäjä- ja tutkimusorganisaatiota. Tarkkoja arvioita yritystoiminnan rahamääräisestä

volyymistä ei ole mahdollista laatia, mutta yleisesti ottaen ala on hyvin keskittynyttä. Merkittävimmät

toimijat ovat suuria polttoainetoimittajia (mm. Vapo Oy, Neova AB, Biowatti) sekä kaupunkien ja kuntien

yleisimmin omistamia energialaitokset. Toisaalta suurten yritysten alihankkijoina ja osin itsenäisinä

toimijoina markkinoilla toimii hyvin suuria joukko pk-yrityksiä. Suurimpia uusia bioenergia-alan

investointeja alueella ovat olleet mm. Skellefteå Krafin pellettitehdas sekä Tornion Voiman voimalaitos.

Vapon suunnitelmat rakentaa biodiesellaitos Kemi-Tornion tai Pajala-Kolarin alue kehittäisivät alaa

merkittävästi.

Kehittämis- ja tutkimustoiminnan osalta johtava paikkakunta alueella on Piteå. Piteåssa kehitetään useita

suuren kaupallistamispotentiaalin omaavia teknologioita ja kunta on sitoutunut energia-alan

kehittämiseen. Omaa osaamista myös markkinoidaan aktiivisesti. ”Energiakunta Piteå” onkin tunnettu

käsite jopa pohjoismaiden ulkopuolella. Pohjois-Ruotsissa energia-alan osaamista tukevat Luulajan

teknillisen yliopiston energiatekniikan osasto ja tutkimuslaitos ETC. Suomessa vastaavanlaajuista

energia-alan koulutusta, tutkimusta ja koulutusta ei ole, vaikkakin alaa lähellä olevaa koulutusta annetaan

mm. Oulun Yliopistossa ja alemmilla oppiasteilla. Merkittävimmät kehittämis- ja tutkimustoimet alueella

suuntautuvat kaasutusteknologian kehittämiseen, energiapuun korjuuseen sekä liikenteen

biopolttoaineiden valmistukseen. Myös pienen kokoluokan energiantuotantolaitteistoja kehitetään

voimakkaasti.

Yhteistyö alan kehittämiseksi rajan yli on toistaiseksi melko vähäistä. Yliopistotasolla yhteistyötä on tehty,

mutta yritysten ja kehittämisorganisaatioiden tukemia yhteisiä kehittämistoimia on tehty vähemmän.

Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä on laajemmin tehty tähän asti Ruotsin ja Norjan välillä. Jatkossa

haasteena olisikin yhteistyön lisääminen myös muutoin kuin tutkimuslaitostasolla.

Mahdollinen tapa lisätä yhteistyötä olisi erillinen kohtalaisen pitkäaikainen ”Energiakaarihanke”, joka

rahoittaisi esimerkiksi uusiutuvan energian alan yritysten ja muiden toimijoiden tapaamisia, seminaareja,

matchmaking –tapahtumia ja tutkimus- ja tuotekehitysprojektien valmistelua sekä koordinoisi alan

kehittämistä alueella. Hanke myös markkinoisi aluetta johtavana energia-alan osaajana ulospäin ja lisäisi

alueen toimijoiden yhteishenkeä. Hanke edistäisi aktiivisesti varsinkin maiden rajojen yli tapahtuvaa

yhteistyötä ja tiedon sekä kokemusten vaihtoa sekä tarvittaessa ohjaisi samantyyppisiä hankkeita tekeviä

tahoja ja sopivia yrityksiä yhteistyöhön. Hanke myös pyrkisi lisäämään alueelle suuntautuvia bioenergia-

alan investointeja sekä auttamaan alueen omia toimijoita hankkimaan tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta.


LIITE: Bioenergia-alan yritykset sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot

TUTKIMUS – JA KEHITTÄMISORGANISAATIOT

Toimipaikka Organisaatio Yhteyshenkilö SähköpostiTärkeimmät osaamisalueet / huomioitavaa

Keski-Pohjanmaa

Kokkola

Oulun Yliopisto / Chydenius Prof. Ulla Lassi [email protected]

Biopolttoaineiden kemiaa koskevat hankkeet

Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu Martti Härkönen [email protected] Bioenergiahankkeet ja

-tutkimus

KETEK Oy Mirva Rahkonen [email protected] Elinkeinojen kehittäminen / tutkimus

Kannus Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Jarmo Matintalo [email protected] Maaseutuenergian

kehittäminen

Kannus METLA Juha Nurmi [email protected] korjuun ja lämpöyrittäjyyden kehittäminen

Perho Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Heimo Fiskaali [email protected] Maaseutuenergian

kehittäminen Ylivieskan alue Ylivieskan seutukunta

Ylivieskan seutukunta Sirpa Nevanperä [email protected] Energia-alan

kehittämishankkeet

Ylivieska Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu Hannu Snellman [email protected] Puun

kaasutustekniikka Oulun alue

Oulu Innovation / OSKE Pirjo Koskiniemi [email protected]

Ympäristöklusterin osaamiskeskus

Oulu

Oulun Yliopisto / Nenet Erkki Alasaarela [email protected] Yliopiston

energiayhteistyöOulun Yliopisto / Thule -instituutti Eva Poncranz [email protected] Yliopiston

energiayhteistyöOulun Yliopisto Ritta Keiski [email protected] Biopolttoainetutkimusta









Pro Agria Pohjois-Pohjanmaa Vesa Nuolioja [email protected] Maaseutuenergian

kehittäminenOulun seudun ammattikorkeakoulu Mikko Aalto [email protected] Maaseutuenergian

kehittäminen

Oulunkaaren seutukunta Markus Auniola [email protected]

Bioenergia-alan yritystoiminnan kehittäminen

Muhos METLA Eija-Riitta Hämäläinen [email protected] Pohjois-Pohjanmaan

Energiatoimisto

Raahe Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Timo Vanhala [email protected] Puuenergian

kehittäminen

Kemi-Tornio-Haaparanta ja Tornionlaakso

Kemi Kemi-Tornion kehittämiskeskus

tj Martti Ruotsalainen [email protected] Elinkeinojen

kehittäminen

Tervola / Keminmaa

Koulutuskuntayhtymä Lappia / maatalousala

Jarmo Saariniemi [email protected] Maatilojen energian kehityshankkeet

Haaparanta

Tornionlaakson neuvosto tj Peter Hagström [email protected] Verkostoyhteistyö

Perämerenkaari -yhdistys tj Heikki Aalto [email protected] Verkostoyhteistyö

Luulaja, Piteå ja Skellefteå

Luulaja Luleå Tekniska Universitet Marcus Öhman [email protected] Energiatekniikka,

erityisesti puuenergia

Luulaja Norrbottens Energikontor AB Tj Fred Nordström [email protected] Energiatoimisto

Luulaja IUC Norrbotten Tj Anders Wäppling [email protected]

Bioenergia-alan yritysten kehittäminen Norrbottenissa

Luulaja CentekLars-Åke Isaksson (vastaa energiahankkeista)

[email protected] LTU:n omistama kehitysyhtiö



https://webmail3.nebula.fi/sqmail-1410a/src/[email protected]









Piteå Solander Science Park

Robert Bergman (viestintäpäällikkö) [email protected]

Bioenergia-alan toimijoiden verkosto Norrbottenissa

PiteåEnergitekniskt Centrum i Piteå (ETC)

Olov Öhrman [email protected] erikoistunut tutkimuslaitos

Norrbotten LRF KonsultGreger Sundqvist (toimiston päällikkö)

[email protected]

Ruotsin maatalousyritysten energianeuvontaa, mukana osassa kehittämisprojekteja

Tärkeimmät toimijat Pohjois-Norjassa

Harstad Kunnskapsparken Nord Bjørnar Trondsen [email protected]

Energia-alan kehittäminen Pohjois-Norjassa

Narvik Northern Research Institute (Norut) Ross Wakelin [email protected] Bioenergia-alan

ympäristötutkimus

Narvik Høgskolen i Narvik Lars Petter Lystad [email protected] Bioenergia-alan kehitystyö

Tromsö Universitetet i Tromsø

Kai Rune Mortensen [email protected]

Kontaktihenkilö energia- ja ympäristötekniikan maisteriohjelmassa




ENERGIANEUVONTA

Energianeuvonnan maakunnalliset organisaatiotNorrbottenin energiatoimisto, Luulaja Pohjois-Pohjanmaan Energiatoimisto

Norrbottens Energikontor AB Eija-Riitta Hämäläinen

Fred Nordström Metsäntutkimuslaitos

tel. 0920-94120 Puhelin 010 211 3750, gsm 040 801 [email protected] [email protected]

www.nenet.se http://www.metla.fi/mu/energiatoimisto/index.htm

Kunnalliset energianeuvojat Ruotsissa (Suomessa ei vastaavia)Boden Pajala & KiirunaSven Andersson, Kerstin Emanuelssontel: 0921-621 46, 070-33 62 146, tel: 0971-171 09, 070-519 05 56Postadress: Bodens kommun, tekniska förvaltningen, Energi- och klimatrådgivning, 961 86 Boden

Postadress: Västra torggatan 11, 962 85 Jokkmokk

E-post: [email protected] E-post: [email protected] KalixHarry Kumppani Michael Andersson, fastighetskontoret,Tel: 0922-150 08 tel: 0923-650 87, 070-526 50 87Postadress: Haparanda stad, Energi- och klimatrådgivning, 953 85 Haparanda

Postadress: Kalix kommun, Energi- och klimatrådgivning, 952 81 Kalix

E-post: [email protected] E-post: [email protected] PiteåBo Larsson Janne SunnariLuleå kommun, 971 85 Luleå tel: 0911-69 62 15, 070-288 70 48

tel: 0920-45 35 42, 070-552 35 46Piteå kommun, Energi- och klimatrådgivning, Miljö- och byggkontoret,

E-post: [email protected] 941 85 Piteå

E-post: [email protected]

Älvsbyn ÖvertorneåIngemar Larsson, Älvsbyns fastigheter AB Tomas Westerberg,tel: 0929-723 70, 070-674 39 54 tel: 0927-720 38, 070-697 20 38

Postadress: Älvsbyns kommun,Postadress: Övertorneå kommun, Energi- och klimatrådgivning, 957 85 Övertorneå

E-post: [email protected] E-post: [email protected]











YRITYKSET

Paikka-kunta

Toimiala bioenergia-alalla

Yrityksen nimi Osoite Internet Puhelin Sähköposti Yhteyshenkilö

Keski-PohjanmaaKokkola Hakkeen tuotanto L&T Biowatti Oy Vasarakuja 11, 67100

Kokkolahttp://www.biowatti.fi/

010 4658511 [email protected]

Petri Ahokangas, metsäpalvelupäällikkö

Kokkola Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

ins. Tsto Krokfors Oy Vanha Ouluntie 105, 67410 Kokkola

Kokkola Energiantuotanto Kokkolan Voima Oy Kemirantie 8 67900 Kokkola

http://www.pvo.fi/fi-FI/


tj Veli-Matti Tuliniemi

Kokkola Turpeen tuotanto Janne Pettersson Läntinen Kirkkokatu 46 67100 Kokkola

0500-807046

Kokkola Polttopuiden myynti

Jalmarin halkomyynti Hiekkapurontie 9 67300 Kokkola

050-3311557

Kokkola Polttopuiden myynti

Ippu-polttopuumyynti Nybackantie 38, 67100 Kokkola

mauri.kivinen@ luukku.com

Mauri Kivinen

Kokkola Hakkeen tuotanto Maatilayhtymä Korkeakangas Juha & Melvi

044-3457597

Kälviä Lämpöyrittäjyys Kälviän energiaosuuskunta

Tervojantie 6, 68300 Kälviä

040 5124905

Kälviä Polttopuiden myynti

MTY Kauko Salo Ullavantie 1001 68300 Kälviä

0500-773049

Kälviä Polttopuiden myynti

Keski-Pohjanmaan metsämarkkinointi

Maunumäentie 3, 68300 Kälviä

http://www.kase.fi/~manupu/

0400-561890 Hukari Pauli

Himanka Hakkeen tuotanto Oy Keski-Pohjanmaan Hake Ab

Pohjoinen Satamatie 55, 68100 Himanka

(06) 875375

Himanka Energiantuotanto Himangan kaukolämpö

Raumankarintie 2. 68100 Himanka

06 8789 245 veikko. [email protected]

Himanka Pelletin myynti Ekowera 68100 Himanka [email protected]




Himanka Energiapuun korjuu

Metsäkoneurakointi Mannila ja Haapaniemi

Kannustie 781, 68150 Hillilä

050- 5479247

Kannus Energiantuotanto Kannuksen Kaukolämpö

Riuttasentie 4, 69100 Kannus

http://www.kannuksenkaukolampo.fi/

06 - 8743800 [email protected]

Tj Lasse Lahti

Kannus Hakkeen tuotanto LJ-Metsämaa Oy Himangantie 578 69100 Kannus

050-5671825 Harri Kuusisto

Kannus Polttopuiden myynti

Polttopuupalvelu Jarmo Isohanni

Junkalantie 220 69100 Kannus

050-5498886

Kannus Energiapuun korjuu

M Uusitalo Oy Kungas 61, 69100 Kannus

0500864345

Kannus Hakkeen tuotanto Haketusurakointi Metsäforest Ay

Särkiojantie 236, 69100 Kannus

06-872239

Toholampi Polttopuiden myynti

Aatto Ahola Sykäräisentie 1197, 69340 Purontaka

06-8623639

Toholampi Hakkeen tuotanto Haketus- ja Kuljetusurakointi Lahnalampi

Lestintie 409 69300 Toholampi

400 752 696 Lahnalampi Mika

Toholampi Lämpöyrittäjyys Tohotree-energy osuuskunta

Purontakasentie 118, 69340 Purontaka

06 8623555

Toholampi Energiantuotanto Toholammin Energia Oy

Lampintie 5, 69300 Toholampi

http://www.toholampi.fi/index.php?id=18

06 8885263 Tj Sisko Klemola

Toholampi Turpeen tuotanto Energiatoimitus Kinnunen

Härkämäentie 437 69410 Sykäräinen

0400 705 734

Toholampi Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

Sykäke Oy Parkkikoskentie 58, 69410 Sykäräinen

http://www.sykake.fi/

06 8623011 sykake(at)sykake.fi

Lestijärvi Hakkeen tuotanto Lestijärven hakeosuuskunta

Ojalantie 210, 69410 Yli-Lesti

0400 518110

Lestijärvi Polttopuiden myynti

Hannu Similä Konttikoskentie 49, 69450 Yli-Lesti

050-5973644

Kaustinen Lämpöyrittäjyys Kaustisen energiaosuuskunta

Känsäläntie 13, 69600 Kaustinen

0400-798666

Kaustinen Energiantuotanto Kaustisen lämpö Oy Siltatie 14, 69600 Kaustinen

(06) 861 1010

Kaustinen Biodieselin tuotanto

Country BioFuel Nikulantie 444, 69600 Kaustinen

0405221126 Nikula Sami

Kaustinen Hakkeen tuotanto Petri Paavola 050-0128262


Halsua Lämpöyrittäjyys Halsuan energiaosuuskunta

Korkeaniementie 99, 69510 Halsua

040 5683598

Halsua Hakkeen tuotanto Halsuan hakekolmio Ay

Kannistontie 383, 69510 Halsua

0400-627288 Jorma Kivelä

Halsua Biokaasun tuotanto

Harri Riihimäki Meriläisentie 62, 69510 Halsua

0400-883968

Lohtaja Lämpöyrittäjyys Lohtajan energiaosuuskunta

Houraatinmäentie 471, 68210 Marinkainen 0400-159377

Lohtaja Polttopuiden myynti

Lauri Koski 68210 Marinkainen 0400-993117

Lohtaja Polttopuiden myynti

Mikko Herlevi Koskenkyläntie 30, 68210 Marinkainen

040-0300345

Perho Hakkeen tuotanto Huopana & Ylönen Ay Vehmassuontie 292 69950 Perho

040-5321850 Jyrki Huopana

Perho Lämpöyrittäjyys Perhon energiaosuuskunta

Oksakoskentie 1089 69920 Oksakoski

06 8632115

Veteli Energiantuotanto Vetelin Lämpö Oy Kivihyypäntie 1, 69700 Veteli

Veteli Polttopuiden myynti

Juhani Ylitalo Pallotie 8, 69700 Veteli 0400-918679

Veteli Polttopuiden myynti

Esa Heikkilä Viisteentie 257, 69700 Veteli

040-7583507

Ylivieskan alueYlivieska Konsultointi ja

suunnitteluBionova Engineering Vierimaantie 5, 84100

Ylivieskahttp://www.bionova.fi

(020)1442164 [email protected]

Markus Latvala

Ylivieska Energiantuotanto Vieska Energia Oy PL 26, 84101 Ylivieska http://www.katterno.fi/portal/

(08) 411 0400 [email protected]

Ylivieska Polttopuiden myynti

Rauno Kyröläinen 040-5139160

Ylivieska Hakkeen tuotanto Koneurakointi Jussi Kujala

0400-384208

Ylivieska Turpeen tuotanto Juha Tapio Marunakatu 3, 84100 Ylivieska

0400289286

Oulainen Energiantuotanto Vattenfall Kaukolämpö Oy

Revonkatu 1, 86300 Oulainen

http://www.vattenfall.fi/


Oulainen Turpeen tuotanto Teuvo Turula Lumimetsäntie 62, 86300 Oulainen

08-471 637


Oulainen Turpeen tuotanto Koneurakointi Jari Alakangas

Ouluntie 2147, 86300 Oulainen

0400 890 958

Oulainen Polttopuiden myynti

Tmi Klapienergia Risto Härö

Kauratie 6, 86300 Oulainen

050-3608200

Oulainen Energiapuun korjuu

Metsäsuunnittelu Hollanti Oy

Asemakatu 1, 86300 Oulainen

http://www.msh.fi/

040 8697124 [email protected] Jouko Hollanti

Oulainen Polttopuiden myynti

Rampen maaseutupalvelut

Niittykatu 5 as. 3, 86300 Oulainen

http://www.maaseutupalvelut.fi/

040-583 5883 [email protected]

Raimo Pääkkö

Merijärvi Turpeen tuotanto Megaturve Oy Mustasaarentie 68, 86220 Merijärvi

http://www.megaturve.com/

0400 281 889 [email protected]

Hannu Isokääntä

Alavieska Turpeen tuotanto Turvejetti Ky Väätintie 87, 85200 Alavieska

0400 689729

Alavieska Turpeen tuotanto Jukuturve Oy Väätintie 87, 85200 Alavieska


Sulo Hannula

Kalajoki Energiantuotanto Kalajoen Lämpö Oy Kalajoentie 5, 85100 Kalajoki

044-4691213

Kalajoki Turpeen tuotanto Yhtymä Simi & Kumpp.

Kalajoentie 824 85140 Kalajoki

040 5067752

Kalajoki Biokaasun tuotanto

Hannulan tila Simintie 112, 85140 Tynkä

08-466543 Pekka Hannula

Kalajoki Polttopuiden myynti

Timo Aro


Puuliiteri Kalajoki Ay Marttilantie 14, 85100 Kalajoki

0400-977093 Unto Marttala


Tapani Heikkinen


Marko Lastikka Markkinatie 17, 85100 Kalajoki

044-5362699


Pasi Mäkelä Vetenojanpuhto 66, 85140 Kalajoki

0400-582591

Sievi Energiantuotanto Korpelan voima Oy /Sievi

Junkalantie 15, 69100 Kannus

http://artit.korpelanvoima.fi/

0447747265 etunimi.sukunimi(at)korpelanvoima.fi

Olli Jokinen

Sievi Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

Sievin konepalvelu Oy Koivusaarentie 6, 85310 Sievi As

http://www.sievinkp.fi/


Sievi Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

GasEK Oy Reisjärventie 1674, 85470 Kiiskilampi

http://www.gasek.fi/epages/PPO.sf

044-788 8890 marko.valtonen(at)gasek.fi

Tj Marko Valtonen

Sievi Lämpöyrittäjyys Juha Haapaniemi Leppälänkouluntie 22, 85340 Jyrinki

(08) 480456


Sievi Hakkeen tuotanto Tmi Kalevi Valtonen Pekantie 9, 85410 Sievi 0500 203651

Sievi Energiapuun korjuu

Sievin Biohake Oy Valkamaantie 18, 85450 Joenkylä

http://www.biohake.fi/

040-5256528 [email protected]

Oulun - Raahen alueOulu Laitteistojen

valmistus, asennus tai myynti

Chempolis Oy Lääketehtaantie 1 90650 oulu

http://www.chempolis.com/


Juha Anttila

Oulu Energiantuotanto Fortum Oyj Heikinkatu 2, 90100 Oulu

www.fortum.fi 050-45 25502 [email protected]

Tapio Kiviranta

Oulu Turpeen tuotanto Vapo Oy Uusikatu 35, 90100 Oulu

www.vapo.fi (0400)544246 [email protected]

Jukka Rissanen

Oulu Turpeen tuotanto Turveruukki Oy Teknologiantie 12, 90570 Oulu

http://www.turveruukki.fi/


Aulis Martinmäki

Oulu Biokaasun tuotanto

Oulun jätehuolto PL 67, 90015 Oulun kaupunki

http://www.ouka.fi/jatehuolto/


Markku Illikainen

Oulu Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

Putkimaa Oy Kallisenkuja 3, 90400 Oulu

http://www.putkimaa.fi/fi/index.html

+358 (0)8 5347300

Oulu Energiantuotanto Oulun Energia Kasarmintie 6, 90100 Oulu

www.oulunenergia.fi


Tapani Kurkela

Oulu Energiapuun korjuu

Mika Veikkolainen Valjakkotie 5 A 3, 90310 Oulu



Metsuriyrittäjä J. Heikkinen

Simintie 5, 90800 Oulu 040 5176360

Oulu Polttopuiden myynti

Pekka Lang Langintie 98, 90310 Oulu

040-5625868


Juha Alapukki Pukintie 91, 90310 Oulu

040-5231186


Paavo Rahkola


Tmi Harja Eino


Pertti Alakopsa Kopsantie 36, 90800 Oulu

0409133496



Oulun metsäpalvelu Korhosenkuja 5, 90650 Oulu

http://www.oulunkaari.info/oulunmetsapalvelu/sivu/

0400-581532 Jarmo Korhonen


Väinö Mattila Hopeatie 1, 90250 Oulu 0400-380703


Oulun konevälitys

Oulu Hakkeen tuotanto Oulun Bioenergia Oy Mäkiriihentie 48, 90650 Oulu

0400152932


Metsäurakointi Perttunen Ay

Pikkaralantie 54, 90310 Oulu

0405677589

Oulu Konsultointi ja suunnittelu

Planora Oy Voudintie 6, 90401 Oulu

www.planora.fi (040)9006900 [email protected]

Tj Esa Teppo

Oulunsalo Hakkeen tuotanto L&T Biowatti Lunkintie 9, 90460 Oulunsalo

www.biowatti.fi 050 3437308 [email protected]

Myyntipäällikkö Pekka Vanhala

Oulunsalo Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

CCM-Power Oy Myrskyläntie 4, 90460 Oulunsalo

http://www.ccm-power.fi/


Leo Ruokamo

Hailuoto Lämpöyrittäjyys Biowin Oy www.biowin.fi

Kempere Energiantuotanto Oulun seudun lämpö Oy

Voimatie 2, 90440 Kempele

http://www.oulunseudunlampo.fi

Kempele Polttopuiden myynti

Hannu Holappa

Kempele Bioenergiahankkeiden rahoitus

Fortel Invest Oy Hakamaantie 18, 90440 Kempele

http://www.fortel.fi/

08 5620400

Kiiminki Polttopuiden myynti

Heikki Huttula

Liminka Polttopuiden myynti

Jussi Louet Loukeenkuja 5, 91950 Temmes

Lumijoki Polttopuiden myynti

Samuli Hemmilä


Tauno Jaatinen


TP Liiteri Kankaanpääntie 9, 91980 Lumijoki

www.puuliiteri.fi 041-5441856

Ii Energiantuotanto Iin Energia Asematie 13 / 91100 Ii http://www.iiseutu.fi/iinenergia/


Tj Juhani Jääskeläinen

Ii Energiantuotanto Kuiva-Turve Oy Ratatie 2, 95100 Kuivaniemi

www.kuivaturve. fi

(08) 724 7441


Ii Turpeen tuotanto V-Turve Oy Oijärventie 908, 95100 Kuivaniemi

(016) 246 443

Ii Lämpöyrittäjyys Markku Klasila Ylihyryntie 7, 96130 Hyryoja

(016) 742110

Ii Polttopuiden myynti

Kari Pakanen


Siikalan tila Puuroniementie 50, 91140 Olhava

040-5193211


Juuso Jussila 91110 Ii As. 0408381648


Antero Kurttila Konintie, 91100 Ii 0400947815


Sakari Ojala Oijärventie, 91150 Yli-Olhava

0407423775


Kari Pakarinen Kärppäsuontie, 91150 Yli-Olhava

0400285339


Arvo Virkkula Virkkulantie, 91100 Ii 041 551 3372

Ii Turpeen tuotanto Aaro Miettunen Miettulantie 24, 95100 Kuivaniemi

0400162125

Ii Turpeen tuotanto Veljekset Aaro ja Sauli kehus Ay

Jääsköntie 10, 95100 Kuivaniemi

0400396595

Yli-ii Lämpöyrittäjyys Yli-iin lämpö Oy Toivontie 1, 91200 Yli-ii [email protected]

Haukipudas Energiantuotanto Haukiputaan Energia Torpantie 18, 90831 Haukipudas

(08) 5471 972

Haukipudas Polttopuiden myynti

Erkki Alakiuttu

Haukipudas Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

Biottori Oy Tervakarinpolku 34, 90830 Haukipudas

http://www.biottori.fi/

0503604014 [email protected]

Eero Kiianmies


Haukipilke Jämsänkuja 20, 90830 Haukipudas

0400-762864


Ville Koukkari Jokelantie 233 90830 Haukipudas

0405465026

Muhos Polttopuiden myynti

Jari Haapasalo

Muhos Lämpöyrittäjyys Latvaenergia Oy Törmälänperäntie 12 B, 92910 Tavastkenkä

http://www.latvaenergia.fi/

040 - 564 8204 Tj Pekka Kemppainen

Muhos Turpeen tuotanto Tmi Pekka Kurimus Petäjätie 84, 91500 MUHOS

040-5877460


Muhos Hakkeen tuotanto Yhtymä Rauhio 0500-895571

Tyrnävä Polttopuiden myynti

Tmi Sampo Heikura

Tyrnävä Polttopuiden myynti

Tmi Tommi Tölli Keskikyläntie 20, 91800 Tyrnävä

0400-977014

Tyrnävä Turpeen tuotanto JT-urakointi Oy Korventie 8 B, 91800 Tyrnävä

http://www.jturakointi.fi/

0400381261 [email protected]

Jari Tauriainen

Raahe Polttopuiden myynti

Tmi Parkkasaari Mattilanperäntie 359, 92230 Mattilanperä

http://www.maalta.net/yritykset/wwwsivu.asp?id=7

08-229212 Aulis Parkkasaari


Rannikon Sero

Raahe Konsultointi ja suunnittelu

Enfin Oy Vilpunlaakso 2 92130 Raahe


Ahon Lantaasi tmi Ylipääntie 636, 92220 Piehinki

040-5115638


Toni Kippola Rantalantie 49, 86110 PARHALAHTI 08435722

Vihanti Lämpöyrittäjyys Juha Ikonen 0400-281984

Vihanti Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

Green Energy Life Oy Asematie 11, 86400 Vihanti

http://www.greenenergy.fi/valiaikainen.html

(0)400 318 157

[email protected]

Tj Jouni Jurmu

Vihanti Polttopuiden myynti

Esko Vinkki


Kimmo Lumijärvi


Jorma Turunen

Vihanti Energiapuun korjuu

Jouko Keskitalo Ohimaantie 460, 86400 Vihanti

08-283341

Pyhäjoki Lämpöyrittäjyys Pyhäjoen Lämpö Oy Kaukontie 7 86100 Pyhäjoki

050 3264436 Tj Mikko Koskela

Pyhäjoki Energiapuun korjuu

Esa Kittilä Karjakalliontie 4 , 86110 PARHALAHTI

0400-381215

Siikajoki Energiantuotanto Siikajoen kunta Pitkätie. 92320 Siikajoki 0403156237 Pekka Aitto-oja.

Siikajoki Biodieselin tuotanto

Viljasin Oy Tuomiojantie 274, 92400 Ruukki

http://www.viljasin.fi/

0400 899251 [email protected] Tj Tapani Yrjänä


Siikajoki Polttopuiden myynti

Pekka Törmälä

Siikajoki Lämpöyrittäjyys Niitynmaan porsas Oy Petäjäsojantie 74, 86170 Yppäri

0400680069 Heikki haho

Siikajoki Turpeen tuotanto Paavolan Turve Ky Koskenkankaantie 802, 92430 Paavola

0400-276110

Pudasjärvi Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

Kaijala Ky Varastotie 5, 93100 Pudasjärvi


Pudasjärvi Polttopuiden myynti

Pilkepalvelu Risulantie 23, 93277 Iinattijärvi

http://www.pilkepalvelu.com/



Markus Ekdahl


Pertti Outila


Urpo Laakkonen Asmundintie 1216, 93195 Kokkokylä

040-7664473

Pudasjärvi Turpeen tuotanto Kokkopeat Telkkäläntie 140, Pudasjärvi

http://www.kokkopeat.fi/

Pudasjärvi Turpeen tuotanto Pudasjärven Turvetyö Oy

Lenkkitie 15, 93100 Pudasjärvi

08-821583

Pudasjärvi Turpeen tuotanto Tmi Kaarlo Luukkonen

Asmuntintie 589, 93190 Yli-siurua

0400-105377

Pudasjärvi Turpeen tuotanto Koneurakointi Kari Timonen

Pintamontie 2, 93290 Pintamo

0400-202194

Pudasjärvi Turpeen tuotanto Tmi Koneurakointi Eero Puurunen

Juurikantie 564, 93160 Hetejärvi

0400-327062

Pudasjärvi Turpeen tuotanto Latvasuon Turve Ky Portaanpääntie 50, 93225 Pärjänsuo

08-834406

Pudasjärvi Turpeen tuotanto Koneurakointi Timonen Pauli Oy

Pyöriäniementie 1090, 93160 Hetejärvi

0400-188123

Pudasjärvi Turpeen tuotanto Turve-Mikro Ky PL 65, 93101 Pudasjärvi

08-821981

Pudasjärvi Turpeen tuotanto Tmi Kalevi Romppainen

Liekokyläntie 415, 93190 Yli-siurua

0400171398

Pudasjärvi Turpeen tuotanto Tmi Valto Särkelä Ppa2 Tupala, 93280 Syöte

08-838204

Pudasjärvi Turpeen tuotanto Tmi Jyrki Pitkänen Kuusamontie 2220, 93270 Sotkajärvi

0400283097

Pudasjärvi Turpeen tuotanto Tmi Ismo Mertala Vaarinkuja 8, 93100 Pudasjärvi

0400174600


Utajärvi Turpeen tuotanto Eino Aitta Sorsatie 13 91600 Utajärvi

0400-518209

Utajärvi Turpeen tuotanto Ilkka Holappa Ahmasjärventie 76, 91660 Ahmas

08-5424363

Utajärvi Turpeen tuotanto Seppo Kinnunen Putaalantie 47, 91600 Utajärvi

08-5422596

Utajärvi Turpeen tuotanto Matti Suorsa Yli-Utoksentie 10, 91620 Sanginkylä

08-5422177

Utajärvi Turpeen tuotanto Tmi Koneurakointi Pekka Timonen

Lipontie 3, 91630 Juorkuna

08-5421845

Utajärvi Turpeen tuotanto MJ Isoaho Oy Isoahontie 7, 91660 Ahmas

0400-808866

Utajärvi Turpeen tuotanto Tapani Suorsa Yli-Utoksentie 12, 91620 Sanginkylä

0400-935302

Kemi-Tornio-Haaparanta alue

Tornio Polttopuiden myynti

Lapin Pilke ja Halko PL 413, 95420 Tornio 016-445 646

Tornio Hakkeen tuotanto Pertti Ylihurula Ylihurulantie 29, 95530 Karunki

(040)5158756

Tornio Energiantuotanto Tornion Energia Oy Asemakatu 5, 95420 TORNIO

www.tornionenergia.fi


Tornio Energiantuotanto Tornion Voima Oy c/o Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, Frilundinkatu 7

http://www.epv.fi/Default.aspx?id=303538

(06) 337 5300

Tornio Turpeen tuotanto Kaarlo Lassheikki Oy Kuusitie 13, 95530 Karunki

(0400)363702

Tornio Turpeen tuotanto Turve- ja maansiirto Ervasti

Hemphääläntie 19, 95440 Kyläjoki

(0400)121408


Timo Lamsijärvi Arpelantie 777, 95590 ARPELA

040-5131449


Erkki Mykkälä Sihtuunantie 389, 95590 Arpela

0400-599649


Jari Tervahauta Puistolammintie 3 C 9 95420 TORNIO (0400)394929 [email protected]

Jari Tervahauta

Kemi Lämpöyrittäjyys Hooli Oy PL 70, 94101 Kemi www.hooli.fi (016)221800 [email protected] Ari Hooli

Kemi Energiantuotanto Kemin Energia Oy Kalkkinokantie 5, 94700 Kemi

www.keminenergia.fi


Tj Anne Salo-oja


Kemi Hakkeen tuotanto L&T Biowatti Karjalahdenkatu 10, 94600 Kemi

www.biowatti.fi (050)3851286 [email protected]

Sauli Kaltakari

Keminmaa Pelletin tuotanto Lapin Ekolämpö Oy Kallijärventie 10, 94400 Keminmaa


Vesa Ahola

Keminmaa Energiantuotanto Keminmaan Energia Oy

Jauholantie 4, 94450 Keminmaa

http://www.keminmaanenergia.fi

016 - 4588 400 [email protected]

Janne Rouvinen

Keminmaa Polttopuiden myynti

Tauno Vähäsarja Lautiosaarentie 14, as. 11, 94500 Lautiosaari

Tervola Lämpöyrittäjyys Tervolan energiaosuuskunta

Itäpuolentie 1655 A, 95300 Tervola

Tervola Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

Entimos Oy Saareksentie 32, 95300 Tervola

http://www.entimos.fi/

(040)547 6620 [email protected]

Timo Saares

Tervola Polttopuiden myynti

Niemelä Heikki Heikintie 13, 95300 Tervola

0400-178377

Tervola Turpeen tuotanto Antti E. Lampela Essontie 14B, 95300 Tervola

(016)785339

Simo Lämpöyrittäjyys Simon Hakeosuuskunta

Ranuantie 492 A, 95270 Yli-Kärppä

(016)267115

Simo Energiapuun korjuu

Tmi Pentti Pekkala Pohjoispuolentie 182, 95200 Simo

(040)5721153

Simo Turpeen tuotanto Rauno Kesonen Kirkkotie 21, 95200 Simo

016-266325

Simo Turpeen tuotanto Tuomo Kesonen 95210 Filpus 0400-394066

Simo Turpeen tuotanto Simon Turvejaloste Oy

95200 Simo 0400-393570

Simo Turpeen tuotanto Simon turve ja sora 95200 Simo 016-267845

Haaparanta Pelletin myynti Haparanda Granngården

Norrmalmsvägen 4, 953 34 Haparanda

Haaparanta Pelletin myynti Seskarö List & Träspont AB

Skogsstigen 6, 95394 Seskarö

+46 922 200 91

Haaparanta Pelletin myynti Rautilas Traktor Älvvägen 14, 95272 Sangis

+46 922-25070

Haaparanta Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

Combi-Heat Värmeprodukter AB

Vojakkala 371, SE-953 91 Haparanda

http://www.combiheat.se/

+46 (0)922 61570 [email protected]

Haaparanta Turpeen tuotanto Vapo Energi AB Företagsvägen 3, 95333 Haparanda

+46 (0) 922-153 15

[email protected]


Haaparanta Biokaasun tuotanto

Bottenvikens reningsverk AB

Sundellsgatan 17 A, 953 32 Haparanda

0922-61750

Haaparanta Energiantuotanto Haparanda Värmeverk AB

Ahlmarksvägen 3, 95336 Haparanda,

+46 (0) 922-108 28

[email protected]

Rune Äijä

Haaparanta Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

PL Eldfast AB Keräsjokivägen 20, 95392 Haparanda

http://www.pleldfast.se/

+46(0)922-61605 [email protected]

Pertti Laapotti

Tornion-laaksoYlitornio Energiantuotanto Alkkulan Aluelämpö

OyAiniovaarantie 37, 95600 YLITORNIO

http://www.ylitornio.fi/web/index.php?id=140


Jorma Pietiläinen

Ylitornio Energiapuun korjuu

Oy Lövenbladin metsäkone Ab

Purasentie 16, 95620 Aavasaksa

0500-231698

Ylitornio Turpeen tuotanto Palaturve Veijo Palokangas

Tapanisentie 10, 95600 YLITORNIO


Ylitornio Polttopuiden myynti

Ilmari Kantomaa Raanujärventie 1946, 95660 Kantomaanpää

044-5967931

Ylitornio Polttopuiden myynti

Mar-jo Oy Itäpuolentie 1681, 95300 Tervola (toimii Pessalompolossa)


Martti Lehtinen

Övertorneå Pelletin myynti Övertorneå Granngården

Matarengivägen 39, 957 31 Övertorneå

0927-10865

Övertorneå Turpeen tuotanto Pello Torv AB Rönnvägen 9, 957 32 Övertorneå

0927 - 220 14

Övertorneå Energiantuotanto Övertorneå Värmeverk AB

Energivägen 7, 957 32 Övertorneå

0927-771 61

Övertorneå Lämpöyrittäjyys Hedenäset Närvärme AB

Norlins väg 18, 957 95 Hedenäset

070-380 85 12

Pello Polttopuiden myynti

Väylänvarren Monialaplvelu

Väylänvarrentie 114, 95700 Pello



Veljekset Vanha Emmantie 1, 95700 Pello


Kalervo Vanha


T:mi Jarmo Könönen Vonkatie 19, Pello (049)318727 [email protected]

Pello Hakkeen tuotanto Biologistiikka Oy Teollisuustie 13, 95700 Pello

http://www.biologistiikka.fi/


Sakari Kulju

Pello Energiantuotanto Pellon Kunta Kunnantie 4, 95700 Pello

(0400)291935 Risto Saukkoriipi


Kolari Energiantuotanto Kolarin Lämpö Oy Isopalontie 2, 95900 KOLARI


Kolari Energiantuotanto Rovaniemen Energia / Ylläksen lämpökeskus

Koskikatu 27, 96101 Rovaniemi


Kolari Hakkeen tuotanto Traktorityö Mika Viuhkola

Suukoskentie 19 95900 Kolari

Kolari Turpeen tuotanto Juha Vanhanen Särkikuja 5, 95800 Sieppijärvi

0400542503

Kolari Hakkeen tuotanto Ylläksen rakennuspalvelu Oy

Linjalantontie 2, 95980 Ylläsjärvi

http://www.yrp.fi/ 0400-693336 Kari Koivumaa

Kolari Polttopuiden myynti

LVI-J Heikkilä Saarentie, 95900 KOLARI

(016) 561 633 Esa Lantto


Juha Karanko Lohi-Matintie 8, 95900 Kolari


Tmi Severi Satta Törmälänkuja 4, Kolari 040-590 8049


Lasse Rundgren Lappeantie 432, 95900 Kolari

Pajala Pelletin tuotanto Pajala Bioenergi AB Pelletsverket, 984 91 Pajala

0978-743 33

Pajala Energiapuun korjuu

Svenska Skog- & Energived AB

Kirnujärvi 47, 98492 Pajala

+46 70 549 58 58

Pajala Hakkeen tuotanto Jw Flis O Skogsröjning

Sattajärvi 131, 98492 Pajala

Muonio Polttopuiden myynti

Hannu Liikavainio Örninpolku 5, 99300 Muonio


Muonio Polttopuiden myynti

Kiinteistöhuolto Hyöky Ky

Oloksentie 6, 99300 Muonio

(0400)690265 [email protected] Petri Hyöky

Muonio Lämpöyrittäjyys Biowin Oy Lahenranta, 99300 Muonio

http://www.biowin.fi/

Muonio Energiapuun korjuu

Heiniemen Kone Ky Ulkuvaarantie 28 B, 99300 Muonio

(0400)166204

Enontekiö Polttopuiden myynti

Liikennöinti Onni Palo Oy

Käsivarrentie 1765, 99460 Kuttanen

(016) 523 417

Kiiruna Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

Arctic Nova Centralvägen 100, 98010 Vittangi

http://www.articnova.se/

098110000 [email protected] Jim Jarlenfors


JTM Invest AB Marknadsvägen 202, 981 91 Jukkasjärvi

www.jtminvest.se

0980-23000 [email protected] P-O Karlsson


Kiiruna Pelletin myynti Kiruna Budbilar Industrivägen 18, 98138 Kiruna

+46 980 180 80


Bolsöy Bioenergi Lastvägen 49, 98138 Kiruna

Kiiruna Energiantuotanto Tekniska Verken i Kiruna AB / Kiruna Värmeverk

Värmeverksvägen 12, 981 85 Kiruna

http://www.tekniskaverkenikiruna.se


tj Peter Niemi

Luulajan alueLuulaja Laitteistojen

valmistus, asennus tai myynti

Noab Energiteknik AB Banvägen 12, 973 46 Luleå

http://www.noab.nu/pages/index2.html

070 - 588 84 27 [email protected] Ulf Pettersson

Luulaja Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

ETKAB Box 71, 971 03 Luleå http://www.etk.se/news_en.asp?newsid=18

0920-23 05 30 +46 70 - 575 24 10 Ander Nyman

Luulaja Pelletin tuotanto Bioenergi i Luleå AB Uddebovägen 5. Box 501 00 973 23 Luleå

http://www.bioenergilulea.se/

0920-25 50 25

[email protected]

Lars Stenberg

Luulaja Biokaasun tuotanto

Alviksgården Lantbruk AB

975 92 Luleå 070-628 02 60 [email protected]

Mikael Hugoson

Luulaja Energiantuotanto Luleå Energi AB Box 50100 97323 Luleå http://www.luleaenergi.se/

0920-26 44 00 [email protected]


HK-rör & vattenrening Flarkenvägen 38, 975 96 Luleå

0920-25 61 15


Töre Värme & Vatten AB

Smedjev.2 , 950 40 Töre

0923-64 03 25


Turtolas Rör & VVS Övre svartlå 37, 961 98 Boden


Luulaja Konsultointi ja suunnittelu

Scandiaconsult Sverige AB

Box 850, S-971 26 Luleå


Luulaja Pelletin myynti Lundins Värme Ekonomi & Konsulting

Vitåvägen 777, 955 96 Gsm: 070-3733100 0703-73 31 00

[email protected]

Luulaja Pelletin myynti Töre Servicecenter AB

Klippgränd 6, 95040 Töre

0923-640410



Heatacc AB Kyrkvägen 1, 950 40 Töre

http://www.heatacc.com/

0703816293 [email protected] Vd Ingvar Johansson

Luulaja Biokaasun tuotanto

Luulajan kunta 971 85 Luleå http://www.lulea.se/forinvanare/vattenochavlopp.4.cafb35109cec643ab80003663.html

[email protected]

Stefan Marklund

Älvsbyn Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

Bernt Sandberg AB Korsträsk, 942 92 Älvsbyn

http://www.berntsandberg.com/


Älvsbyn Energiantuotanto Älvsbyn fjärrvärme AB Verkstadsg. 13, 942 85 Älvsbyn

0929-17189

Älvsbyn Energiantuotanto Peter & Andre´s Fjärrvärme & Värme

Rallargatan 4, 94235 Älvsbyn

070-2996742

Älvsbyn Pelletin myynti Älvsby Däck & Olja AB

Lulevägen 4, 942 34 Älvsbyn


Kalix Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

Borö Pannan AB Bangårdsvägen 1, 95231 Kalix

http://www.boroe.com/


Kalix Turpeen tuotanto Björkfors Bioenergi AB

Björkfors 79, 95 294 Kalix

0923-67 20 73

Kalix Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

KPP Kalix PannProdukter AB

Årrasv. 8, 952 50 Kalix-Nyborg

http://www.kalixpannprodukter.se/


Kalix Turpeen tuotanto Keek biobränslen Knektvägen 1, 952 63 Kalix


Kalix Pelletin myynti TR Försäljning Centrumvägen 52d, 952 32 Kalix

070-340 65 67 [email protected] Tomas Rönnberg

Boden Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

Swebo Flis & Energi, AB/Swebo Bioenergy AB

Bullerleden 7, 961 67 Boden

http://www.swebo.com/foeretag.html


Magnus Jansson

Boden Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

Kilowattväktarna Skräddaregränd 5, 961 73 Boden


Boden Energiantuotanto Bodens energi AB Slipvägen 7, 96 138 Boden

www.bodensenergi.se


Boden Biokaasun tuotanto

Bodenin kunta 961 86 Boden www.boden.se 0921 - 621 78 [email protected]

Ove Andersson

Boden Hakkeen tuotanto Energiproduktion i Norrbotten AB

Box 783, 94128 Piteå 0921-176 36


Piteån alue

Piteå Biokaasun tuotanto

Piteå Renhållning & Vatten AB

Garagevägen 3, 943 28 Öjebyn

www.pireva.se 070-571 69 90 [email protected]

Tj Rolf Fahlman

Piteå Biodieselin tuotanto

Sunpine AB http://www.sunpine.se/

070-389 60 08 Tj Magnus Wikman

Piteå Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

Chemrec AB Industrigatan 1, SE-941 28 Piteå

http://www.chemrec.se/

+46 911 23 20 50 [email protected]

Peter Sikström

Piteå Pelletin myynti Piteå Granngården Batterigatan 1, 941 37 Piteå

0911-231700

Piteå Energiapuun korjuu

BG Ved Hambog. 7, 943 32 Öjebyn



Nordisk MiljöEnergi AB

Box 159, 941 24 Piteå www.pitekaminen.com


Piteå Pelletin tuotanto SCA Skog AB Norrbränsle

Box 783, 94128 Piteå www.norrbranslen.sca.com

070-666 25 40 Bertil Leijding

Piteå Hakkeen tuotanto Energifrakt i Piteå AB Kälen 23, 94493 Hemmingsmark

+46 910 331 51


Skoogs Bränsle AB Box 717, 941 28 Piteå http://www.skoogs.net/bransle_kontakt.html


Roland Skoog

Piteå Energiantuotanto PiteEnergi Box 739, 94128 Piteå http://www.piteenergi.se/

070-221 67 40

[email protected]

Tj Daniel Fåhraeus

Skellefteån alueSkellefteå Pelletin myynti Skellefte Bränslen AB Metallvägen 9, 931 36

Skellefteåwww.skekraft.se 0910-170 95. info@skelleftebran

slen.seSkellefteå Biokaasun

tuotantoSkellefteån kunta 931 85 Skellefteå http://www.skellef

tea.se/default.asp?id=21149


Helena Jonsson

Skellefteå Laitteistojen valmistus, asennus tai myynti

Meva Group Brogatan 35, SE: 931 62 Skellefteå

http://www.meva.se/

+46 910 200 190

[email protected]


LT Energiteknik AB Nybyggargatan 1 B, 931 54 Skellefteå

http://www.energiteknik.net/




Miwa AB Ängsbacka 4, 93010 Lövånger

http://www.miwa.se/

0913-210 55 [email protected] Tj Magnus W.

Skellefteå Energiantuotanto Skellefteå Kraft AB Kanalgatan 71, 93180 Skellefteå

http://www.skekraft.se

0910 – 77 25 50

[email protected] Tj Staffan Westlin

Skellefteå Pelletin tuotanto Bureå Pellets AB Box 46, 93015 Bureå http://www.bureapellets.com/



Pelletspolen Norr HB Cirkelstigen 9, 93145 Skellefteå

+46 702 89 47 21

Skellefteå Hakkeen tuotanto Flis & Trä Transport AB

Burmoran 61, 93015 Bureå

+46 910 78 12 43

Skellefteå Turpeen tuotanto Norrheden Torv AB Timmervägen 15, 923 31 Storuman


Börje Larsson

Skellefteå Hakkeen tuotanto Byske Energiflis AB Landfors 10, 93047 Byske

070 - 627 83 87

Skellefteå Polttopuiden myynti

Norrlandsved AB Sambagatan 11, 93165 Skellefteå

http://www.norrlandsved.com/e_om.html

+46 910 390 38 Arne Karlsson


Hesu i Skellefteå AB Strandgatan 41, 93130 Skellefteå

0910-890 83


J&F Pelletsekonomi HB

Stafettgatan 5, 93149 Skellefteå

Skellefteå Konsultointi ja suunnittelu

TL Konsult i Skellefteå AB

Måsgatan 19, 93231 Skelleftehamn

http://www.tlkonsult.net/index.html


Skellefteå Hakkeen tuotanto Bio Skog i Skellefteå AB

Kågevägen 40 H, 93 138 Skellefteå

070-5626111 futurama32@ hotmail.com

Skellefteå Konsultointi ja suunnittelu

Agriassist Lars Forslund

Olofsberg 12, 93494 Kåge



Romoheat Vinkelgränd 3, 93140 Skellefteå

http://www.romoheat.se/

073-0659279 [email protected] Robert Grönlund


Britt Lundmark Mycklevägen 28, 93198 Skellefteå


Filter & Miljö Skellefteå

Regnstigen 2, 93151 Skellefteå

070-244 44 50


Rolfe's trä AB Granberg 33, 93 055 Jörn

0733-20 01 50



Rune Lindberg Mjödvattnet 319, 93193 Skellefteå

0914-421 17


Skogarnas Hund & Mark HB

Istermyrliden 142, 93015 Bureå



Norrlands Energieffektivisering

Åbyn 503, 93047 Byske 0912-301 65


Hedblads Värmeteknik

Bodgatan 20, 93153 Skellefteå

0910-86144


Byskeugnen S & Miljö AB

Kyrkgatan 4, 93047 Byske

http://www.byskeugnen.se/

+46 70 541 03 49

[email protected]


Documents

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella · 2016-02-26 · Bioenergia Biopolttoaineita laajempi käsite, jolla voidaan biopolttoaineiden lisäksi tarkoittaa laajemmalla